Kauppatieteiden maisteri Henrik Nuuttila (35) on valittu Kesälahden Osuuspankin vt-toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa Kesälahden Osuuspankissa 11.12.2017. Nuuttila siirtyy Kesälahdelle OP Yrityspankin Baltian liiketoiminnan yksiköstä, jossa hän on vastannut Baltian pankkitoiminnan kehityksestä.
Nuuttila on syntyisin Joensuusta, jossa kirjoitti ylioppilaaksi 2001 ja valmistui tämän jälkeen Joensuun Yliopiston Kauppa-ja oikeustieteiden tiedekunnasta kauppatieteiden maisteriksi.
Työkokemusta Henrik Nuuttilalle on kertynyt mm. Keski-Uudenmaan Osuuspankin yritysasiakastoimen luotto- ja asiakkuusjohtajana, OP-Keskuksen yritysrahoituksen kehityspäällikkönä, Keskinäinen työeläke Varman projektipäällikkönä sekä Savonlinnan Osuuspankin esimiesvalmennukseen liittyvänä Punkaharjun konttorinjohtajana vuosina 2008-2009.
Harrastuksistaan hän mainitsee mm. golfin ja metsästyksen.
Kesälahden OP:n uusi vt toimitusjohtaja, Henrik Nuuttila.
Tänään maanantaina noin klo 16.30 huokaistiin Kummun entisellä koululla helpotuksesta. Uukuniemen martoista Eija Kemppinen kajautti iloisena ilmoille: me teimme sen. Sankarihaudoille talkoilla tehdyt 206 havuseppelettä ovat kuin ovatkin valmiina. Yhteistalkoiden lisäksi useat henkilöt olivat tehneet seppeleitä myös kotona. Uukuniemen marttojen puheenjohtaja Armi Käppi kiitti kaikkia mukana olleita ja painotti, että seppeletalkoot olivat koko Uukuniemen pitäjän talkoot, jotka yhdistivät ihmisiä. Yhteistyötä kannattaa Käpin mukaan tehdä vastakin.
Seppeleet lasketaan haudoille joko tiistai-iltana 5.12. tai itsenäisyyspäivänä 6.12. ennen kello 10 alkavaa jumalanpalvelusta. Samalla haudoille sytytetään myös seurakunnan lahjoittamat kynttilät. Tarkemmasta ajankohdasta ilmoitetaan lähemmin kun ensi viikon säätilanne selviää. Koko pitäjän väki toivotetaan tervetulleeksi tilaisuuteen.
Torstaina maamiesseurantalo Rajapirtillä pidetyssä Niukkalan maa- ja kotitalousnaisten kokouksessa tunnelma on toisaalta haikea ja juhlallinen, toisaalta helpottunut. 67 vuotta toiminut yhdistys on tullut tiensä päähän ja lopettamispäätös tehty. Paikalla oli kaiken kaikkiaan 5 jäsentä, joista osa on ollut maatalousnaisissa aivan alkuajoista lähtien. – Niukkalan maa- ja kotitalousnaiset perustettiin vuonna 1955 Maria Tiaisen toimesta. Maatalouskeskuksen neuvoja oli käynyt opettamassa muun muassa pitsinnypläystä, josta Tiainen kovasti innostui ja ensimmäiset “kokoukset” hoidettiinkin pitsinnypläyksen lomassa. Kokouksia pidettiin joka viikko Niukkalan vanhalla koululla, kertoo maatalousnaisten pitkäaikainen puheenjohtaja Lea Levänen.
Maa- ja kotitalousnaiset on toiminut Uukuniemen Maamiesseuran alaosastona. Toimintaan ovat kuuluneet muun muassa tupaillat, kurssit, pitopäivälliset, juhlalounaat, toritapahtumat, myyjäiset ja kahvitukset. – Kurssejakin on ollut laidasta laitaan. Puutarhakursseja, erilaisia ruokakursseja, käsityökursseja, pitoemäntäkursseja ja vaikka mitä muuta, sanoo Suoma Tuominen. – Irtaimistoa hankimme vähitellen kahvituksista, arpajaisista ja jäsenmaksuista kertyneillä varoilla, Levänen sanoo. – Meillä on täysi kahviastiasto juhlia varten, kangaspuut, liinoja, sekä tuoleja ja pöytiä joita on voinut vuokrata, hän jatkaa. – Ja ostimmehan me ison hellankin kattiloineen maamiesseurantalolle, täydentää Tuominen.
Syynä toiminnan loppumiseen on jäsen- ja toimijakato. – Uusia aktiivisia jäseniä ei ole tullut ja meillä nykyisillä aktiiveilla alkaa olemaan jo tuota ikää, naiset naurahtavat. Yhdistyksen perustamisaikaan jäseniä oli parisenkymmentä. Parhaimpina vuosina jäsenmäärä oli liki 40, mutta viime vuosina enää noin 10. – Me olemme osa olleet mukana jo yli 60 vuotta. Kyllä nyt on aika siirtyä viimein “eläkkeelle”.
Parhaita muistoja toiminta-ajalta naiset voisivat nimetä vaikka kuinka monta. – Yksi mieleenpainunut kokemus itselleni oli ainakin eräät häät, joita vietettiin täällä Rajapirtillä. Kutsuvieraita taisi olla 500-600. Kesähelteellä se oli aikamoinen rutistus, kertoo Sirkka Leppinen. – Täällä on kyllä monet juhlat vietetty. On ollut häitä, hautajaisia, kastejuhlia ja syntymäpäiväjuhlia, Levänen jatkaa. – Pitoemäntäkurssit ovat myös jääneet mieleen. Niissä oli aina erilaisia teemoja, esimerkiksi pääsiäinen, ylioppilasjuhlat tai 80 -vuotisjuhlat. Pöydät katettiin aina kauniisti teeman mukaisesti, ja tarjoilut tietenkin myös, Tuominen sanoo. – Ja retkillä on sattunut yhtä ja toista kommellusta,mutta niistä ei nyt sen enempää, nauraa Leppinen.
Kokouksen päätyttyä naiset siirtyvät kahvipöytään, jonka kattaus on ensiluokkainen – kuinkas muutenkaan. Kahvittelun lomassa puhe siirtyy muihin aktiivisiin maatalousnaisiin, jotka eivät tällä kertaa päässeet paikalle. – LemisenHilkka ja Pulkkisen Siiri ovat myös olleet maatalousnaisissa perustamisvuodesta lähtien, sanoo Levänen. – Nyt jo edesmenneisiin maatalousnaisten kantaviin jäseniin puolestaan kuului Kokon Leena, joka toimi vuosia yhdistyksen sihteerinä, Leppinen kertoo. – Ja olihan meillä kursseilla ja tupailloissa välillä myös miesosallistujia, sanoo Tuominen. – On ollut eläväinen kylä silloin.
Tammikuussa Niukkalan maa- ja kotitalousnaiset kokoontuvat vielä viimeiseen tilinpäätöskokoukseen. – Kyllä se on niin, että aika aikaansa kutakin, naiset toteavat yhdessä tuumin.
Niukkalan maa- ja kotitalousnaisten alkuperäinen jäsenluettelo. Jäsenmaksu oli tuolloin 30 markkaa.Kahvit kokouksen päätteeksi! Oikealla maatalousnaisten pitkäaikainen (ja viimeinen) puheenjohtaja Lea Levänen (oik.), Kirsi Levänen, Suoma Tuominen, Maija Pulkkinen ja Sirkka Leppinen.
Enää reilu kuukausi aikaa jouluaattoon, joten jouluiseen tunnelmaan on jo lupa alkaa virittäytymään. Myös Uukuniemen Pitäjän kyläkaupalla ovat joulutohinat käynnistyneet, ja tuleviin joulumarkkinoihin valmistautuminen on hyvällä mallilla. – Joulumarkkinoita vietetään meillä 8.-9.12. Toimentuvan lisäksi myyjiksi ovat tulossa ainakin Martat, Kästyö Anne, Suurtuvan tila ja paikallisia leipuri- ja käsityötaitajia, kertoo Mirva Venäläinen. – Lisäksi Mikkelistä on tulossa myyjä itse tehtyjen kynttilöiden ja muiden käsitöiden kera. Markkinamyyjäksi ehtii vielä hyvin ilmoittautumaan. Paikkavarausmaksua meillä ei ole, mutta omat pöydät tai myyntikojut olisi hyvä tuoda itse, Venäläinen sanoo.
Tarjolla tulee olemaan myös kahvia, glögiä sekä suolaista ja makeaa purtavaa. Jouluisesta musiikista vastaa kylän oma muusikko Jamppa. – Toivotaan, että pukkikin tulisi piipahtamaan, vinkkaa Venäläinen. Jouluruokavarauksia kannattaa jo tehdä mikäli mielii varmistaa kinkun joulupöytään. -Myös joulupöydän somisteita, kynttilöitä ja servettejä ehtii tilaamaan, sanoo Iiris Venäläinen. Kukkatilauksia pystyy tekemään sekä itsenäisyyspäiväksi että jouluksi. Listat kukista kuvien kera ovat nähtävillä kyläkaupalla.
Jouluradio soi kyläkaupalla ympäri vuorokauden ja jouluihmisiksi vannoutuneet kaupan tonttutytöt iloitsevat lumen tulosta. – Joulunajan aukioloajat ovat vielä mietinnän alla, mutta niistä tiedotetaan mahdollisimman pian. Seurantaan kannattaa laittaa myös kaupan Facebook- ja Instagram-sivut, joita päivitämme ahkerasti, kauppiattaret sanovat.
Jouluradio soi! Kyläkaupan ihanat “tonttutytöt” sekä ” joulupukki” odottavat innolla lähestyviä joulumarkkinoita.Herkkua on siinä monenlaista…ja korttia myös!Suklaakalenterien lisäksi kyläkaupalta löytyvät myös perinteisemmät kuvakalenterit.
Kummunkorkea koululla tohinat jatkuivat hirvipaistin jälkeen seppeletalkoiden merkeissä. Keskiviikkona havuseppeleitä askarreltiin sankarihaudoille kahteen otteeseen: ensimmäiset tekijät kokoontuivat koululle klo. 12 ja “iltavuorolaiset” klo. 18. Havumateriaalin oli toimittanut Jouni Suppola ja Uukuniemen Martat puolestaan olivat tehneet pajuista valmiita kranssipohjia työnteon nopeuttamiseksi. – Päivällä meitä oli täällä 18 ja muistaakseni saimme tuolloin tehtyä 65 seppelettä, kertoo Eeva-Liisa Hirvonen. Illalla seppeleentekijöitä oli seitsemän. Paikallisten joukkoon oli saapunut talkoolainen aina Helsingistä asti. – Näin sunnuntaina ilmoituksen seppeletalkoista netistä ja sanoin heti miehelleni, että lähden kantamaan korteni kekoon, kertoo Marja-Riitta Hirvonen. Pääkaupunkiseudulla vakituisesti asuvaa Hirvosta vetävät Uukuniemelle sukujuuret. -Mitä vanhemmaksi olen tullut, sen voimakkaammin oma sukuhistoria ja karjalaisuus ovat alkaneet kiinnostamaan, Hirvonen naurahtaa. – Kesäisin vietämme täällä enemmän aikaa, sillä kesämökki löytyy Koiraniemeltä Pyhäjärven rannalta, hän jatkaa.
Talkoopäivän seppelesaldon lisäksi seppeleitä voi askarrella myös kotona. – Tiedän jo muutamia, jotka ovat lupautuneet tekemään seppeleitä, mutta koska Uukuniemellä sankarihautojakin on yli 200, niin lisäapujoukot ovat oikein tervetulleita, Eeva-Liisa Hirvonen sanoo. Valmiita seppeleitä voi toimittaa kyläkaupalle, josta ne hoidetaan eteenpäin. – Jokainen seppele on tekijänsä näköinen. Halkaisijaltaan pajupunospohja on noin 30cm ja olemme sitoneet havut kiinni langalla, Hirvonen ohjeistaa.
Iltavuorossa seppeleitä olivat tekemässä Eeva-Liisa Hirvonen (oik.), Suoma Tuominen ja Auli Terävä.Seppeletalkoiden miesedustuksesta vastasi Jouni Suppola, joka oli myös toimittanut havut talkoita varten. Marja-Riitta Hirvonen (oik.) ja Armi Käppi olivat olleet askartelemassa seppeleitä jo päivällä.Valmiita pajukranssipohjia.
Lauantaina Kummunmäellä lippu liehui salossa Uukuniemen Erämiesten 60-vuotisen taipaleen kunniaksi. Juhlatilaisuus alkoi varhain iltapäivällä kutsuvieraiden ja seuran jäsenten kokoontuessa kuulemaan juhlapuheita ja seuran historiikkia, sekä palkitsemaan ansioituneita ja pitkän uran tehneitä seuran jäseniä. Perinteisen hirvikeiton sijaan tarjolla oli juhlapaisti. Juhlatilaisuuden järjestäminen on ollut Uukuniemen Erämiehiltä melkoinen ponnistus, joka on vaatinut paljon talkootyötunteja. Juhlapäivänäkin emäntinä toimineiden Anne Tiitan ja Tuula Ketolaisen apuna vuorotteli 12-15 metsästysseuran jäsentä. Erämiesten puheenjohtaja Jussi Ratilainen oli tyytyväinen talkoolaisten panostukseen ja lopputulokseen. Kutsuvieraita ja seuran jäseniä oli paikalla Ratilaisen arvion mukaan noin sata ja muut kävijät mukaan lukien syöjiä kävi päivän aikana noin 350. – Tilanpuutteen vuoksi jouduimme jakamaan tilaisuuden siten, että ensin ruokailivat kutsuvieraat ja Uukuniemen Erämiesten jäsenet ja klo 16 alkaen maanvuokraajat ja muu kylän väki, kertoo Ratilainen. – Illan päätteeksi raivaamme pöydät pois ja teemme tilaa tanssijoille, kun Ipe ja Harmaa Aavistus aloittavat juhlan rennomman osuuden, hän jatkaa.
Kutsuvieraisiin kuului muun muassa Riistakeskuksen, Metsästäjäliiton, Riistanhoitoyhdistyksen sekä naapuriseurojen ja muiden yhteistyötahojen edustajia. Hannu Vuorikari piti kattavan ja mielenkiintoisen esityksen seuran historiasta aina perustamisvaiheista nykyhetkeen. Uukuniemen Erämiehet ry perustettiin vuonna 1957 Niukkalan Osuuskassalla järjestetyssä kokouksessa, jossa hyväksyttiin seuran säännöt ja valittiin ensimmäinen hallitus. Perustajajäseniin kuului kaiken kaikkiaan 10 henkilöä ja ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Väinö Mielonen.
Seuran sääntöjen mukaan seuran tarkoituksena on harjoittaa metsästystä ja ylläpitää järkevää riistanhoitoa, vartioida aluetta salametsästykseltä, vähentää vahinkoeläimiä, karkoittaa riistamailla kiertelevät koirat ja kissat, kaataa hyötyriistaa ainoastaan mikäli kanta sen kulloinkin sallii ja järjestää kovina talvina riistalle ruokintaa, sekä tarpeen vaatiessa huolehdittava sen lisääntymisestä (ote seuran säännöistä 1957).
Myöhemmin sääntöihin on lisätty vaatimukset luonnonsuojelutoiminnasta, jäsenien koulutuksesta, ampumaratojen ja ampumataidon ylläpidosta sekä metsästyskoiratoiminnasta. Metsästysseuran jäsenten lukumäärä on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Vuonna 1960 jäseniä oli 70 ja huippuvuonna 2000 150. Tällä hetkellä jäseniä on 124, joista 33% asuu Uukuniemellä. 60 -vuotiaan metsästysseuran johtohahmoina on nähty kaiken kaikkiaan 13 puheenjohtajaa. Heistä pisimmän uran on tehnyt Ilpo Suutarinen, jolle johtajuusvuosia kertyi peräti 15.
Ensimmäiset vuosikymmenet 1950-1960 olivat pääasiallisesti toiminnan käynnistämistä ja vakiinnuttamista sekä jäsenmäärän kasvattamista. Seura teki useita maanvuokrasopimuksia ja perusti jokaiselle kylälle omat hirvenmetsästysporukat. Myöhemmin hirviseurueet saivat omat nimensä: Kirkonkylän alueella metsästivät Tiinumiehet, Niukkalassa Herkkäsormet. Kummunkylän seurue jakaantui kahdeksi porukaksi, Pankaniskoiksi ja Rakeleiksi. 1970 -lukua voisi Vuorikarin mukaan kuvailla “investointien aikakaudeksi”. Perälammen rannalle rakennettiin Erämaja 1974, ja hirvirata rakennettiin yhteistyössä Rajan metsästäjät ry:n kanssa 1979. Rauhalan ampumaradan täydennysakentaminen jatkui vielä -80 luvulla, samoin kuin Erämaja sai seurakseen saunarakennuksen -90 luvun alussa. Seuran oma merkki valittiin suunnittelukilpailussa, jonka voitti Ossi Berg. Logo otettiin käyttöön vuonna 1990.
2000-luvulle tultaessa seuran toimenkuvaan on kuulunut keskeisesti aktiivinen kilpailutoiminta. Vuonna 2005 otettiin käyttöön omat nettisivut ja myös maanvuokraussopimukset ovat siirtyneet sähköiseen järjestelmään. Lisäksi nykyaikainen teknologia on helpottanut tiedonsiirtoa monella tavalla. Tulevaisuuden haasteita metsästysseuratoiminnan näkökulmasta on lisääntynyt byrokratia, paikkakunnan väkimäärän väheneminen ja seuran jäsenten ikääntyminen. Vuorikarin sanoja lainaten hyvä yhteistyö maanomistajien ja maanvuokraajien kanssa on metsästysharrastuksen elinehto. Kattavalla metsästysmaiden vuokrauksella metsästysseura varmistaa toimintaedellytykset tasapainoiseen riistakantojen säätelyyn ja vahinkoeläinten kurissapitoon petokantaa unohtamatta.
Sekä Suomen Metsästäjäliitto että Riistakeskus palkitsivat Reijo Tiitan vuosikymmenien ajan tehdystä riistatyöstä kultaisilla ansiomerkeillä. Tiitta on ollut Erämiehissä vuodesta 1969 eli nyt jo 48 vuotta. – Kyllä nämä palkinnot tulivat itselleni täysin yllätyksenä, sanoo Tiitta. – Kaikkein ikimuistoisin ja mieleenpainunein kokemus tältä ajalta on luultavasti esimmäisen karhun kaataminen Keijo Hämäläisen kanssa vuonna -94, Tiitta pohtii. Tiitta on ampunut myös Erämiesten ensimmäisen ilveksen vuonna -83. Pankaniskoissa vuodesta -75 lähtien metsästäneellä Tiitalla on metsästyspäiviä takana lukuisia ja jatkoa seuraa varmasti vielä pitkään. – Ikää kun tulee niin metsästämäänkin ehtii paremmin, hän naurahtaa. – Vuositasolla metsästyspäiviä kertyy vaihtelevasti 50-100, hän arvioi.
Tiitan lisäksi Suomen Metsästäjäliitto myönsi kultaisen ansiomerkin Martti Kokolle. Hopeisen ansiomerkin saivat Paavo Kontiokorpi, Jorma Suppola, Erkki Hämäläinen, Hannu Vuorikari, Esko Halmenniemi, Ilpo Suutarinen ja Jussi Ratilainen. Suomen Riistakeskuksen hopeisen ansiomerkin saivat Jussi Ratilainen, Pertti Pulkkinen sekä Jorma Suppola. Myös Parikkalan riistanhoitoyhdistys palkitsi pronssisella ansiomerkillä Veikko Junnan, Kaija Telinin, Onni Vuorikarin, Keiho Hämäläisen, Ari Pulkkisen ja Pasi Pölösen. Uukuniemen Erämisten pöytästandaarin saivat Martti Kokko, Sulo Hirvi, Heimo Tuominen, Ilpo Suutarinen ja Pertti Pulkkinen.
Palkittuja. Kuvassa vasemmalta alkaen Junna Veikko, Suppola Jorma, Suutarinen Ilpo, Tiitta Reijo, Vuorikari Onni, Telin Kaija, Hämäläinen Keijo, Hirvi Sulo, Ratilainen Jussi ja Pulkkinen Pertti.Metsästäjäliito Kymenpiirin lahja Uukuniemen Erämiehille, jonka vastaanotti seuran puheenjohtaja Jussi Ratilainen.Metsästäjäliiton palkitsemat oikealta vasemmalle: Hämäläinen Erkki, Vuorikari Hannu, Suppola Jorma, Kontiokorpi Paavo, Suutarinen Ilpo, Tiitta Reijo ja Ratilainen Jussi.Esiintymislavan takana komeili suuri karhuntalja.
Puheiden ja palkitsemisten jälkeen siirryttiin nauttimaan juhlapaistia.Ensimmäinen dokumentoitu hirvenkaato vuodelta 1959.Uukuniemellä kaadettiin ensimmäinen (ja toistaiseksi ainoa) susi vuonna 1963.Erämajan rakentajia vuonna 1974.Reijo Tiitta (vas.) ja Keijo Hämäläinen (kesk.) kaatoivat ensimmäisen karhun Niukkalassa vuonna 1994.
Havuseppeleidean takana on hämeenlinnalainen Esa Jaatinen, 69, joka sai ajatuksen jo viime vuoden joulukuussa ollessaan hakkaamassa halkoja. Itsenäisyyspäivä lähestyi ja katsellessaan kuusenhavuja Jaatisen mieleen tulivat kertomukset siitä, kuinka sodassa kaatuneet oli ollut tapana peitellä havuilla. Symbolinen teko oli viimeinen tervehdys aseveljille. Niin syntyi idea, jossa Suomi 100 -juhlavuotena laskettaisiin havuseppele jokaiselle sankarihaudalle kiitoksena ja kunnianosoituksena itsenäisyydestä. Seppeletalkoita on järjestetty pitkin syksyä eri puolella Suomea. Kaiken kaikkiaan seppeleitä tarvitaan 95 000.
Uukuniemellä seppeletalkoita ovat olleet hääräämässä Uukuniemen Martat. – Ensimmäisen kerran meihin oltiin Etelä-Karjalan Marttaliitosta yhteydessä jo loppukesästä. Tuolloin kuitenkin totesimme, että meitä Marttoja on täällä niin vähän ettei urakka olisi mahdollinen, kertoo Eeva-Liisa Hirvonen. – Ajatus heräsi uudelleen eloon hautausmaan haravointitalkoiden yhteydessä, Pohdimme että jos muutkin yhdistykset lähtisivät mukaan niin ehdottomasti seppeletalkoot toteutamme, Hirvonen jatkaa. Hirvonen oli yhteydessä Jouni Suppolaan, joka on hoitanut talkoolaisten värväystä Kummunkylällä, sekä järjestänyt talkootilat Kummunkorkea koululta. Myös seppeleisiin tarvittavat havut ovat Suppolan metsästä. – Martat ovat tehneet nyt pajuista seppelepohjia valmiiksi. Halkaisijaltaan seppelepohjat ovat noin 30cm, ja mikäli varsinaisiin yhteisiin talkoisiin ei pääse, voi seppeleitä toki tehdä myös kotona. Seppeleiden ulkonäöllä ei niinkään ole merkitystä, kukin seppele on tekijänsä näköinen. Ajatus on tässä pääasiana, sanoo Hirvonen. – Kaiken kaikkiaan sankarihautoja on Uukuniemellä 206, joten tekemistä kyllä riittää, hän jatkaa.
Seppeleet on tarkoitus viedä sankarihaudoille varhain itsenäisyyspäivän aamuna ennen jumalanpalveluksen alkua. – Me Martat olemme luvanneet huolehtia seppeleiden laskusta ja samalla sytytämme jokaiselle haudalle seurakunnan lahjoittamat kynttilät, kertoo Hirvonen.
Havuseppeletalkoot järjestetään Kummunkorkea koululla keskiviikkona 15.11. Ensimmäinen sessio on klo 12-15 ja toinen klo. 18-20. Mahdollisista myöhemmistä talkoista tiedotetaan myöhemmin. Tiedot kotona tehtyjen seppeleiden määristä voi laittaa Eeva-Liisa Hirvoselle tekstiviestillä.
Uukuniemen alueella monet ovat kummastelleet postin viivästymistä. Normaalisti puoliltapäivin laatikkoon kolahtanut posti saapuu jatkossa vasta myöhään iltapäivällä. Muutos on pysyvä. -Aiemmin Kesälahden toimipisteellä lajiteltu posti siirtyi Savonlinnaan lajitteluun reilu viikko sitten, kertoo postinjakaja Asko Surakka. -Lisäksi jakelualue laajeni siten, että postiauto kulkee nyt myös Suurkylän ja Purujärven kautta, Surakka jatkaa. Saarelle jaettava posti lajitellaan edelleen Parikkalassa. Uukuniemen jakelualue rajoittuu Kummunkylän ja Tarnalan välille ja Mikkolanniementien puoliväliin. Tarkkoja jakeluaikoja on Surakan mukaan vielä vaikea sanoa, Esimerkiksi Niukkalassa aiemmin noin klo. 13 jaettu posti saapuu nyt viiteen mennessä. Myös postin jakajissa tapahtuu muutoksia: – Itse siirryn jakamaan postia Kiteen suunnalle, kertoo Surakka.
Joulunaika on perinteisesti postin sesonkiaikaa ja tänäkin vuonna rekrytoidaan noin 3500 jouluapulaista lajitteluun ja kuljetukseen. Vuonna 2016 suomalaiset lähettivät joulukortteja noin 29 miljoonaa kappaletta.
Posti on myös juhlistanut 100 -vuotista Suomen itsenäisyyttä julkaisemalla 3.11. palkitun graafikon Anssi KähäränLinnan juhlat -postimerkkisarjan. Postimerkkiviihossa on kaikkiaan kuusi kotimaan ikimerkkiä, joissa on kuvattu Presidentinlinna juhlavalaistuksessa, yhteiskuva neljästä presidenttiparista, Teemu Muurimäen suunnitteleman iltapuvun sovittaminen, presidentin kättely ja tanssin pyörteet kattokruunun alla. Kähärän Lumilinna-postimerkki valittiin vuoden 2017 Euroopan parhaimmaksi.
Joulumerkeissä puolestaan esiintyy Rudolf Koivun kuvituksia. Merkit on suunnitellut graafinen suunnittelija Ilkka Kärkkäinen. Joulutervehdysten ikimerkissä tontut leikkivät kuusen oksalla kynttilöiden ja käpyjen lomassa. Punaiset joulutervehdysten postituskuoret jaetaan kotitalouksiin keskiviikkona 15.11 ja niitä saa myös posteista. Ikimerkillä varustetut joulupostikortit tulee lähettää viimeistään 12.12.
Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi julkaistiin 3.11. oma postimerkkisarjansa.
Joulumerkeissä tänä vuonna nähdään Rudolf Koivun rakastettuja kuvia.
Ylen verkkosivuilla A-studion toimittaja Pasi Peiponen pohtii blogitekstissään suomalaisuutta äidinkielen, murteiden käytön ja ennen kaikkea puhumisen kielitaidon näkökulmasta. Esimerkkinä hän mainitsee “kaksi uukuniemeläistä ukonpätkää huoltamon terassilla”. Näiden sanarakettimiesten kielellinen ilotulitus teki Peiposeen lähtemättömän vaikutuksen. Blogitekstin pääset lukemaan alla olevasta linkistä.
Suomessa puhuttavat murteet on jaettu itä- ja länsimurteisiin, jotka edelleen jaotellaan useisiin alaryhmiin. Uukuniemi kuuluu kaakkoismurteiden alueeseen ja edelleen Sortavalan seudun välimurrealueeseen.
Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuille on koottu ääninäytteitä pitäjittäin ja myös Uukuniemi löytyy kyseiseltä listalta. Linkki ääninäytteisiin alla:
Vanhat murresanat ovat (valitettavasti) katoamassa oleva luonnonvara ja saattavat aiheuttaa hämmennystä varsinkin nuorten keskuudessa. Nyt haastetaankin uukuniemeläiset listaamaan paikallisia murresanoja selityksineen!
