Kategoriat
Arkistot

Passittoman Alman seikkailu rajan taakse

Lauantaina joulukuun ensimmäisenä päivänä Osmo Melanen ja metsästyskoira Alma olivat tavalliseen tapaan hirvijahdilla. Käynnissä oli ajojahti Uukuniemellä Suojärven mäellä ja Alma täydessä työn touhussa. Vähitellen koiran liikkeet suuntautuivat kuitenkin yhä lähemmäs valtakunnan rajaa. – Niin onnettomasti siinä lopulta kävi, että vaikka metsästysporukka menikin rajalle eteen, niin Alma livahti passiketjusta läpi rajan yli, kertoo Melanen.

Tutkapannan avulla koiran liikkeitä pystyttiin seuraamaan, ja ilmoitus “loikkarista” tehtiin myös rajavartiolaitokselle. Alma jatkoi jahtiaan lähes kymmenen kilometriä, kunnes liikkeet näyttivät seisahtuvan jonnekin Suojärven taakse. – Sijainti pysyi samana koko ajan ja arvelimme, että Alma on jäänyt sinne jumiin. Soitimme uudestaan rajavartiolaitokselle jos venäläiset rajavartijat pystyisivät tarkistamaan kyseisen paikan, Melanen sanoo. Rajavartiolaitoksen säännöistä johtuen ilmoitus Venäjän puolelle tehtäisiin vasta kun aikaa olisi kulunut vuorokausi. Sunnuntaina sijaintipiste kerrottiin venäjän rajavartiostolle. – Tutkapantaan pystyy myös soittamaan ja Alman pantaan soitettaessa kuului pelkästään raapimisen ääniä. Pannan ilmoittaman lämpötilan peusteella pystyimme kuitenkin päättelemään, että koira on hengissä, Melanen jatkaa.

Maanantaina Melanen otti kaikki keinot käyttöön yhteyden saamiseksi Venäjälle ja lopulta paikallisen rajavartiolaitoksen miehet kävivät maanantai-iltana katsastamassa Alman oletetun sijaintipaikan. Tuloksetta. -Viimeisen kerran tutkapantaan saatiin yhteys sunnuntai-iltana. Rajamiehet kävivät vielä tiistaina uudestaan valoisan aikaan samassa paikassa, mutta silloinkaan ei Almaa näkynyt, kertoo Melanen. Kun venäläisten rajamiesten etsintäyritykset eivät tuottaneet tulosta, lähti Melanen lopulta itse paikan pälle katsomaan tilannetta. – Keskiviikkona etsimme Almaa metsäautoteitä pitkin ja kävin myös paikassa, jossa Alma oletettavasti oli jumissa. Kyseessä oli sankasti pusikoitunut metsähakkuuaukko. Lunta oli satanut sen verran ettei jälkiäkään oikein pystynyt näkemään, kertoo Melanen.

Melanen joutui palaamaan kotiin tyhjin käsin. Etsintöjä jatkettiin Suomen puolella ja Almaa käytiin kutsumassa rajan pinnassa päivittäin, kaikkina vuorokauden aikoina. Muutaman kerran kauempaa kantautui haukahduksia. mutta koiraa ei näkynyt. Eräs venäläismies oli lupautunu jatkamaan Alman etsintöjä myös rajan toisella puolella. Kun viikko oli kulunut Alman katoamisesta, alkoi Melasen toivo vähitellen hiipua. Sitten tuli odotettu soitto. – Nikolai kertoi löytäneensä  Alman. Koira oli hänen kotonaan nukkumassa ja vaikutti olevan myös terve, sanoo Melanen. Seuraavaksi oli selvitettävä kuinka karkulainen saataisiin takaisin kotiin. Alma vietiin seuraavana päivänä Venäjän rajavartiolaitokselle, jonka jälkeen Suomen rajavartiolaitoksen oli pyydettävä luovutusta. Lauantaina viikko katoamisensa jälkeen Alma luovutettiin Sortavalan rajaviranomaisten hallusta suomalaisille rajamiehille Uukuniemen vanhalla ylityspaikalla. – Panta ja liivi olivat tallella, mutta viikon paasto oli verottanut kaksi kiloa elopainosta. Ilmekin oli aika yrmeä, naurahtaa Melanen. Eläinlääkärin tarkastuksessa Alma sai terveen paperit, ja nesteytyksen, ruokamäärien lisäämisen ja levon ansiosta pieni seikkailija alkaa olla taas entisellään. Jatkossa rajanpinnassa metsästäessä tulee kyllä noudatettua ihan erityistä varovaisuutta, sanoo Melanen lopuksi.

 

Osmo Melasen Alma-koira ei lupia kysellyt, vaan vieraili Venäjällä tekemässä tuttavuutta muun muassa paikallisiin metsiköihin.

 

K.L.

Kuva: Osmo Melanen ja Minna Alestalo-Melanen

Hirvijahti alkaa!

Taas on aika hirvenmetsästyksen! Lauantaina 13.10.2018 alkavaan hirvijahtiin osallistuu Uukuniemen Pitäjässä yhteensä 45 metsästäjää. Kokeneiden konkareiden mukana on tänä syksynä myös kaksi ensikertalaista Uukuniemen Erämiesten jahtipäällikkönä toimii yhdistyksen puheenjohtaja Osmo Melanen. Erämiehissä metsästetään neljässä hirviseurueessa: Herkkäsormet (6 metsästäjää) Niukkalassa, Tiinumiehet (14 metsästäjää) kirkonkylällä sekä Rakelit (14 metsästäjää)  ja Pankaniskat (11 metsästäjää) Kummussa. Metsästysalue on laajuudeltaan noin 9000 hehtaaria ja maanvuokraussopimuksia on yhteensä 274.

Hirvenpyyntilupia on tänä vuonna myönnetty kuudelle aikuiselle hirvelle ja viidelle vasalle. Melasen mukaan hirvikanta on sekä metsästäjän että metsänomistajan näkökulmasta katsottuna tasapainossa. Riistaa riittää metsästettäväksi ja pahimmilta hirvituhoilta on vältytty. – Tällä hetkellä hirvikanta liikkuu 30 yksilön paikkeilla ja metsästyksen jälkeen on Uukuniemelle jäämässä parisenkymmentä hirveä, kertoo Melanen. Nykyisin hirviä metsästetään metsästyskoirilla ja varsinainen ajojahti on jäänyt vähemmälle. – Ajojahti on tyypillisintä lähinnä rajan pinnassa, jossa koiria ei voi käyttää, Melanen sanoo. Jahtipäällikkö muistuttaa, että luonnossa liikkuvien ja ulkoilijoiden olisi toivottavaa käyttää asusteissa huomiovärejä. Metsästäjiltä kannattaa tiedustella alueen jahtisuunnitelmista. – Metsästäjillä on käytössään radiopuhelimet ja koiratutkasovellukset näyttävät kännykässä koirien lisäksi myös metsästäjien paikat. Metsästyksenjohtaja kertaa aina turvallisuussaannöt ennen jahtia ja niistä ei tietenkään tingitä, hän sanoo. Poikkeuksellisen tämän vuoden hirvijahdista tekee vuodenaikaan nähden harvinainen sääennuste. Sunnuntaille luvassa on jopa + 17 astetta, vaikka monena vuonna hirvenmetsästyksen aloituspäivänä on ollut jo lunta maassa. – Hirvijahti on kyllä parhaimmillaan, kun metsälle lähtiessä aamulla on pikku pakkanen. Silloin luonto tarjoilee metsästäjille syksyn parhaita puolia, Melanen summaa.

Hirvijahdin kruunaa tottakai hirvikeitto. Metsästysmaan vuokraajille ja Uukuniemen Erämiesten jäsenille perheineen järjestettävä hirvikeittotapahtuma on Uukuniemellä perinteisesti ollut avoin myös muille paikkakuntalaisille. – Keittoa varten kaadetaan yksi aikuinen hiri ja metsästysseurueet kokoontuvat tätä varten yhteisjahtiin keittoa edeltävällä viikolla, kertoo Melanen. Tänä vuonna hirvikeittopäiväa vietetään lauantaina 27.10.2018 klo. 16:00-19:00 ja tapahtumapaikkana toimii Kummunkorkea koulu. Hirvikeitto järjestetään puhtaasti talkoovoimin ja pääkokkina häärää Kaija Telin. -Kutsu tulee myös paikallislehteen ja toivomme, että viesti saavuttaisi mahdollisimman monen tavalla tai toisella, Melanen sanoo lopuksi.

Osmo Melanen ja Alma-koira valmistautuvat lauantaina alkavaan jahtiin jo perjantai-iltana. – Käymme porukalla lämmittämässä Erämajaa valmiiksi ja katsastamassa jäljet Raitaluosontieltä, Melanen kertoo.

 

K.L.

Leirikoulu Uukuniemen maisemissa

Keskiviikkona Saaren Koulu teki syksyisen retken Uukuniemelle leirikoulun merkeissä. Kaikki koulun oppilaat eskari-viskareista aina kuudesluokkalaisiin kokoontuivat aamulla Rajapirtille, josta ryhmät hajaantuivat kukin omille aloitusrasteilleen. Ohjelmaan kuului muun muassa Uukuniemen Erämiesten metsästysaiheisia rasteja, tutustumista Suurtuvan lammastilaan sekä Rajavartiolaitoksen ulkorasti Niukkalan urheilukentällä. Retkieväät makkaroineen ja lihapiirakoineen nautiskeltiin Suurtuvan tilalla. Vesisateesta huolimatta päivä sujui vauhdikkaasti  ja muisteltavaa riittää ainakin loppuviikoksi!

Suurtuvan tilan emäntä Maaret Berg-Tynkkynen iloitsi siitä, että lapset pääsivät tutustumaan erilaisiin juttuihin ja näkemään kotiseutuaan useammalta kantilta. – Kovin olivat innokkaita kyselemään ja kokeilemaan muun muassa karstausta. Mukava ja vilkas päivä, vaikka harmittaakin hiukan sateinen sää, sanoo Berg-Tynkkynen. Uukuniemen Erämiesten puheenjohtaja Osmo Melanen oli niin ikään tyytyväinen onnistuneeseen päivään. – Koululaiset olivat aidosti kiinnostuneita ja eri riistalajit tunnistettiin hyvin. Monilla oli myös omia havaintoja hirvestä, kauriista ja jopa karhusta, Melanen kertoo. Melanen myös uskoo, että osa leirikouluun osallistuneista koululaisista tulee vielä jossain vaiheessa harrastamaan metsästystä. – Sen verran innokkailta vaikuttivat. Nuoria juuri kaipaamme mukaan metsästysseuran toimintaan, hän sanoo lopuksi.

Saaren koululaisten (ja opettajahenkilökunnan) aamu alkoi keskiviikkona poikkeuksellisesti Niukkalassa Rajapirtillä.
Rajapirtin eteisessä riitti tungosta oppilaiden kokoontuessa yhteiseen avaushetkeen sisätiloihin.
Uukuniemen Erämiesten rastilla pääsi katsomaan muun muassa riistakameran kuvia. Kuvassa Minna Alestalo-Melanen ja Jorma Suppola.

Uukuniemen Erämiesten puheenjohtaja Osmo Melasen johdolla eskari-viskarit ja 1. ja 2. luokan oppilaat pääsivät tunnistamaan eläinten jälkiä.

Metsästysaihe tuntui kiinnostavan erityisesti poikia.
5. ja 6. luokan oppilaat aloittivat päivän Suurtuvan tilalta.
Jarno Tynkkynen ja Maaret Berg-Tynkkynen kertoivat lammastilan arjesta.
Lammaskoira Tuurilla oli onnenpäivä. Rapsuttelijoita riitti!
Lampailla riitti yhtä lailla ihmeteltävää lapsilaumassa.

 

K.L.

Niukkalassa liikuskelee oma kyläkarhu

 

Viime lauantaina Pirjo ja Terho Kaksonen kohtasivat kotinsa nurkalla erikoisen näyn. Yön aikana rakennusta ympäröivän pensasaidan juurelle oli ilmestynyt suuri onkalo, jonka perällä pörräsi parvi ampiaisia. Lähempi tarkastelu osoitti, että kyseessä oli kuin olikin kovia kokenut ampiaispesä. Tekijästä ei ollut epäilystä. – Metsästäjä kävi heti tuoreeltaan toteamassa, että pienet eläimet eivät tällaisia kaivantoja tee. Karhu on haistanut maan alla piilossa olleen pesän, kaivanut sen esiin ja syönyt kennoja, Pirjo kertoo. Perjantain ja lauantain välisenä yönä satoi rankasti, jonka vuoksi jälkiä ei voinut enää havaita. Parin päivän ajan paikkaa vartioi myös riistakamera, mutta ilmeisesti nalle oli jo siirtynyt muille apajille.

Karhu oli käynyt tonkimassa ampiaispesän esiin aivan rakennuksen nurkalla. Kuva: Pirjo Kaksonen.
Edes tiivis maa ja juuret eivät pidätelleet otsoa kun tarjolla oli makoisa hunaja-ateria. Kuva: Pirjo Kaksonen.

 

K.L.

 

 

Nalle nurin Niukkalassa: Karhunmetsästys starttasi maanantaina

 

Karhunmetsästyskausi aloitettiin uukuniemeläisittäin menestyksekkäästi. Jo heti maanantai-aamupäivänä Niukkalan suolla tehtiin ensimmäinen karhunkaato. Täysikasvuisella uroskarhulla oli elopainoa 162 kiloa ja etukäpälän leveys 14 senttiä. – Kokoonnuimme Erämajalle jo aamulla 4.30, jolloin meillä oli jo karhun jäljet tiedossa. Koiran haukun aloituksesta  meni muutama tunti varsinaiseen kaatoon, joka tapahtui noin klo. 10.20, kertoo Jussi Ratilainen Uukuniemen Erämiehistä. Metsästysseurueessa oli mukana yhteensä kymmenen henkilöä. Tänä vuonna Parikkala-Ylämaa -alueelle on myönnetty 20 karhunkaatolupaa, joista Uukuniemen kaato oli ensimmäinen. Ratilaisen mukaan karhukanta on nyt poikkeuksellisen runsas, mistä kertovat myös kesän aikana tehdyt näköhavainnot. – Viime viikollakin havaintoja saatiin kolmesta eri pentueesta, sanoo Ratilainen. Karhunmetsästystä jatketaan aina lokakuun loppuun saakka. Pienelle uukuniemeläisporukalle ensimmäinen viikko on kuitenkin se kaikkein aktiivisin. Ratilainen kiittelee maanomistajia hyvästä yhteistyöstä. – Olemme lananneet teitä, jotta jälkien näkeminen olisi helpompaa, koska karhut, joita seuraa alle vuoden ikäiset pennut, ovat aina rauhoitettuja, hän kertoo. Tiistaina metsästyspäivä loppui jo aamuyhdeksän jälkeen. – Tällä kertaa ei päästy karhun jäljille, joten voi rauhassa siirtyä aamukahville, sanoo Ratilainen lopuksi.

Maanantaina alkanut karhunmetsästys tuotti heti tulosta. Niukkalassa kaadetulla karhulla oli elopainoa 162 kiloa.

Jälkien sijaan nyt bongataan karhuja

Tänä kesänä Uukuniemen alueella on tehty karhuista näköhavaintoja poikkeuksellisen paljon. – Ilmoituksia on tullut joinakin viikkoina jopa päivittäin. Toisaalta monet myös unohtavat ilmoittaa ja tiedot kulkeutuvat puskaradion kautta joskus useita viikkoja jälkikäteen, sanoo Jussi Ratilainen. Parina viime vuonna karhunkaatolupia on myönnetty vähän, mikä ilmeisesti on lisännyt karhukantaa. Myös poikkeuksellisen kuuma kesä on voinut edesauttaa karhujen liikehdintää, kun ravintoa täytyy lähteä kuivuuden takia etsimään laajemmalta alueelta. – Vanhat karhut ovat viisaita, mutta nämä nuoret karhut tuntuvat olevan sen verran hölmöjä että tulevat ihan näköisille paikoille, Ratilainen kertoo.  Haittaa tai häiriötä karhuista aiheutuu Ratilaisen mukaan vain hyvin yksittäisissä tapauksissa. – Karhut kyllä väistävät ihmistä, jos vain kuulevat ääniä tai liikettä. Varmasti siinä säikähtää karhu ihan yhtä paljon kuin ihminen, mikäli naamatusten sattuu, hän sanoo. Jos nalleen kuitenkin törmää, on viisainta vain varovasti perääntyä takavasemmalle. Pihapiiriin ilmestyneitä karhuja ei kannata lähteä itse hätistelemään, vaan soitto hätänumeroon on oikea ratkaisu. Ratilainen muistuttaa, että suurpetohavainnoista tulisi aina ilmoittaa, sillä niiden avulla saadaan tärkeää tietoa muun muassa pentueista. Tiedot vaikuttavat esimerkiksi kaatolupien määrään. Karhun lisäksi suurpetoihin kuuluvat ahma, ilves ja susi. – Ilveskanta on tällä hetkellä harvinaisen kova ja myös ahmoja on alueella liikuskellut. Sen sijaan yhtään susihavaintoa ei tullut viime talvenakaan, Ratilainen kertoo.

Suurpetoyhdyshenkilöinä Uukuniemellä

Jussi Ratilainen: 050.4915097

Reijo Tiitta: 050-5466953

Aiemmin metsäreiteillä ja pelloilla näki lähinnä vain karhun jälkiä. 
Kuva: Antti Leinonen

K.L.

Kattohaikara vieraili Uukuniemellä

Uukuniemellä ja koko Suomessa melko harvinainen, kattohaikara, piipahti pellolla syömässä Homavaarassa. Suomessa laji ei yleisesti pesi, mutta Viron puolella pesiviä lintuja saattaa käväistä Suomen puolella etenkin loppukeväästä. Myös Länsi-Euroopassa laji on vähentynyt kosteikkojen ja kosteiden laidunniittyjen häviämisen myötä. Itä-Euroopassa ja Baltiassa laji on säilynyt paremmin.

Kattohaikara
Kattohaikara
Kattohaikara

 

Uukuniemellä majavakanta on vahva

Majavien aiheuttamat tuhot Uukuniemen alueella olivat loppusyksystä taas keskustelun alla. Poikkeuksellisen märkä vuosi ja sateinen syksy kasvattivat tuhojen määrää. Uukuniemen majavakanta on suhteessa vahva lähialueisiin verrattuna. – Pientä kannankasvua on ehkä havaittavissa, mutta kyllä majavia on täällä ollut runsaasti aina, kertoo Jussi Ratilainen Uukuniemen Erämiehistä.

Majavien pyyntiaika alkaa 20. elokuuta ja päättyy huhtikuun lopussa. – Vuosittain Uukuniemellä ammutaan kymmeniä majavia. Varsinaista kiintiötä majavanmetsästykselle ei ole, sanoo Ratilainen. Viime vuoden myöhäinen kevät vaikeutti majavanmetsästystä ja ampumattomia alueita jäi useita. – Yleensä kevät on otollisinta aikaa majavanmetsästykselle mutta viime vuonna jäätä oli vielä huhtikuussakin, Ratilainen toteaa.

Tuhoilmoituksia tulee metsästysseuralle vuosittain useita, yleensä loka-marraskuussa. – Tuolloin majavien pyynti on käytännössä kuitenkin mahdotonta, sillä illat ja yöt ovat pilkkopimeitä. Majavat liikkuvat nimenomaan yöaikaan, Ratilainen  sanoo. – Lisäksi paikallisia metsästäjiä on aiempaa vähemmän. Se tekee majavien pyytämisestä tottakai entistä työläämpää, hän jatkaa. Nuoria metsästäjiä kaivattaisiin mukaan. Majavia saattaa olla yhdessä yhdyskunnassa toistakymmentä ja uusia yhdyskuntia tulee jatkuvasti rajan takaa Venäjältä. Eniten majavia tavataankin rajavyöhykkeellä.  Ratilainen haluaa muistuttaa maanomistajia tarkistamaan maanvuokrasopimukset. – Tuhoilmoituksesta huolimatta metsästäjiä ei voi lähettää alueelle jos maata ei ole vuokrattu kaikelle riistalle. – Majava on mukava ja söpö mökkinaapuri aina siihen saakka, kunnes se kaataa haavan mökin päälle, Ratilainen naurahtaa.

Neljä vuotta Uukuniemen Erämiesten puheenjohtajana toiminut Ratilainen jättäytyi pois puheenjohtajan tehtävistä ja eilen pidetyssä vuosikokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi tulevalle toimintakaudelle valittiin Osmo Melanen.

 

Majava liikkuu pääasiassa öisin joten sen metsästäminen voi olla vaikeaa.
Majava pystyy kaatamaan suuriakin puita.
Mökkitiellä saattaa odottaa majavan tekemä yllätys.

 

K.L.

Talvilintuja bongaamaan

 

Suomen suurin lintutapahtuma BirdLifen Pihabongaus järjestetään tulevana viikonloppuna 27.1.-28.1. 2018. Ensimmäinen Pihabongaus järjestettiin 2006, jolloin havaintoja saatiin noin 4800 paikalta. Pihabongauksen suosio on kasvanut vuosi vuodelta ja  viime vuonna tapahtumaan osallistui yli 20 000 ihmistä noin 15 000 paikassa ympäri maata. Havaintoja ilmoitetaan vuosittain 90-100 lajista ja 400 000-800 000 lintuyksilöstä.

Pihabongauksessa ideana on tarkkailla tunnin ajan lintuja joko omalla pihalla tai muulla valitsemallaan paikalla. Tavoitteena on innostaa kaikenikäisiä tarkkailemaan lintulaudan ja kotipihan talviasukkeja, sekä saada kiinnostumaan lähialueen luonnosta. Osallistua voi kuka tahansa eikä havaittujen lintujen määrä ole olennaista. Tärkeintä on osallistuminen ja havaintojen ilmoittaminen vaikka kyseessä olisi vain yksi lintu. Tulokset antavat arvokasta tietoa muutoksista lintukannoissa ja ne täydentävät muita linnustonseurantoja.

Näin osallistut:

-Tarkkaile tunnin ajan lintuja lauantaina 27.1. tai sunnuntaina 28.1. joko omalla kotipihalla tai muussa sopivassa paikassa.

-Tunnista tunnin aikana havaitsemasi lintulajit.

-Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan.

Voit tulostaa Pihabongaus-apulomakkeen helpottamaan havaintojen tekemistä. Lomake löytyy alla olevasta linkistä:

Pihabongaus-apulomake.

Ilmoita havaintosi netissä osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla osoitteeseen BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikorttiin on merkittävä lintuhavaintojen lisäksi havainnoijan nimi, osoite sekä havaintopaikan osoite, havainnointiajankohta (päivämäärä ja kellonaika) ja havainnoijien määrä.

Kaikkien osallistujien kesken arvotaan kymmeniä palkintoja. Pääpalkintona on yhden viikon mökkimajoituspaketti Ylläksen yöpuussa neljälle hengelle.

Lintuharrastuksesta enemmän kiinnostuneille löytyy myös yhdistystoimintaa. Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys  EKLY toimii alueellisesti lintuharrastuksen ja linnunsuojelun edistämiseksi. EKLY jakaa lintutietoutta, organisoi ja järjestää yhteisretkiä ja on mukana erilaisissa linnustoon ja retkeilyyn liittyvissä projekteissa. Parikkalan ja Rautjärven alueella toimii EKLY:n alajaostona lintukerho, joka kärjestää toimintaa alueen pohjoispäässä. Kerhon jäseneksi haluavat voivat ottaa yhteyttä Hanna Aaltoon (hanna.aalto@ornio.net).

 

 

K.L.

Sateet ja petoeläimet maaseutuyrittäjien riesana

Kulunut kevät, kesä ja syksy ovat olleet viljelijöiden kannalta pahimpia vuosikymmeniin. Runsaiden vesisateiden takia peltoalueita on edelleen puimatta ja puimatta ne todennäköisesti jäävätkin. – Vastaavanlaisia tilanteita tulee mieleen vuosilta -74 ja -87, mutta kyllä tämä vuosi on ollut erityisen huono, kertoo maaseutusihteeri Maija Sairanen Etelä-Karjalan maaseututoimesta. -Sään aiheuttamista satovahingoista ei myöskään makseta viljelijöille korvauksia, toisin kuin vaikka rauhoitettujen eläinten aiheuttamista tuhoista, Sairanen jatkaa. Petoeläimiä kuten karhuja ja susia liikkuu Saaren ja Uukuniemen alueella paljon, ja toisinaan ne löytävät tiensä myös asutusten lähelle. Karhujen repimistä heinäpaaleista on Sairaselle tullut ilmoituksia, mutta ei toistaiseksi poikkeavan paljon. -Jos esimerkiksi koira joutuu petoeläimen raatelemaksi, niin tarkastuksen ja  arviokäynnin tekee maaseutuviranomainen vaikka omistaja ei olisikaan viljelijä, kertoo Sairanen. – Ihme kyllä, vaikka susien määrä viime talvena näytti selvästi lisääntyneen ja ne pyörivät myös maatilojen pihapiirissä, ei yhtään eläinvahinkoilmoitusta silti tullut, hän jatkaa.

Petoeläinten lisäksi rauhoitetut linnut voivat  muodostua maaseutuyrittäjille ongelmaksi. – Useina vuosina hanhiparvet ovat aiheuttaneet keväisin tuhoja syömällä oraat tai kasvuun lähteneen heinän, mikä viivästyttää sitten säilörehunurmen kasvua ja -korjuuta, kertoo Sairanen. Veden äärellä sijaitsevat tai laajat peltoalueet muun muassa Jyrkilässä ja Tetrisuolla ovat perinteisesti olleet lintuparvien suosiossa ja uutena “aluevaltauksena” tänä vuonna on ollut Akonpohja. – Parvien liikkeet riippuvat hyvin paljon tuulista ja ilmavirtauksista. Tänä vuonna tuhoja näyttäisi tulleen syksyllä enemmän Pohjois-Karjalan alueella, sanoo Sairanen.

Maaseutuyrittäjien on mahdollista hakea korvauksia eläinten aiheuttamista tuhoista. Lappeenrannan kaupunkiin kuuluva Etelä-Karjalan maaseututoimi hoitaa vahinkokartoituksen ja kenttätyön, jonka jälkeen hakemukset siirtyvät ELY:n käsiteltäviksi, petovahingot Mavin maksettavaksi. Korvauspäätökset saapuvat seuraavana vuonna. Aiemmin lomituspalveluissakin työskennellyt Sairanen on nähnyt hyvin maataloustoiminnan muutoksen Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen alueella. – Tukia hakevien tilojen määrä laskee joka vuosi. Lypsykarjatilojen määrään vaikutti merkittävästi Venäjän asettamat pakotteet, ja toisaalta myös ikärakennemuutokset. Tällä hetkellä Parikkalassa on 38 lypsykarjatilaa ja 27 lihakarjatilaa, Sairanen kertoo.

Maaseutusihteeri Maija Sairanen hoitaa vahinkokartoituksen Parikkalan alueella.
Karhun aiheuttamia tuhoja Uukuniemellä.

 

K.L.