Kategoriat
Arkistot

Mitä tapahtuu tyhjälle tontille?

 

Alkuviikosta maa tärisi Niukkalassa viimeisiä kertoja, kun työt öljyvuotoalueella saatiin lopulta päätökseen. Palopäällikkö Jukka Valtoaho kertoo, että loppupalaveri toimenpiteisiin liittyen pidettiin viime viikolla. Palopäällikön mukaan saastunut maa on nyt poistettu ja kuljetettu Varkauden jäteasemalle. Öljyistä maata löytyi peräti kymmenen metrin syvyydestä. Varsinaiset poraus- ja kaivuutyöt sujuivat Valtoahon mielestä ripeällä tahdilla, mutta toimenpiteiden aloittamista viivästyttivät rivitalojen purku sekä jätelaitosten kilpailutus ja urakointisopimusten laatiminen. Mittavat kaivuutyöt suositti Destia. Maahan on asennettu seurantaputket ja Etelä-Karjalan ympäristötoimen otettua lopulliset näytteet, alkaa seurantavaihe joka kestää ainakin vuoden 2021 syksyyn saakka. Palopäällikön mukaan ei kuitenkaan ole vaaraa, että öljyä olisi valunut Pyhäjärveen. Alueelle ajettu uusi maa-aines on rakenteeltaan sellaista, mihin vähäiset öljymäärät kapseloituvat. Isännöitsijä Merja Saarinen Rendia Oy:sta kertoo, että vakuutusyhtiö korvaa sekä rivitalojen purkamisesta että maansiirtotyöstä aiheutuneet kustannukset, mutta summien suuruuteen hän ei ota kantaa. Nyt suurin kysymysmerkki onkin, mitä lähes puolen hehtaarin kokoiselle tyhjälle tontille tapahtuu. Saarisen mukaan taloyhtiön osakkaat toivovat, että kunta lunastaisi maa-alueen. Tällä hetkellä kunnan kanta kuitenkin on, että tonttia olisi ensisijaisesti tarjottava muualle. Isännöitsijä kertoo, että asunto-osakeyhtiö aiotaan purkaa ja asia on jo selvitystilassa. Tontin myyntiä hän pitää erityisen haasteellisena.

Rivitaloista jäi jäljelle vain tyhjä, lähes puolen hehtaarin suuruinen tontti.

 

K.L.


Passittoman Alman seikkailu rajan taakse

Lauantaina joulukuun ensimmäisenä päivänä Osmo Melanen ja metsästyskoira Alma olivat tavalliseen tapaan hirvijahdilla. Käynnissä oli ajojahti Uukuniemellä Suojärven mäellä ja Alma täydessä työn touhussa. Vähitellen koiran liikkeet suuntautuivat kuitenkin yhä lähemmäs valtakunnan rajaa. – Niin onnettomasti siinä lopulta kävi, että vaikka metsästysporukka menikin rajalle eteen, niin Alma livahti passiketjusta läpi rajan yli, kertoo Melanen.

Tutkapannan avulla koiran liikkeitä pystyttiin seuraamaan, ja ilmoitus “loikkarista” tehtiin myös rajavartiolaitokselle. Alma jatkoi jahtiaan lähes kymmenen kilometriä, kunnes liikkeet näyttivät seisahtuvan jonnekin Suojärven taakse. – Sijainti pysyi samana koko ajan ja arvelimme, että Alma on jäänyt sinne jumiin. Soitimme uudestaan rajavartiolaitokselle jos venäläiset rajavartijat pystyisivät tarkistamaan kyseisen paikan, Melanen sanoo. Rajavartiolaitoksen säännöistä johtuen ilmoitus Venäjän puolelle tehtäisiin vasta kun aikaa olisi kulunut vuorokausi. Sunnuntaina sijaintipiste kerrottiin venäjän rajavartiostolle. – Tutkapantaan pystyy myös soittamaan ja Alman pantaan soitettaessa kuului pelkästään raapimisen ääniä. Pannan ilmoittaman lämpötilan peusteella pystyimme kuitenkin päättelemään, että koira on hengissä, Melanen jatkaa.

Maanantaina Melanen otti kaikki keinot käyttöön yhteyden saamiseksi Venäjälle ja lopulta paikallisen rajavartiolaitoksen miehet kävivät maanantai-iltana katsastamassa Alman oletetun sijaintipaikan. Tuloksetta. -Viimeisen kerran tutkapantaan saatiin yhteys sunnuntai-iltana. Rajamiehet kävivät vielä tiistaina uudestaan valoisan aikaan samassa paikassa, mutta silloinkaan ei Almaa näkynyt, kertoo Melanen. Kun venäläisten rajamiesten etsintäyritykset eivät tuottaneet tulosta, lähti Melanen lopulta itse paikan pälle katsomaan tilannetta. – Keskiviikkona etsimme Almaa metsäautoteitä pitkin ja kävin myös paikassa, jossa Alma oletettavasti oli jumissa. Kyseessä oli sankasti pusikoitunut metsähakkuuaukko. Lunta oli satanut sen verran ettei jälkiäkään oikein pystynyt näkemään, kertoo Melanen.

Melanen joutui palaamaan kotiin tyhjin käsin. Etsintöjä jatkettiin Suomen puolella ja Almaa käytiin kutsumassa rajan pinnassa päivittäin, kaikkina vuorokauden aikoina. Muutaman kerran kauempaa kantautui haukahduksia. mutta koiraa ei näkynyt. Eräs venäläismies oli lupautunu jatkamaan Alman etsintöjä myös rajan toisella puolella. Kun viikko oli kulunut Alman katoamisesta, alkoi Melasen toivo vähitellen hiipua. Sitten tuli odotettu soitto. – Nikolai kertoi löytäneensä  Alman. Koira oli hänen kotonaan nukkumassa ja vaikutti olevan myös terve, sanoo Melanen. Seuraavaksi oli selvitettävä kuinka karkulainen saataisiin takaisin kotiin. Alma vietiin seuraavana päivänä Venäjän rajavartiolaitokselle, jonka jälkeen Suomen rajavartiolaitoksen oli pyydettävä luovutusta. Lauantaina viikko katoamisensa jälkeen Alma luovutettiin Sortavalan rajaviranomaisten hallusta suomalaisille rajamiehille Uukuniemen vanhalla ylityspaikalla. – Panta ja liivi olivat tallella, mutta viikon paasto oli verottanut kaksi kiloa elopainosta. Ilmekin oli aika yrmeä, naurahtaa Melanen. Eläinlääkärin tarkastuksessa Alma sai terveen paperit, ja nesteytyksen, ruokamäärien lisäämisen ja levon ansiosta pieni seikkailija alkaa olla taas entisellään. Jatkossa rajanpinnassa metsästäessä tulee kyllä noudatettua ihan erityistä varovaisuutta, sanoo Melanen lopuksi.

 

Osmo Melasen Alma-koira ei lupia kysellyt, vaan vieraili Venäjällä tekemässä tuttavuutta muun muassa paikallisiin metsiköihin.

 

K.L.

Kuva: Osmo Melanen ja Minna Alestalo-Melanen


Ideoita jalostamaan: Kummunkorkea koululla lyötiin viisaat päät yhteen

 

Keskiviikkona Kummunkorkea koululla järjestettyyn Ideailtamat-tapahtumaan saapui reilu 20 henkilöä pohtimaan yhdessä kylien kehittämistä ja ideoimaan uusia käyttömahdollisuuksia Kummun kylätalolle. Paikalla olivat myös asiantuntijat Timo Reko Maaseudun Sivistysliitosta ja Markku-Pekka Antikainen Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry:stä.

Reko käsitteli avauspuheenvuorossaan muun muassa kyläyhteisöjen ja asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa arkisilla teoilla kestävän kehityksen ja kiertotalouden tukemiseen ja painotti erityisesti “hiiliviisauden”merkitystä. Hän myös esitteli  useita jo toteutettuja konkreettisia ympäristötekoja, jotka ovat nousseet kyläyhteisöjen vetovoimatekijöiksi. Alustuksen jälkeen paikalla olleet innokkaat ideoijat jakaantuivat ryhmissä pohtimaan kehitysideoita Kummunkorkea koulun käytön lisäämiseksi. Ryhmäkeskuteluissa esiin nousi muun muassa koulun hyödyntäminen juhlatilana ja esimerkiksi sukujuhlien tai syntymäpäiväjuhlien viettoon sopivana paikkana. Lisäksi ehdotettiin erilaisten kurssien ja leirien järjestämistä, valokuituliittymän hankkimista ja IT-neuvontaa, kyläruokatapahtumia ja liikunnallisia tapahtumia, kuten suojuoksua tai maastohiihtoa.

Markku-Pekka Antikaisen mielestä monessa ideassa oli potentiaalia jalostua myös hankkeeksi, mikäli aktiivisia tekijöitä vain riittää. Jo parin vuosikymmenen ajan Kärki-Leaderin hankeneuvojana toiminut Antikainen on ollut Uukuniemelläkin toteuttamassa lukuisia onnistuneita hankkeita, joilla kylille on saatu lisää vetovoimaa ja palveluita. Kärki-Leaderin toimialueella Parikkala on Antikaisen mukaan ollut edelläkävijä hankeaktiivisuudessa verrattuna muihin kuntiin.

Iltamat päätti musiikillinen ohjelmaosuus josta vastasivat Waikko Joe ja Erkki Räsänen.

 

Tilaisuuden aloitti Timo Reko.
Paikalle kokoontui yhteensä parisenkymmentä paikallista asukasta, vasukasta ja naapuripitäjän edustajaa.
Ideoiden esittelyä: puheenvuorossa Anssi Kemppinen.

Yksi illan viihdyttäjistä, Waikko Joe.

K.L.


Rivitalot pian maan tasalla

Niukkalassa Hovikummuntien rivitalot ovat pian muisto vain. Tällä viikolla aloitetut purkutoimet etenevät vaudilla ja kaivinkoneet ahertaneet aamuvarhaisesta iltamyöhään. Alla olevista linkeistä voit käydä lukemassa taustat tapahtumista, jotka johtivat kahden talon kohtaloksi.

https://uukuniemi.info/artikkelit/oljyvuoto-niukkalassa-oli-harmillinen-sattuma/

https://uukuniemi.info/artikkelit/rivitalot-purkuun-niukkalassa/

 

Tiistaina aamulla ensimmäisen rivitalon osalta purkutyöt oli aloitettu.
Iltapäivään mennessä hommat olivat edenneet jo pitkälle.
Keskiviikkona aamulla myös toinen rivitalo oli monelta osin jo tuhannen palasina.
Nähtäväksi jää, mitä suurelle tontille tulee tapahtumaan.

 

K.L.


Hirvijahti alkaa!

Taas on aika hirvenmetsästyksen! Lauantaina 13.10.2018 alkavaan hirvijahtiin osallistuu Uukuniemen Pitäjässä yhteensä 45 metsästäjää. Kokeneiden konkareiden mukana on tänä syksynä myös kaksi ensikertalaista Uukuniemen Erämiesten jahtipäällikkönä toimii yhdistyksen puheenjohtaja Osmo Melanen. Erämiehissä metsästetään neljässä hirviseurueessa: Herkkäsormet (6 metsästäjää) Niukkalassa, Tiinumiehet (14 metsästäjää) kirkonkylällä sekä Rakelit (14 metsästäjää)  ja Pankaniskat (11 metsästäjää) Kummussa. Metsästysalue on laajuudeltaan noin 9000 hehtaaria ja maanvuokraussopimuksia on yhteensä 274.

Hirvenpyyntilupia on tänä vuonna myönnetty kuudelle aikuiselle hirvelle ja viidelle vasalle. Melasen mukaan hirvikanta on sekä metsästäjän että metsänomistajan näkökulmasta katsottuna tasapainossa. Riistaa riittää metsästettäväksi ja pahimmilta hirvituhoilta on vältytty. – Tällä hetkellä hirvikanta liikkuu 30 yksilön paikkeilla ja metsästyksen jälkeen on Uukuniemelle jäämässä parisenkymmentä hirveä, kertoo Melanen. Nykyisin hirviä metsästetään metsästyskoirilla ja varsinainen ajojahti on jäänyt vähemmälle. – Ajojahti on tyypillisintä lähinnä rajan pinnassa, jossa koiria ei voi käyttää, Melanen sanoo. Jahtipäällikkö muistuttaa, että luonnossa liikkuvien ja ulkoilijoiden olisi toivottavaa käyttää asusteissa huomiovärejä. Metsästäjiltä kannattaa tiedustella alueen jahtisuunnitelmista. – Metsästäjillä on käytössään radiopuhelimet ja koiratutkasovellukset näyttävät kännykässä koirien lisäksi myös metsästäjien paikat. Metsästyksenjohtaja kertaa aina turvallisuussaannöt ennen jahtia ja niistä ei tietenkään tingitä, hän sanoo. Poikkeuksellisen tämän vuoden hirvijahdista tekee vuodenaikaan nähden harvinainen sääennuste. Sunnuntaille luvassa on jopa + 17 astetta, vaikka monena vuonna hirvenmetsästyksen aloituspäivänä on ollut jo lunta maassa. – Hirvijahti on kyllä parhaimmillaan, kun metsälle lähtiessä aamulla on pikku pakkanen. Silloin luonto tarjoilee metsästäjille syksyn parhaita puolia, Melanen summaa.

Hirvijahdin kruunaa tottakai hirvikeitto. Metsästysmaan vuokraajille ja Uukuniemen Erämiesten jäsenille perheineen järjestettävä hirvikeittotapahtuma on Uukuniemellä perinteisesti ollut avoin myös muille paikkakuntalaisille. – Keittoa varten kaadetaan yksi aikuinen hiri ja metsästysseurueet kokoontuvat tätä varten yhteisjahtiin keittoa edeltävällä viikolla, kertoo Melanen. Tänä vuonna hirvikeittopäiväa vietetään lauantaina 27.10.2018 klo. 16:00-19:00 ja tapahtumapaikkana toimii Kummunkorkea koulu. Hirvikeitto järjestetään puhtaasti talkoovoimin ja pääkokkina häärää Kaija Telin. -Kutsu tulee myös paikallislehteen ja toivomme, että viesti saavuttaisi mahdollisimman monen tavalla tai toisella, Melanen sanoo lopuksi.

Osmo Melanen ja Alma-koira valmistautuvat lauantaina alkavaan jahtiin jo perjantai-iltana. – Käymme porukalla lämmittämässä Erämajaa valmiiksi ja katsastamassa jäljet Raitaluosontieltä, Melanen kertoo.

 

K.L.


Leirikoulu Uukuniemen maisemissa

Keskiviikkona Saaren Koulu teki syksyisen retken Uukuniemelle leirikoulun merkeissä. Kaikki koulun oppilaat eskari-viskareista aina kuudesluokkalaisiin kokoontuivat aamulla Rajapirtille, josta ryhmät hajaantuivat kukin omille aloitusrasteilleen. Ohjelmaan kuului muun muassa Uukuniemen Erämiesten metsästysaiheisia rasteja, tutustumista Suurtuvan lammastilaan sekä Rajavartiolaitoksen ulkorasti Niukkalan urheilukentällä. Retkieväät makkaroineen ja lihapiirakoineen nautiskeltiin Suurtuvan tilalla. Vesisateesta huolimatta päivä sujui vauhdikkaasti  ja muisteltavaa riittää ainakin loppuviikoksi!

Suurtuvan tilan emäntä Maaret Berg-Tynkkynen iloitsi siitä, että lapset pääsivät tutustumaan erilaisiin juttuihin ja näkemään kotiseutuaan useammalta kantilta. – Kovin olivat innokkaita kyselemään ja kokeilemaan muun muassa karstausta. Mukava ja vilkas päivä, vaikka harmittaakin hiukan sateinen sää, sanoo Berg-Tynkkynen. Uukuniemen Erämiesten puheenjohtaja Osmo Melanen oli niin ikään tyytyväinen onnistuneeseen päivään. – Koululaiset olivat aidosti kiinnostuneita ja eri riistalajit tunnistettiin hyvin. Monilla oli myös omia havaintoja hirvestä, kauriista ja jopa karhusta, Melanen kertoo. Melanen myös uskoo, että osa leirikouluun osallistuneista koululaisista tulee vielä jossain vaiheessa harrastamaan metsästystä. – Sen verran innokkailta vaikuttivat. Nuoria juuri kaipaamme mukaan metsästysseuran toimintaan, hän sanoo lopuksi.

Saaren koululaisten (ja opettajahenkilökunnan) aamu alkoi keskiviikkona poikkeuksellisesti Niukkalassa Rajapirtillä.
Rajapirtin eteisessä riitti tungosta oppilaiden kokoontuessa yhteiseen avaushetkeen sisätiloihin.
Uukuniemen Erämiesten rastilla pääsi katsomaan muun muassa riistakameran kuvia. Kuvassa Minna Alestalo-Melanen ja Jorma Suppola.

Uukuniemen Erämiesten puheenjohtaja Osmo Melasen johdolla eskari-viskarit ja 1. ja 2. luokan oppilaat pääsivät tunnistamaan eläinten jälkiä.

Metsästysaihe tuntui kiinnostavan erityisesti poikia.
5. ja 6. luokan oppilaat aloittivat päivän Suurtuvan tilalta.
Jarno Tynkkynen ja Maaret Berg-Tynkkynen kertoivat lammastilan arjesta.
Lammaskoira Tuurilla oli onnenpäivä. Rapsuttelijoita riitti!
Lampailla riitti yhtä lailla ihmeteltävää lapsilaumassa.

 

K.L.


Öljyvahingon jälkitorjuntatyöt etenevät

Niukkalassa tiistain11.9. ja lauantain 15.9. välillä tapahtununeen öljyvahingon torjuntatyöt ovat edenneet jälkitorjuntavaiheeseen. Hovikummuntiellä sijaitsevan rivitaloasunnon öljysäiliön halkeaman vuoksi maaperään pääsi neljä kuutiometriä lämmityspolttoöljyä. Ensitoimina suoritettiin koneellinen maamassan poisto, joka aloitettiin pian lauantai-iltana 15.9. vahingon havaitsemisen jälkeen.. Tuolloin kaivuu lopetettiin viiden metrin syvyyteen, jossa todettiin edelleen olevan öljyistä maata. Koska rivitalon alla oleva maa on karkeaa, on vaarana että öljyä on valunut pohjaveteen saakka. Vahinkopaikan läheisyydessä on entisen Uukuniemen kunnan pohjavedenottamo, joka nykyisin toimii varavedenottamona. Lisäksi vaarana on, että öljy pääsee syksyn ja talven aikana leviämään noin 200 metrin päässä sijaitsevaan Pyhäjärveen.

Perjantaina julkaistun tiedotteen mukaan pelastuslaitoksen levinneisyyden selvitys- ja kartoitustyöt ovat edelleen käynnissä. Viime viikolla maaperästä otettiin näytteitä keskiraskaalla kairauskalustolla, jonka suurin kairaussyvyys on 9,5 metriä. Tiedotteessa kerrotaan, että alustavissa kenttänäytemittauksissa öljyyntynyttä maata on löytynyt jopa 8,5 metrin syvyydestä vuotopaikan välittömässä läheisyydessä. Nyt alkavalla viikolla kaurausta jatketaan raskaammalla kalustolla, jolla päästään yli 10 metrin syvyyteen.

Pois kaivettu ja välivarastoitu öljypitoinen maa on kulhetettu Savonlinnaan Sousialan jäteasemalle jatkokäsittelyä varten. Lähelle Pyhäjärveä on maaperään asennettu myös pohjaveden tarkkailuputki. Pelastuslaitoksen mukaan vesijohtovettä voi käyttää normaalisti eikä tilanne tällä hetkellä aiheuta vaaraa alueen asukkaille. Pelastuslaitos antaa seuraavan tiedotteen perjantaina 5.10.

Viime viikolla Niukkalassa otettiin näytteitä öljyvahinkoalueelta yli 9 metrin syvyydestä.

 

K.L.


Nalle nurin Niukkalassa: Karhunmetsästys starttasi maanantaina

 

Karhunmetsästyskausi aloitettiin uukuniemeläisittäin menestyksekkäästi. Jo heti maanantai-aamupäivänä Niukkalan suolla tehtiin ensimmäinen karhunkaato. Täysikasvuisella uroskarhulla oli elopainoa 162 kiloa ja etukäpälän leveys 14 senttiä. – Kokoonnuimme Erämajalle jo aamulla 4.30, jolloin meillä oli jo karhun jäljet tiedossa. Koiran haukun aloituksesta  meni muutama tunti varsinaiseen kaatoon, joka tapahtui noin klo. 10.20, kertoo Jussi Ratilainen Uukuniemen Erämiehistä. Metsästysseurueessa oli mukana yhteensä kymmenen henkilöä. Tänä vuonna Parikkala-Ylämaa -alueelle on myönnetty 20 karhunkaatolupaa, joista Uukuniemen kaato oli ensimmäinen. Ratilaisen mukaan karhukanta on nyt poikkeuksellisen runsas, mistä kertovat myös kesän aikana tehdyt näköhavainnot. – Viime viikollakin havaintoja saatiin kolmesta eri pentueesta, sanoo Ratilainen. Karhunmetsästystä jatketaan aina lokakuun loppuun saakka. Pienelle uukuniemeläisporukalle ensimmäinen viikko on kuitenkin se kaikkein aktiivisin. Ratilainen kiittelee maanomistajia hyvästä yhteistyöstä. – Olemme lananneet teitä, jotta jälkien näkeminen olisi helpompaa, koska karhut, joita seuraa alle vuoden ikäiset pennut, ovat aina rauhoitettuja, hän kertoo. Tiistaina metsästyspäivä loppui jo aamuyhdeksän jälkeen. – Tällä kertaa ei päästy karhun jäljille, joten voi rauhassa siirtyä aamukahville, sanoo Ratilainen lopuksi.

Maanantaina alkanut karhunmetsästys tuotti heti tulosta. Niukkalassa kaadetulla karhulla oli elopainoa 162 kiloa.

Karjalan Pyhäjärven ilta

 

Tulevana tiistaina Juholan Biisoniareenalle kokoonnutaan vaihteeksi ympäristöasioissa Vasukkaiden järjestäessä Karjalan Pyhäjärvi -illan klo. 17.00 alkaen. Tärkeää asiaa Pyhäjärven tilanteesta tulee kertomaan Helena Kaittola Imatran seudun ympäristötoimesta. Lisäksi infoa tarjolla muun muassa metsäojituksesta sekä vesien ja vesiluonnon suojelusuunnitelmasta. – Olisi todella tärkeää, että mahdollisimman moni tulisi kertomaan kokemuksia sekä havaintoja eri puolilta Pyhäjärveä. Paikalle saapuu myös  Markku-Pekka Antikainen, joka kertoo miten hankkeilla on kunnostettu järvien tilaa, sekä Pro-Puruvesi -yhteisön edustajia. He ovat pitkällä Puruveden suojeluasoissa, kertoo Vasukkaiden Mirja Ulmanen.

Karjalan Pyhäjärven ilta Juholan Biisoniareenalla tiistaina 7.8.2018 klo. 17.00

 

K.L.


Jälkien sijaan nyt bongataan karhuja

Tänä kesänä Uukuniemen alueella on tehty karhuista näköhavaintoja poikkeuksellisen paljon. – Ilmoituksia on tullut joinakin viikkoina jopa päivittäin. Toisaalta monet myös unohtavat ilmoittaa ja tiedot kulkeutuvat puskaradion kautta joskus useita viikkoja jälkikäteen, sanoo Jussi Ratilainen. Parina viime vuonna karhunkaatolupia on myönnetty vähän, mikä ilmeisesti on lisännyt karhukantaa. Myös poikkeuksellisen kuuma kesä on voinut edesauttaa karhujen liikehdintää, kun ravintoa täytyy lähteä kuivuuden takia etsimään laajemmalta alueelta. – Vanhat karhut ovat viisaita, mutta nämä nuoret karhut tuntuvat olevan sen verran hölmöjä että tulevat ihan näköisille paikoille, Ratilainen kertoo.  Haittaa tai häiriötä karhuista aiheutuu Ratilaisen mukaan vain hyvin yksittäisissä tapauksissa. – Karhut kyllä väistävät ihmistä, jos vain kuulevat ääniä tai liikettä. Varmasti siinä säikähtää karhu ihan yhtä paljon kuin ihminen, mikäli naamatusten sattuu, hän sanoo. Jos nalleen kuitenkin törmää, on viisainta vain varovasti perääntyä takavasemmalle. Pihapiiriin ilmestyneitä karhuja ei kannata lähteä itse hätistelemään, vaan soitto hätänumeroon on oikea ratkaisu. Ratilainen muistuttaa, että suurpetohavainnoista tulisi aina ilmoittaa, sillä niiden avulla saadaan tärkeää tietoa muun muassa pentueista. Tiedot vaikuttavat esimerkiksi kaatolupien määrään. Karhun lisäksi suurpetoihin kuuluvat ahma, ilves ja susi. – Ilveskanta on tällä hetkellä harvinaisen kova ja myös ahmoja on alueella liikuskellut. Sen sijaan yhtään susihavaintoa ei tullut viime talvenakaan, Ratilainen kertoo.

Suurpetoyhdyshenkilöinä Uukuniemellä

Jussi Ratilainen: 050.4915097

Reijo Tiitta: 050-5466953

Aiemmin metsäreiteillä ja pelloilla näki lähinnä vain karhun jälkiä. 
Kuva: Antti Leinonen

K.L.