Kategoriat
Arkistot

Uukuniemen poikien ikimuistoinen itsenäisyysjuhla

Huomenna torstaina itsenäinen Suomi täyttää 101 vuotta ja lipunnoston sekä Tuntemattoman sotilaan lisäksi perinteeseen kuuluvat tietysti presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto. Lapset sen sijaan pääsivät aloittamaan juhlallisuuksia vastaanoton merkeissä jo hieman etuajassa, kun noin 600 nelosluokkalaista ympäti Suomen  kokoontui Helsingin säätytalolle, jossa heitä oli vastaanottamassa pääministeri Juha Sipilä. Perinne alkoi  viime vuonna Suomi100 -juhlavuoden kunniaksi, jolloin jokaisesta kunnasta kutsuttiin säätytalolle kaksi vuonna 2007 syntynyttä oppilasta. Nyt kutsuttuina olivat vuonna 2008 syntyneet lapset.

Parikkalan kunnan edustajat valittiin vuosi sitten Kirjolan koulusta ja tällä kertaa oli Saaren koulun vuoro. Juhlaan halukkaiden lähtijöiden joukosta koulun henkilökunta valitsi kaksi oppilasta ja Parikkalan edustajiksi pääsivät Uukuniemellä asuvat pojat Anssi Pöyhönen ja Jonne Hirvi. Innostus ja riemu oli käsinkosketeltava kun tieto valinnasta kiiri poikien korviin lokakuun loppupuolella. – Kyllä siinä aika monta riemunkiljahdusta kuultiin, naurahtaa poikien opettaja Nita Kekäläinen. Valmistautuminen tärkeään tapahtumaan on sujunut asianmukaisella tavalla ja juhlavaateitta hankittu. Paljon. – Kauluspaidasta en kyllä kauheasti tykkää kun se kiristää hihoista, tuumi Anssi. Ennakkotehtävänä oli myös toimittaa kuva pojista suosikkikirjansa kanssa. Kaikista kuvista koottu taideteos paljastetaan Oodi -keskuskirjastotalon avajaisissa keskiviikona. – Eniten odotan Sipilän kättelyä ja toiseksi eniten syömistä, kertoi Jonne juhlapäivän kynnyksellä. Anssi puolestaan odottaa tanssia ja uusia ystäviä. Matka pääkaupunkiseudulle taittuu näppärästi junalla ja mukaan lähtee myös opettaja Kekäläinen. – Junamatkalla varmaan pelataan jotain peliä. Aamulla on yksi tunti yhteiskuntaoppia ja sitten lähdetään, sanoi Jonne tiistaina.

Keskiviikko-iltana pojat olivat junassa kotimatkalla monta muistoa rikkaampina. Päivä oli ollut onnistunut ja ohjelma monipuolista. Parasta oli ollut päästä samaan valokuvaan pääministerin kanssa. Kivoja olivat myös erilaiset salit, joissa oli järjestettynä erilaista ohjelmaa. – Timo Parvelan Ella ja kaverit esitettiin musiikkitarinana ja lukemassa oli itse kirjailija Parvela, kertoo Kekäläinen. Mieluisia olivat myös erilaiset coctail-herkut ja Tuure Boeliuksen esitys. – Sipilä kysyi pojilta kättelyssä mistä ovat kotoisin ja oliko ollut kiva ilta. Yhteiskuvaa otettaessa kerrottiin terveiset Parikkalasta, sanoo Kekäläinen.

Lasten itsenäisyyden juhlia vietettiin tänä vuonna toistamiseen Helsingin säätytalolla.
Noin 600 juhla-asuun sonnustautunutta neitiä ja herraa pääsi ihmettelemään juhlahumua.
Mieluista ohjelmaa riitti. Työn touhussa myös Saaren koululaiset Jonne Hirvi (vas.) ja Anssi Pöyhönen.

Odotettu kättely. Pääministeri Juha Sipilä ja Anssi.
Pääministeri Sipilä ja Jonne.

Ikimuistoinen kuva. Pojat välittivät Sipilälle terveiset Parikkalasta.

 

K.L.

Kuvat: Nita Kekäläinen

Leirikoulu Uukuniemen maisemissa

Keskiviikkona Saaren Koulu teki syksyisen retken Uukuniemelle leirikoulun merkeissä. Kaikki koulun oppilaat eskari-viskareista aina kuudesluokkalaisiin kokoontuivat aamulla Rajapirtille, josta ryhmät hajaantuivat kukin omille aloitusrasteilleen. Ohjelmaan kuului muun muassa Uukuniemen Erämiesten metsästysaiheisia rasteja, tutustumista Suurtuvan lammastilaan sekä Rajavartiolaitoksen ulkorasti Niukkalan urheilukentällä. Retkieväät makkaroineen ja lihapiirakoineen nautiskeltiin Suurtuvan tilalla. Vesisateesta huolimatta päivä sujui vauhdikkaasti  ja muisteltavaa riittää ainakin loppuviikoksi!

Suurtuvan tilan emäntä Maaret Berg-Tynkkynen iloitsi siitä, että lapset pääsivät tutustumaan erilaisiin juttuihin ja näkemään kotiseutuaan useammalta kantilta. – Kovin olivat innokkaita kyselemään ja kokeilemaan muun muassa karstausta. Mukava ja vilkas päivä, vaikka harmittaakin hiukan sateinen sää, sanoo Berg-Tynkkynen. Uukuniemen Erämiesten puheenjohtaja Osmo Melanen oli niin ikään tyytyväinen onnistuneeseen päivään. – Koululaiset olivat aidosti kiinnostuneita ja eri riistalajit tunnistettiin hyvin. Monilla oli myös omia havaintoja hirvestä, kauriista ja jopa karhusta, Melanen kertoo. Melanen myös uskoo, että osa leirikouluun osallistuneista koululaisista tulee vielä jossain vaiheessa harrastamaan metsästystä. – Sen verran innokkailta vaikuttivat. Nuoria juuri kaipaamme mukaan metsästysseuran toimintaan, hän sanoo lopuksi.

Saaren koululaisten (ja opettajahenkilökunnan) aamu alkoi keskiviikkona poikkeuksellisesti Niukkalassa Rajapirtillä.
Rajapirtin eteisessä riitti tungosta oppilaiden kokoontuessa yhteiseen avaushetkeen sisätiloihin.
Uukuniemen Erämiesten rastilla pääsi katsomaan muun muassa riistakameran kuvia. Kuvassa Minna Alestalo-Melanen ja Jorma Suppola.

Uukuniemen Erämiesten puheenjohtaja Osmo Melasen johdolla eskari-viskarit ja 1. ja 2. luokan oppilaat pääsivät tunnistamaan eläinten jälkiä.

Metsästysaihe tuntui kiinnostavan erityisesti poikia.
5. ja 6. luokan oppilaat aloittivat päivän Suurtuvan tilalta.
Jarno Tynkkynen ja Maaret Berg-Tynkkynen kertoivat lammastilan arjesta.
Lammaskoira Tuurilla oli onnenpäivä. Rapsuttelijoita riitti!
Lampailla riitti yhtä lailla ihmeteltävää lapsilaumassa.

 

K.L.

Seppeleenlasku sankarihaudoilla itsenäisyyspäivänä 2014

Itsenäisyyspäivänä 2014 (Kuva: Maija Ala-Nikkola)
Itsenäisyyspäivänä 2014 (Kuva: Maija Ala-Nikkola)

Markku Uimosen puhe Uukuniemen sankarihaudalla itsenäisyyspäivänä 6.12.2014

Hyvät itsenäisyyspäivän juhlavieraat, hyvät seurakuntalaiset!

Olemme kokoontuneet meille kaikille niin rakkaalle Uukuniemen kirkkomäelle ja sen sankarihaudalle juhlistamaan itsenäisyytemme 97. vuosipäivää. Katseemme väkisinkin kääntyy sankarihautojen pitkään rivistöön ja tuovat ajatuksiimme ne jotka antoivat kaikkensa itsenäisyytemme puolesta, he antoivat henkensä. Se on uhraus jota myös tämän päivän uukuniemeläinen arvostaa ja kunnioittaa.

Minun sukulaisiani ei ole tälle sankarihautuumaalle siunattu. Äitini vanhin veli Olavi Pesu oli kyllä uukuniemeläisten mukana rintamalla, mutta hän selviytyi hengissä ja on nyt siunattu haudan lepoon Myrskylän hautuumaalle. Isäni Sakari Uimonen oli koko jatkosodan rintamalla, mutta hän oli kotoisin silloisen Uukuniemen naapuripitäjästä Ruskealasta ja taisteli yhdessä kiteeläisten miesten kanssa. 50-luvun alun tyypilliseen tapaan hän ei sodan yksityiskohtia lapsille kertonut, mutta koettu sota oli kuitenkin hyvin usein miesten tavatessa heidän puheissaan läsnä. Myös molempien vanhempieni perheet joutuivat muiden mukana lähtemään kotikonnuiltaan evakkoon. Jo varhaisissa lapsuusmuistoissani tuli selväksi, ettei itsenäisyys ollut suinkaan itsestäänselvyys, sen eteen olivat isämme ja koko siirtokarjalaisten lukuisa joukko tehneet suunnattomia uhrauksia. Tämä tosiasia näkyy konkreettisena katsellessamme näitä hautakivien rivistöjä ja mielessämme on suuri kunnioitus.

Tämän viikon alussa tuli talvisodan syttymisestä kuluneeksi 75 vuotta. Tuo aika talvella 1939 – 1940 oli suomen kannalta erityisen merkityksellinen ja loistavalla torjuntavoitolla saimme pitää itsenäisyytemme.
Itsenäisyys merkitsee sitä, että voimme elää vapaassa maassa ja päättää itse omista asioistamme, mutta sotien opetus nykypäivän ihmisille on myös toinen toisistamme huolta pitäminen. Kaveria ei jätetä on totisinta totta myös tänä päivänä. Varsinkin me täällä maakunnan pohjoisimmassa kolkassa olemme monesti omillamme, mutta toinen toisistamme välittämällä ja huolta pitämällä selviydymme vaikeistakin, muuten niin yksinäisistä hetkistä.

 

Markku Uimonen (Kuva: Maija Ala-Nikkola)
Markku Uimonen (Kuva: Maija Ala-Nikkola)

Seurakuntavaalit pidettiin muutama viikko sitten ja Parikkalan seurakunnan osalta kirkkovaltuusto koki suuren muutoksen, yhdeksästätoista kirkkovaltuutetusta yhdeksän on uusia. Uukuniemeläisiä valtuustoon valittiin kolme henkilöä. Uusi valtuusto kokoontuu ensi vuoden alussa ja ensimmäisenä päätettävänä asiana on kirkkoneuvoston kokoonpano. Toivottavasti uusien valtuutettujen määrä näkyy myös kirkkoneuvoston uusien jäsenten määränä. Läpinäkyvyys ja avoimuus päätöksenteossa ovat nykypäivän toimintatapoja niin yrityksissä, kunnissa kuin seurakunnissakin. Uskon, että avoimuus näkyy entistä paremmin uuden kauden kirkkovaltuuston toiminnassa.

Meidän uukuniemeläisten Lemetyisen Erkki, kirkkoherra Erkki Lemetyinen on jäänyt eläkkeelle ja hänen tilalleen siunataan virkaansa 11. tammikuuta uusi kirkkoherra Marja-Liisa Malmi. Toivotamme hänet tervetulleeksi Parikkalaan ja menestystä uudessa tehtävässä.
Julkisuudessa on vellonut viime päivinä äänekäskin keskustelu ja kirkosta eronneiden määrä on noussut huomattavasti. Voin vain toivoa että erilaisille mielipiteille annettaisiin tilaa ja hyväksytään erilaiset ihmiset, seurakunta tarvitsee seurakuntalaisia.
Itsenäisyyspäivän juhlistamistavoista aina aika-ajoin keskustellaan. Joidenkin mielestä perinteinen hiljainen ja menneitä kunnioittava juhlistaminen ei ole oikea tapa, vaan meidän pitäisi järjestää karnevaaleja ja ilojuhlia. Jokainen tietysti juhlii omalla tavallaan, mutta mielestäni meidän tehtävämme on välittää lapsillemme ja lastemme lapsille menneiden sukupolvien uhrauksista ja ettei itsenäisyys ole itsestäänselvyys.
uukuniemi.infon sivuilla on kuluneella viikolla julkaistu Saaren koululaisten kirjoituksia itsenäisyyspäivästä.

Lainaan tähän loppuun kolmasluokkalaisen Elli Pirhosen kirjoitusta. Siinä on kaikki se mitä itsenäisyyspäivään kuuluu. Elli kirjoittaa näin:

”Suomi itsenäistyi 6.12.1917. Sen kunniaksi me nostamme suomenlipun lipputankoon. Meillä koulussa on perinteenä itsenäisyyspäivänä soittaa Pohjantähden alla ja me syömme, arvomme ja laulamme. Me syömme aina lihaa joka on naudan tai sian lihaa, me syömme perunaa, salaattia, munavoita ja piirakkaa. Me arvuuttelemme suomen itsenäisyydestä.

Suomessa käytiin sotaa itsenäistymisen takia. Itsenäisyyspäivänä me kotona juhlimme itsenäisyyspäivää kuuntelemalla radiota ja katsomalla telkkaria. Itsenäisyyspäivänä minä katson linnanjuhlia. Minulla on tapana sytyttää kynttilöitä, olla pihalla ja käydä naapurissa laulamassa Maamme-laulu. Yleensä minä käyn haudoilla ukkoni haudalla. Minä kunnioitan muita suomalaisia ja sotaveteraaneja.”

Toivotan teille kaikille oikein hyvää itsenäisyyspäivää!

Koululaisten kirjoituksia itsenäisyydestä, OSA 4

Itsenäisyyspäivänä 2011

 Julkaisemme tällä viikolla, itsenäisyyspäivän alla, Saaren koulun oppilaiden kirjoituksia itsenäisyydestä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Itsenäisyyspäivä

Suomessa vietetään itsenäisyyspäivää 6. päivä joulukuuta. Itsenäisyyspäivä on liputuspäivä. Itsenäisyyspäivänä voi laittaa lipun tankoon.

Itsenäisyyspäivänä on tapana sytyttää kaksi sinivalkoista kynttilää ikkunalaudalle. Illalla voi myös katsoa linnanjuhlia. Linnanjuhliin kutsutaan Suomen kuuluisimpia ihmisiä.

Linda Rahunen, 4. lk

—–

Itsenäisyyspäivä

Heräsin aikaisin. Kuulin kuinka äiti otti kahvikuppeja kaapista. Nousin nopeasti sängystä, riisuin yöpyjaman ja laitoin vaatteet päälleni. Pesin hampaani ja juoksin keittiöön.

Äiti leipoi kakkua ja sanoi huomenta. Söin aamiaisen ja lähdin ulos. Pian isä ja siskokin heräsivät. Sisko tuli kanssani ulos. Sitten isä laittoi lipun salkoon. Myöhemmin illemmalla mummo tuli meille kahville. Äiti oli tehnyt kakusta hyvin juhlallisen. Se oli melkein valkoinen, mutta sen keskellä oli mustikoista tehty risti. Söimme kakkua ja aikuiset joivat kahvia, lapset mehua. Sitten mummo lähti kotiin. Isä sanoi, että voisi avata telkkarin, kun sieltä tulevat linnanjuhlat. Niinpä äiti avasi telkkarin. Minä laitoin päälleni valkoisen mekon ja sinisen hiusnauhan päähän. Siskoni taas laittoi sinisen mekon ja valkoisen hiusnauhan hiuksiinsa.

Linnan juhlat olivat juuri alkaneet. Siellä oli kauniita naisia ja komeita miehiä. Oli vihreitä pukuja, punaisia pukuja. Oli sinisiä laukkuja, keltaisia laukkuja. Katsoimme linnanjuhlia myöhään iltaan asti. Vihdoin äiti sanoi, että on aika mennä nukkumaan. Kun menin nukkumaan, tunsin että minulla oli hyvä mieli.

Minusta on hienoa, että Suomi on itsenäinen maa. Minusta on hyvä, että Suomi saa päättää itse asioistaan.

Lotta Berg, 4. lk

—–

Itsenäisyyspäivä

Suomi on itsenäinen maa. Se tarkoittaa, että Suomi ei ole muun maan vallassa. Minusta on hauskaa toimia juuri Suomen säännöillä, eikä muiden maiden. Suomi on ollut Venäjän ja Ruotsin vallassa. Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Minusta itsenäisyyspäivä on muistopäivä, jolloin muistellaan Suomen itsenäistymistä.

Itsenäisyyspäivä ei merkitse minulle paljoakaan, mutta muistelen toki perheeni ja sukulaisten kanssa. Kun juttelemme itsenäisyyspäivästä ja sukulaisteni menneisyydestä, tuntuu kuin samat tarinat olisivat tulossa myös minun historiaan.

Minun ukkini on ollut sodassa. Ukilla oli onnea koska hän ei saanut vammoja. Syömme aina itsenäisyyspäivä aterian mummon ja ukin kanssa. Ruokapöydässä juttelemme yleensä sodan ajasta ja tietysti Suomen itsenäistymisestä.

Ennen iltajuhlaa, lähden pyöräilemään. Illalla katson telkkarista itsenäisyyspäivän vastaanottoa. Yleensä vanhempani laittavat itsensä kuntoon silloin.

Valtteri Valkeapää, 4. lk

Koululaisten kirjoituksia itsenäisyydestä, OSA 3

Itsenäisyyspäivänä 2011Julkaisemme tällä viikolla, itsenäisyyspäivän alla, Saaren koulun oppilaiden kirjoituksia itsenäisyydestä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Itsenäisyyspäivä

Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä. Sitä vietetään kuudes päivä joulukuuta. Minulle Suomen itsenäisyyspäivä ei paljoa merkitse. Itsenäisyyspäivänä meillä ei mennä minnekään vaan pysytään koko päivä kotona ja nautitaan rauhasta. Silloin kukaan ei mölyä, vaan kaikki ovat hiljaisia itsenäisyyspäivän kunniaksi.

Kaikki naapurit joilla on lipputanko laittavat suomen lipun salkoon, koska on itsenäisyyspäivä. Mutta aika monena itsenäisyyspäivänä minä olen ampunut ilmakolla koska ei ole paljoa tekemistä.

Itsenäisyyspäivänä meillä on aina ainakin 6-10 kynttilää. Silloin me laitamme myös jouluiset verhot.

Meillä ei tehdä paljoa mitään itsenäisyyspäivänä. Minun isovanhemmat olivat siihen aikaan sodassa. Meillä on yleensä itsenäisyyspäivänä hiljaista ja samoin myös naapureilla. Minun vanhemmat katsovat Itsenäisyyspäivän vastaanottoa televisiosta. He katsovat kun vieraat tulevat sisään ja kättelevät.

Me syömme itsenäisyyspäivänä ihan tavallista ruokaa. Minun ukolle ja mummolle itsenäisyyspäivä on tärkeä päivä, koska he muistelevat sinä päivänä sodassa olleita sukulaisia.

Akseli Muhonen, 4. lk

—–

Suomen itsenäisyyspäivä

Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä. Minun mielestäni itsenäisyyspäivä on ihan kiva, mutta jos kotona ei ole mitään tekemistä, äiti soittaa talille jos voisin vaikka mennä sinne tekemään hevosten kanssa jotain. Me saatamme paistaa jotain herkullista. Joskus ehkä mummo tai ukki tulee kylään. Myös serkut, kummit, enot ja tädit saattavat tulla.

Me juhlimme yleensä itsenäisyyspäivää kotona tai käymme hautausmaalla, koska annamme muille rauhaa ja menemme hautausmaalle koska kunnioitamme sodassa kaatuneita ja kuolleita läheisiämme. Viemme hautausmaalle kukkia ja kynttilöitä.

Suomen itsenäisyyspäivää vietetään kuudes joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi. Suomen itsenäisyysjulistus allekirjoitettiin hallituksen eli Senaatin talousosaston toimesta neljäs joulukuuta, ja hyväksyttiin eduskunnassa kuudes joulukuuta äänestyspäätöksellä.

Itsenäisyyspäivänä monet vierailevat sankarihaudoilla muistamassa sodissa kaatuneita. Monesti haudalle asetetaan kynttilä ja kunnan reserviläiset järjestävät sankarihautausmaalle kunniavartion.

Annika Korhonen, 4. lk

—–

Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivänä me nostamme lipun salkoon, koska vietetään itsenäisyys päivää. Itsenäisyyspäivä tarkoittaa sitä, että Suomi on itsenäistynyt Venäjästä ja nyt siis Suomi on itsenäinen maa.

Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Suomen itsenäistyminen on hieno asia. Itsenäisyys päivänä lippu nostetaan salkoon itsenäisen Suomen kunniaksi. Minun mielestäni itsenäisyyspäivä on hieno asia. Suomen sota oli kova, mutta lopulta Suomi voitti ja siksi Suomesta tuli itsenäinen maa.

Itsenäisyyspäivänä valmistamme hyvää ruokaa. Sitten me juhlimme itsenäisyyspäivää yhdessä. Itsenäisyys päivänä mummo ja ukki tulevat meille yleensä.

Annika Ratilainen, 4. lk

 

Koululaisten kirjoituksia itsenäisyydestä, OSA 2

Itsenäisyyspäivänä 2011Julkaisemme tällä viikolla, itsenäisyyspäivän alla, Saaren koulun oppilaiden kirjoituksia itsenäisyydestä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivänä juhlitaan Suomea, koska Suomi on itsenäinen maa. Minä pidän itsenäisyyspäivästä. Suomesta tuli itsenäinen 6.12.1917.

Minä katson itsenäisyyspäivän vastaanottoa. Itsenäisyyspäivänä järjestetään puolustus voimien paraati joka vuosi ja eri kaupungeissa. Jo vuodesta 1957 tähtitornin mäellä on tehty lipun nosto itsenäisyyspäivän aamuna.

Itsenäisyyspäivänä ja puolustusvoimain lippujuhlana tasavallan presidentti myöntää kunniamerkkejä ja puolustus voimien ylennyksiä. Itsenäisyyspäivänä monet vierailevat sankarihaudoilla muistamassa sodissa kaatuneita. Monesti haudalle asetetaan kynttilä ja kunnan reserviläiset järjestävät sankarihautausmaalle kunniavartion.

Veeti Kosonen, 3. lk

—–

Itsenäisyys

Itsenäisyyspäivä tarkoittaa päivää, jolloin Suomi itsenäistyi. Eli Suomi on itsenäinen maa. Suomalaiset katsovat itsenäisyyspäivänä linnanjuhlia. Myös itsenäisyyspäivänä käydään yleensä haudoilla.

Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Itsenäisyyspäivä on kansallispäivä. Jota vietetään 6. joulukuuta. Itsenäisyyspäivänä pitää nostaa lippu salkoon. Itsenäisyyspäivänä syödään yleensä esimerkiksi karjalan paistia. Minusta itsenäisyyspäivä on mukava.

Venla Kiviaho, 3. lk

—–

Itsenäisyyspäivä

Minun mielestäni itsenäisyyspäivä on kiva päivä. Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä. Itsenäisyyspäivää vietetään 6. päivä joulukuuta.

Minulle itsenäisyyspäivä ei ole kovin tärkeä päivä. Suomen itsenäisyyspäivänä nostetaan lippu lipputankoon. Yleensä kaikilla, joilla on lipputanko, nostavat Suomen lipun lipputankoon. Suomen lippu on ollut käytössä useasti. Meillä käy vieraita itsenäisyyspäivänä.

Itsenäisyyspäivänä syödään juhla-ateria. Minun mielestä ketkä olivat sodassa, olivat urheita. Suomella on siniristi lippu, koska Suomi on itsenäinen.

Juho Paajanen, 4. lk

 

Koululaisten kirjoituksia itsenäisyydestä, OSA 1

 

Julkaisemme tällä viikolla itsenäisyyspäivän alla Saaren koulun oppilaiden kirjoituksia itsenäisyydestä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivänä juhlitaan Suomen itsenäisyyttä. Perinteisesti me Suomalaiset laulamme Maamme laulun. Itsenäisyyspäivänä koristelemme kotimme kynttilöillä ja teemme ruokaa.

Suomi itsenäistyi 6.12.1917. Sen kunniaksi me nostamme Suomenlipun lipputankoon. Meillä koulussa on perinteenä itsenäisyyspäivänä soittaa Pohjantähden alla ja me syömme, arvomme ja laulamme. Me syömme aina lihaa joka on naudan tai sian lihaa me myös syömme perunaa, salaattia, munavoita ja piirakkaa. Me arvuuttelemme Suomen itsenäisyydestä.

Suomessa käytiin sotaa itsenäistymisen takia. Itsenäisyyspäivänä me kotona juhlimme itsenäisyys päivää kuuntelemalla radiota ja katsomalla telkkaria. Itsenäisyyspäivänä minä katson linnanjuhlia. Minulla on tapana sytyttää kynttilöitä, olla pihalla ja käydä naapurissa laulamassa Maamme – laulu. Yleensä minä käyn haudoilla ukkoni haudalla. Minä kunnioitan muita suomalaisia ja sotaveteraaneja.

Elli Pirhonen, 3. lk

—–

Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivä on juhlapäivä. Itsenäisyyspäivänä juhlitaan sitä, kun Suomi itsenäistyi. Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Itsenäisyyspäivä on liputuspäivä.

Minulla ei ole paljoa kokemusta itsenäisyyspäivästä. Itsenäisyys päivää vietetään 6. joulukuuta. Itsenäisyyspäivänä tulee telkkarista linnanjuhlat.

Itsenäisyyspäivänä monet vievät yleensä sodassa kuolleiden tai muiden tuttujen haudoille kynttilöitä.

Jenina Lappalainen, 3. lk

—–

Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivänä laitetaan kynttilöitä. Itsenäisyyspäivänä ajatellaan toisia ja itseään. Minusta itsenäisyyspäivä on mukava. Suomi on itsenäinen valtio. Usko ei kuitenkaan haparoi hämärässä.

Itsenäisyyspäivänä monet vierailivat sankarihaudoilla muistamassa sodissa kaatuneita. Monesti haudalle asetetaan kynttilä ja kunnan reserviläiset järjestävät sankarihaudoille kunniavartion. Itsenäisyyspäivänä presidentti myöntää että suomi on itsenäistynyt valtio. Itsenäisyyspäivä on Suomen päivä.

Santtu Parhiala, 3. lk