Paakasalmen hautausmaan syksyn haravointitalkoot järjestetään lauantaina 27. lokakuuta klo 08.00 alkaen. Haravointitempauksella saadaan hautausmaa siistiksi viikkoa ennen Pyhäinpäivää, jolloin kynttilöitä sytytetään omaisten haudoille. Paikallisten asukkaiden lisäksi erityisesti yhdistysten jäsenet, kesäasukkaat ja mökkiläiset ovat toivottuja talkoolaisia, samoin pari traktoria ja -miestä. Talkoourakan jälkeen Parikkalan seurakunta tarjoaa talkooruoan seurakuntatalolla Niukkalassa. Omat haravat kannattaa ottaa mukaan, jotta käteen sopivia työkaluja riittää kaikille.
Tervetuloa! T. Seurakunnan väki
Talkoolaisia Paakasalmen hautausmaalla vuosikymmenen takaa
Lauantaina Uukuniemen seurakuntatalolla riitti elämää. Kolmannen kerran järjestetty Yhdessä Uukuniemellä -tapahtuma kokosi eri ikäistä väkeä noin 60 hengen verran keittolounaalle, nokipannukahville ja toimintarasteille. Diakonityöntekijä Jaana Vaittisen opinnäytetyön myötä pari vuotta sitten alkunsa saaneen tapahtuman toteutuksessa oli seurakunnan työntekijöiden lisäksi mukana joukko paikallisia järjestöjä. MLL:n toimintapisteellä sai käydä mittauttamassa verenpaineen sekä painon. Uukuniemen Nuorisoseura järjesti ulkona pihapelitoimintaa, ja Uukuniemen Erämiesten pisteellä laserammuntasimulaattori oli todellinen vetonaula, josta innostuivat sekä lapset että vanhempi väki. Seurakunnan rompeaskartelussa sai laittaa taiteellisen luovuuden kukkimaan ja askartelumateriaaliakin riitti aina pähkinänkuorista uretaanivaahtopaloihin. Touhuilun lomassa saattoi herkutella seurakunnan tarjoamilla vohveleilla ja nauttia haitarimusiikin soitosta. Näytteillä oli myös lähes 200 keittiön kätköistä löytynyttä patalappuaarretta, joista osa keikkui monenkirjavina lehtinä Marttojen puheenjohtaja Armi Käpin ideoiman patalappupuun oksilla. Lisäksi Marttajärjestön patalapputempaukseen otettiin varaslähtö ja muistoksi sai valita mieleisensä patalapun kotiin vietäväksi. Tapahtuma on tarkoitus järjestää Uukuniemellä myös jatkossa, mikäli aktiivisia toimijoita ja yhdistyksiä lähtee mukaan suunnittelu- ja toteutustiimiin.
Jaana Vaittisen emännöimällä toimintarastilla pääsi muun muassa arvuuttelemaan lasipurkissa olevien karkkien lukumäärää.Jaana Mahonen mittaili, ovatko paineet kohdillaan. Testivuorossa Outi Salmi.Uukuniemen Marttojen puheenjohtaja Armi Käppi testasi metsästystaitojaan ammuntasimulaattorin ampumaradalla.Patalappunäyttelyn antia.
Johannes Hälvä oli rakenteli taloa uretaanivaahdosta. – Kotona ei tule kyllä koskaan askarreltua, Johannes totesi.Rompeaskartelupöytä oli varsinkin nuoremman väen suosiossa.
Suomen suurin vuosittainen musiikkitapahtuma Kauneimmat Joululaulut keräsi sunnuntaina väkeä myös Uukuniemen kirkolle. Nyt jo 45. kerran järjestettyyn tapahtumaan osallistuu Suomessa lähes miljoona ihmistä joka vuosi, ja se kuuluu keskeisesti joulunodotuksen perinteisiin. Suomen Lähetysseura suunnittelee sekä toteuttaa Kauneimmat Joululaulut -materiaalin ja toimittaa lauluvihkot ilmaiseksi seurakuntien käyttöön. Lisäksi vihkoja jaetaan ulkomaille yli 20 maahan. Seurakunnat puolestaan keräävät tilaisuudessa kolehdin, jolla tuetaan Suomen Lähetysseuran ulkomaantyötä. Tänä vuonna Kauneimmat Joululaulut soivat syrjäytymisvaarassa olevien nuorten puolesta.
Kauneimmat Joululaulut -kampanjassa on jo useamman vuoden ajan ollut mahdollisuus äänestää Kauneinta Joululaulua ja vaikuttaa seuraavan vuoden lauluvihkon sisältöön. Vuonna 2016 kolme suosituinta joululaulua olivat Varpunen jouluaamuna, Sydämeeni joulun teen ja Tulkoon joulu.
Uukuniemen kirkko valmiina Kauneimpiin Joululauluihin 2017.
Laulajia riitti tuttuun tapaan tänäkin vuonna.Kirkon pihapiirissä Pitäjäntupa loisti jouluvalaistuksessa.
Tiistai-illan pimeyttä valaisivat Uukuniemen kirkolla sankarihaudoilla reilu 200 kynttilää, joita ympäröivät kauniit havuseppeleet. Kynttilöitä oli saapunut sytyttämään reipas joukko kaikenikäisiä talkoolaisia. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi järjestettyyn havuseppeleprojektiin osallistui Uukuniemen marttojen johdolla niin yhdistyksiä kuin yksityishenkilöitä ympäri pitäjää.
Huomenna itsenäisyyspäivänä klo. 10 alkaen jumalanpalvelus kirkossa, jonka jälkeen kunniakäynti ja seppeleen lasku sankarivainajien muistomerkillä.
Seppeleiden laskijat ja kynttilöiden sytyttäjät yhteiskuvassa.
Lauantaina järjestettiin jälleen syksyn haravointitalkoot Paakasalmen hautausmaalla. Aamuvirkut talkoolaiset olivat paikalla jo heti kahdeksalta. Viileästä kelistä huolimatta vapaaehtoisia saapui kaiken kaikkiaan noin parikymmentä ja hommat sujuivat ripeällä tahdilla. Neljän tunnin urakoinnin jälkeen talkooväki kokoontui Niukkalaan seurakuntatalolle nauttimaan seurakunnan tarjoamaa talkooateriaa. Haravointitalkoot on perinteisesti pidetty viikkoa ennen Pyhäinpäivää, jolloin tapana on käydä sytyttämässä kynttilöitä omaisten haudoille.
Parisenkymmentä talkoolaista saapui siistimään hautausmaata heti aamuvarhaisellaHaravat heilumaan!Viikon kuluttua hautausmaata valaisevat Pyhäinpäivän kynttilät.
Uukuniemen Kirkonkylän Akkakallion Pyhän perheen tsasounalla vietettiin lauantaina 8.10 ristin ja liekkikupolin ylösnostojuhlaa. Hieman kolea mutta aurikoinen sää toi paikalle noin kolmisenkymmentä henkeä. Rukoushetken, vedenpyhityksen ja vihmonnan jälkeen tilaisuutta jatkettiin Pitäjäntuvalla.
Andreas Hännisen pitkäaikainen haave toteutui tänä kesänä, kun hän rakensi tsasounan Uukuniemen Kirkonkylän Akkakalliolle.
Tsasounan ristin nostaminen oletettua hankalampaa
Uukuniemellä kesiään viettävä Andreas Hänninen rakennutti ortodoksisen tsasounan tänä kesänä. Kylällä ei ole ollut pyhättöä lähes 400 vuoteen. Hänninen oli kuljettanut pyhätön perustuksissa käytettyjä lehtikuusia mukanaan jo parisenkymmentä vuotta, etsien sopivaa paikkaa tsasounan rakentamiselle. Alunperin se oli tarkoitus rakentaa Papinniemen Kirkkokalliolle, sillä Papinniemessä on aikanaan sijainnut ortodoksikylä. Paikka löytyi kuitenkin lopulta Hännisen kesäpaikan vierestä, Akkakalliolta.
-Alussa oli vaikeuksia löytää paikkaa ja tekijöitä. Mutta onneksi lopulta mukaan tuli monia henkilöitä. Kiitos kaikille, kova työ on tehty, kertoo huojentunut Hänninen.
Tsasounan ristin ja liekkikupolin nosto ja paikalleen asettelu piti olla osa lauantaina vietettyä juhlaa, mutta kenraaliharjoituksissa hankalaksi ja raskaaksi osoittautunut tehtävä päätettiin jättää yhteen kertaa. Tikkaat vaihtui tellinkeihin, joilta risti lopulta saatiin tsasounan harjalle.
– Meinasi jäädä silloin tekemättä. Neljä tuntia siihen meni että saimme ristin paikoilleen. Ajateltiin sitten että säästetään yleisön kärsivällisyyttä ja jätettiin se jo sitten paikoilleen, nauratti Hänninen juhlakansaa.
Isä Aarne Ylä-Jussila toimitti rukoushetken.
Risti julistaa pelastuksen ilosanomaa
Isä Aarne Ylä-Jussila toimitti tsasounalla rukoushetken, vedenpyhityksen ja vihmonnan. Pitäjäntuvalla hän kertoi kuinka pyhätön rakentaminen on uskon teko. Pyhättö on paikka johon voi kokoontua rukoilemaan yhdessä.
-Risti pyhätön katolla on hyvin tärkeä symboli. Se julistaa pelastuksen ilosanomaa. On hienoa että olette näin suurella joukolla tulleet todistamaan tätä tapahtumaa, iloitsee Isä Ylä-Jussila.
Pitäjäntuvalla kuultiin myös 12-vuotiaan Aino Vuollin upeaa kanteleen soittoa, sekä Seppo “Paroni” Paakkunaisen esitelmä perinteisistä karjalaisista lyömäsoittimista. Paakkunainen esitti myös muutaman kappaleen yksin, kuin myös Ainon ja yleisön avustuksella.
Perinteiseen uukuniemeläiseen tapaan tilaisuudessa oli myös mainio ruokatarjoilu. Koleahkoon säähän sopi erittäin mainiosti Pitäjäntuvalla tarjoiltu keitto ja karjalanpiirakat. Kakkua ja kahvia unohtamatta.
Seppo “Paroni” Paakkunainen piti esitelmän perinteisistä karjalaisista lyömäsoittimista. Esitelmän ohessa hän esitti itse muutaman kappaleen.
Uukuniemellä ortodoksiset perinteet
Kesälahdelta tilaisuuteen saapunut Jukka Turunen kuului ristin paikoilleen nostaneeseen neljän miehen ryhmään. Turunen luki aikanaan lehtijutun Hännisen aikeista rakentaa tsasounan ja päätti ottaa Hänniseen yhteyttä. Yhteinen sävel löytyi nopeasti.
-Tämä on yhden miehen unelma, josta tuli useamman miehen unelma. Erittäin hieno ja upea asia, sanoo Turunen.
Juhlakansa oli myös selvästi vaikuttunut tsasounasta ja sitä ihasteltiin kovasti. On aina mahtavaa kun kylällä joku saa aikaan jotain merkittävää.
-Tsasounan myötä historia ja perinne säilyvät, tiivistivät hienosti paikalla olleet Uukuniemen aktiivikesäasukkaat Jussi Ranta ja Salme Kandolin.
Pyhän perheen tsasouna siunataan ensi kesänä 10.7.2017.
Uukuniemellä pyhättö viimeksi satoja vuosia sitten
Uukuniemen Kirkonkylälle nousi kesän aikana ortodoksinen tsasouna. Uukuniemellä, kuten ei myöskään Saarella, Kesälahdella tai Punkaharjulla ole ollut pyhättöä liki 400 vuoteen.
Pyhän perheen tsasounan rakennutti Uukuniemellä kesiään viettävä Andreas Hänninen.
Tsasounan rakentamista Hänninen oli suunnitellut jo pitkän tovin. Syyskuussa vuonna 2009 Hänninen etsi Uukuniemi.infon kautta Tsasounan rakentamiselle apukäsiä ja kertoi että lehtikuusihöylähirret olivat seuranneet hänen mukana yli 20 vuoden ajan etsien paikkaa rakentua.
Paikka löytyi lopulta Kirkonkylän Akkakalliolta, aivan Hännisen kesäpaikan tuntumasta.
Polulle on näkyvä viitoitus ja tsasounalla voi kulkija käydä hiljentymässä. Sisällä mahtuu toimittamaan myös pieniä hetkipalveluksia.
Pyhän Perheen tsasouna muistuttaa meitä kristinuskon synnystä, perheen pyhyydestä ja siitä, että oikeauskoiset kristityt kuuluvat Kirkon pyhään perheeseen.
Tsasounan risti ja kupoli nousevat lokakuussa
Lokakuun 8. päivä klo 13 tsasounalla vietetään ristin ja liekkikupolin ylösnostojuhlaa. Isä Aarne Ylä-Jussila toimittaa rukoushetken, vedenpyhityksen ja vihmonnan ja risti kupoleineen nostetaan miesvoimin katolle paikoilleen. Tapausta juhlitaan Uukuniemen kirkon pihalla Pitäjätuvalla välittömästi tapahtuman jälkeen. Pienimuotoisen tarjoilun ohessa rakentajat kertovat muutaman sanan hankkeesta ja ohjelmassa on lääninrovasti Erkki Lemetyisen esitys Uukuniemen kirkon pyhästä Jaakobista.
Paikallinen Seppo “Paroni” Paakkunainen esittelee perinteisiä karjalaisia lyömäsoittimia, sekä muutaman musiikkikappaleen. Keskustelun ja napostelun ohessa Aino Vuolli musisoi kanteleella suomalaisia ja karjalaisia kansansävelmiä ja toiveiden mukaan ehkä Konevitsan kirkonkellotkin. Kaikki ovat tervetulleita.
Pyhän perheen tsasounan ristin ja kupolin ylösnostojuhula 8.10 klo 13 Uukuniemen Akkakalliolla. Lisätietoja Andreas Hänniseltä p. 0402166401.
Parikkalan seurakunnan kirkoissa on kesän ajan jatkunut seurakunnan ja Parikkalan kunnan kulttuuritoimen järjestämä kirkkokonserttien sarja. Uukuniemen akustisesti erinomaisessa kirkossa on kuultu tänä kesänä jo Paroni Paakkunaista yhtyeineen, Sergei Oslokovia ja Divina Musicaa. Parikkalassa ja Saarella puolestaan Ariel Neulaniemeä, Barokkiyhtye Galantinaa, Keijo Silventoista ja Niels Bergmannia.
Suomen eturivin kanteleensoittaja
Sunnuntaina 17.7 Saaren upeassa kivikirkossa esiintyi kanteletähti Ida Elina. Hän on Suomen eturivin kanteleensoittajia. Hänen marraskuussa julkaistun Hello World albumin single-lohkaisu Laivat oli ahkerassa radiosoitossa muun muassa Yle Radio Suomella ja Radio Suomipopilla. Ida Elina on laulaja-lauluntekijä tyylinen artisti, jonka persoonallinen ja rytmikäs soittotyyli vie kanteleen soiton aivan uudenlaiselle modernille tasolle. Uniikki ja rytmikäs soittotyyli sekä voimakas laulu muodostavat vahvan kokonaisuuden. Hänen energisessä ja mukaansatempaavassa esiintymisessä yhdistyvät kanteleperinne ja tämän päivän popmusiikki.
-Täällä on kuulemma esiintynyt sekä klassisen että hieman kevyemmän muusiikin edustajia. Tänä iltana tulette kuulemaan jotain siltä väliltä. Toivottavasti nautitte! avasi sympaattinen Ida Elina konsertin.
Mahtava ja energinen esitys
Saaren kirkon penkit täyttyivät sunnuntaina konserttikuulijoista. Artisti toivotti kuulijat tervetulleiksi ja avasi konsertin perinteisellä Konevitsan kirkonkellot kappaleella. Heti ensimmäisistä kanteleenkielten äänistä lähtien oli selvää, että tulossa on mitä mahtavin konsertti-ilta. Kun tähän taiturimaiseen kanteleensoitantaan lisättiin vielä toisesta kappaleesta lähtien Ida Elinan todella vahva ja R&B tyylinen lauluääni, kuulijat eivät voineet kuin nauttia koko sydämestään. Kappaleiden välissä tulleet raikuvat aplodit olivat ansaitut.
Konsertin ohjelma oli hyvin monipuolinen ja yleisön kanssa vuorovaikutteinen. Se oli sekoitus perinteisiä kirkkokappaleita ja hänen omia tuotoksiaan. Joukosta löytyi myös muun muassa Anthony Newleyn ja Leslie Bricussen Feeling good kappale. Välillä Ida Elina kertoi kanteeleensoitosta ja konsertissa käyttämästään upeasti soineesta kanteleesta joka oli tilaustyönä tehty Ida Elinan toiveiden mukaan. Kanteleesta löytyi esimerkiksi rummun virkaa täyttänyt perkussiivinen kohta jota hän lähes joka hienosti käytti apunaan.
Toiseksi viimeisessä kappaleessa Ei avata saa Ida Elina otti myös yleisön mukaan. Naisille ja miehille oli omat lauluosuudet joita toistettiin koko kappaleen ajan.
-Olen huomannut että tässä kappaleessa miehet syttyvät hieman hitaammin, nauratti Ida Elina yleisöä.
Ida Elina päätti konsertin Erkki Melartin / Dietrich Bonhoefferin – Hyvyyden voima virteen.
Kirkkokonsertteja Saarella jo lähes 30 vuotta
Saaren kirkkokonsertteja on järjestetty kauniissa 80-vuotiaassa kirkossa joka kesä vuodesta 1987 alkaen. Ne saivat alkunsa kun Saarella kesälomiaan viettänyt Helmi Tiainen yhdessä Saaren seurakunnan kanttorin Väinö Vanhasen ja Saaren kunnan kulttuuritoimen kanssa tuottivat paikkakunnalle monia nimekkäitä taiteilijoita ja mieleenpainuvia konserttielämyksiä.
Vuodesta 2005 alkaen Saaren, Parikkalan ja Uukuniemen kuntien ja seurakuntien yhdistymisen jälkeen, konsertin järjestämistä jatkoivat Parikkalan kunnan kulttuuritoimi ja Parikkalan seurakunta.
Kesän kirkkokonsertit päättyvät 27.7 kun Uukuniemen kirkossa esiintyvät Irina Boronos laulu ja Tatjana Korpelainen klo 19.
Uukuniemi-seura järjestää 2-3.7.2016 perinteiset Uukuniemi-juhlat Pitäjäntuvan piha-alueella. Juhlat ovat entisten ja nykyisten asukkaiden jälleennäkemis- ja perinnejuhla, jossa kunnioitetaan entisten sukupolvien työtä ja vahvistetaan karjalaista identiteettiä omilla juurilla.
Tänä kesänä Uukuniemi juhlilla julkistetaan opetusneuvos Anja Kukkosen tekemä sukukirja Härkänen–Härkönen suvusta. Lauantaina 2.7 vietettävään Härkästen ja Härkösten juhlaan on tulossa vieraita Yhdysvalloista saakka.
Järjestyksessään 64:s Uukuniemi-juhla alkaa lauantaiaamuna aamutorilla. Juhlaväen vastaanottavat Erkki Lemetyinen ja Jouko Sihvonen
Tämän jälkeen vuorossa on Uukuniemi-seuran vuosikokous.
Lauantain ohjelma.
Lauantaina iltapäivällä julkistetaan Härkästen sukukirja. Julkistamistilaisuudessa kuullaan puheita, musiikkiesityksiä sekä sukukirjan laatineen opetusneuvos Anja Kukkosen pitämä esittely kirjasta.
Tilaisuuden jälkeen sotilasmetsari res. Harri Kylliänen pitää Pitäjäntuvalla esitelmän “Ristlahden taistelu 1941”.
Esitelmän päätyttyä Uukuniemen kirkossa on ehtoolliskirkko.
Lauantain juhlapäivä päättyy Uukkari Soikoon! – konserttiin ja iltamiin nuorisoseurantalolla. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Uukuniemi-seura, Nuorisoseura ja Papinniemen leirintäalue. Esiintymässä ovat Värttinästä ja Kuunkuiskaajista tuttu Susan Aho ystävineen, Sutina-yhtye ja duo Rihvelkinttu & Passarpoika. Tilaisuus on ikärajaton.
Sunnuntai alkaa aamukahveilla ja juhlajumalanpalveluksella. Tämän jälkeen vuorossa on perinteinen kunniakäynti sankarihautausmaalla. Puheen pitää terveystieteiden tohtori Marja Härkänen.
Itse pääjuhla pidetään klo 13 kirkonmäellä Pitäjäntuvan piha-alueella. Tervehdyssanoista vastaa Jouni Suppola ja Parikkalan kunnan tervehdyksen tuo kunnanjohtaja Vesa Huuskonen. Musiikkia kuullaan Paula Präktigiltä yhtyeineen.
Sunnuntain ohjelma.
Juhlapuheen pitää Etelä-Suomen alueellisen liikuntaneuvoston varapuheenjohtaja Kalevi Ikonen.
Juhlan päättää Uukuniemi seuran puheenjohtaja Erkki Lemetyinen.
Vuosittainen Uukuniemi-juhla kerää nykyisin eri puolilla Suomea ja ulkomaillakin asuvia uukuniemeläisiä muistelemaan rajan takaista Uukuniemeä ja elämää entisessä kotipitäjässä.
Juhlissa tavataan myös tuttuja ja ihaillaan jäljellä olevaa nykyistä Uukuniemen aluetta.
-TT
Uukuniemi-juhlat lauantaista sunnuntaihin 2.-3. heinäkuuta Uukuniemen kirkonmäellä Pitäjäntuvan piha-alueella, Uukuniementie 1012. Yksityiskohtaiset tarkennetut tiedot julkaistaan juhlien käsiohjelmassa. Lisätiedot www.uukuniemiseura.fi.
Uukkari soikoon! Konsertti ja iltamat Uukuniemen Nuorisoseurantalolla 2.7.2016 klo 19 alkaen. Liput 10 eur. Ikärajaton. Lisätietoa tapahtumasta tulossa myöhemmin, seuraa Uukuniemi.infoa.
Markku Uimosen puhe Uukuniemen sankarihaudalla itsenäisyyspäivänä 6.12.2014
Hyvät itsenäisyyspäivän juhlavieraat, hyvät seurakuntalaiset!
Olemme kokoontuneet meille kaikille niin rakkaalle Uukuniemen kirkkomäelle ja sen sankarihaudalle juhlistamaan itsenäisyytemme 97. vuosipäivää. Katseemme väkisinkin kääntyy sankarihautojen pitkään rivistöön ja tuovat ajatuksiimme ne jotka antoivat kaikkensa itsenäisyytemme puolesta, he antoivat henkensä. Se on uhraus jota myös tämän päivän uukuniemeläinen arvostaa ja kunnioittaa.
Minun sukulaisiani ei ole tälle sankarihautuumaalle siunattu. Äitini vanhin veli Olavi Pesu oli kyllä uukuniemeläisten mukana rintamalla, mutta hän selviytyi hengissä ja on nyt siunattu haudan lepoon Myrskylän hautuumaalle. Isäni Sakari Uimonen oli koko jatkosodan rintamalla, mutta hän oli kotoisin silloisen Uukuniemen naapuripitäjästä Ruskealasta ja taisteli yhdessä kiteeläisten miesten kanssa. 50-luvun alun tyypilliseen tapaan hän ei sodan yksityiskohtia lapsille kertonut, mutta koettu sota oli kuitenkin hyvin usein miesten tavatessa heidän puheissaan läsnä. Myös molempien vanhempieni perheet joutuivat muiden mukana lähtemään kotikonnuiltaan evakkoon. Jo varhaisissa lapsuusmuistoissani tuli selväksi, ettei itsenäisyys ollut suinkaan itsestäänselvyys, sen eteen olivat isämme ja koko siirtokarjalaisten lukuisa joukko tehneet suunnattomia uhrauksia. Tämä tosiasia näkyy konkreettisena katsellessamme näitä hautakivien rivistöjä ja mielessämme on suuri kunnioitus.
Tämän viikon alussa tuli talvisodan syttymisestä kuluneeksi 75 vuotta. Tuo aika talvella 1939 – 1940 oli suomen kannalta erityisen merkityksellinen ja loistavalla torjuntavoitolla saimme pitää itsenäisyytemme.
Itsenäisyys merkitsee sitä, että voimme elää vapaassa maassa ja päättää itse omista asioistamme, mutta sotien opetus nykypäivän ihmisille on myös toinen toisistamme huolta pitäminen. Kaveria ei jätetä on totisinta totta myös tänä päivänä. Varsinkin me täällä maakunnan pohjoisimmassa kolkassa olemme monesti omillamme, mutta toinen toisistamme välittämällä ja huolta pitämällä selviydymme vaikeistakin, muuten niin yksinäisistä hetkistä.
Markku Uimonen (Kuva: Maija Ala-Nikkola)
Seurakuntavaalit pidettiin muutama viikko sitten ja Parikkalan seurakunnan osalta kirkkovaltuusto koki suuren muutoksen, yhdeksästätoista kirkkovaltuutetusta yhdeksän on uusia. Uukuniemeläisiä valtuustoon valittiin kolme henkilöä. Uusi valtuusto kokoontuu ensi vuoden alussa ja ensimmäisenä päätettävänä asiana on kirkkoneuvoston kokoonpano. Toivottavasti uusien valtuutettujen määrä näkyy myös kirkkoneuvoston uusien jäsenten määränä. Läpinäkyvyys ja avoimuus päätöksenteossa ovat nykypäivän toimintatapoja niin yrityksissä, kunnissa kuin seurakunnissakin. Uskon, että avoimuus näkyy entistä paremmin uuden kauden kirkkovaltuuston toiminnassa.
Meidän uukuniemeläisten Lemetyisen Erkki, kirkkoherra Erkki Lemetyinen on jäänyt eläkkeelle ja hänen tilalleen siunataan virkaansa 11. tammikuuta uusi kirkkoherra Marja-Liisa Malmi. Toivotamme hänet tervetulleeksi Parikkalaan ja menestystä uudessa tehtävässä.
Julkisuudessa on vellonut viime päivinä äänekäskin keskustelu ja kirkosta eronneiden määrä on noussut huomattavasti. Voin vain toivoa että erilaisille mielipiteille annettaisiin tilaa ja hyväksytään erilaiset ihmiset, seurakunta tarvitsee seurakuntalaisia.
Itsenäisyyspäivän juhlistamistavoista aina aika-ajoin keskustellaan. Joidenkin mielestä perinteinen hiljainen ja menneitä kunnioittava juhlistaminen ei ole oikea tapa, vaan meidän pitäisi järjestää karnevaaleja ja ilojuhlia. Jokainen tietysti juhlii omalla tavallaan, mutta mielestäni meidän tehtävämme on välittää lapsillemme ja lastemme lapsille menneiden sukupolvien uhrauksista ja ettei itsenäisyys ole itsestäänselvyys.
uukuniemi.infon sivuilla on kuluneella viikolla julkaistu Saaren koululaisten kirjoituksia itsenäisyyspäivästä.
Lainaan tähän loppuun kolmasluokkalaisen Elli Pirhosen kirjoitusta. Siinä on kaikki se mitä itsenäisyyspäivään kuuluu. Elli kirjoittaa näin:
”Suomi itsenäistyi 6.12.1917. Sen kunniaksi me nostamme suomenlipun lipputankoon. Meillä koulussa on perinteenä itsenäisyyspäivänä soittaa Pohjantähden alla ja me syömme, arvomme ja laulamme. Me syömme aina lihaa joka on naudan tai sian lihaa, me syömme perunaa, salaattia, munavoita ja piirakkaa. Me arvuuttelemme suomen itsenäisyydestä.
Suomessa käytiin sotaa itsenäistymisen takia. Itsenäisyyspäivänä me kotona juhlimme itsenäisyyspäivää kuuntelemalla radiota ja katsomalla telkkaria. Itsenäisyyspäivänä minä katson linnanjuhlia. Minulla on tapana sytyttää kynttilöitä, olla pihalla ja käydä naapurissa laulamassa Maamme-laulu. Yleensä minä käyn haudoilla ukkoni haudalla. Minä kunnioitan muita suomalaisia ja sotaveteraaneja.”
Toivotan teille kaikille oikein hyvää itsenäisyyspäivää!
