Joulutervehdys
TOIVOTAN KAIKILLE SUKULAISILLENI UUKUNIEMEN KIRKOLLE JA UKKOJUHOSALOLLE
HYVÄÄ JOULUA JA PARHAINTA UUTTA VUOTTA 2015!
VELI ENSIO VALTONEN
Arkistot
Julkaisemme perinteiseen tapaan lukijoiden joulutervehdyksiä.
Joulutervehdyksesi Uukuniemi.info lukijoille, tuttaville tai sukulaisille voit lähettää sähköpostitse osoitteeseen aineisto@uukuniemi.info.94-237-113-200.hostaan.fi. Tervehdykseen voi liittää myös kuvan.
Veli Ensio Valtonen muistelee: LAPSUUS JA UKKOJUHONSALO.
VANHUUS TULEE MUTTA LAPSUUS SÄILYY MUISTOISSA.
Mitä minun lapsuuteeni liittyy, ovat läheisempänä säilynyt mummola, äitini koti.
Ukkojuhonsalolta, ( Kummunsalo ) tiedän elämän jatkuvan entisessä äitini kotipaikassa, vaikka ei siinä vanhassa minun muistoissani olevassa muodossaan.
Ennen uutta rakennusta asuntona oli pieni talvisin kylmä mökki, joiden jäätyneiden ikkunoiden takaa puhaltelimme lapsina reikiä ikkunaan nähdäksemme millainen ilma ulkona oli, ulkona oli kylmää, sisällä mökissä ja asukkaissa lämpöä.
Enoni Aarne jäi erikoisesti mieleeni hänen soittonsa mandoliinilla enoni häät, ja puukko joka oli minulla mieluisa, puukosta sain haavan käteeni ja arpi on edelleen näkyvissä. Mummolan pullan tuoksu ja maku ovat vielä aitistavissani, samoin kurri ja sepraattorin ääni sekä ukki Pentin hevoskyyti, Punkasalmelta Ukkojuhonsalolle, talvi, tierat ja matka heinissä sekä vällyjen peitossa, ovat matkoja joita ei voi muistoista pois pyyhkiä.
Jatkosodan syttyminen ja sotilaiden ryhmittyminen Tarnala – Uukuniemi maantien arteen on jäänyt myös mieleeni, Ukkojuhonsalo evakuoitiin ja mummolan väki joutui evakkoon.
Tien varressa oli myös hiiltamo, jossa valmistettiin hiiliä autojen häkäpönttöihin. Hiiltamoa hoiteli myös Ytjö setäni.
Kävin myös jossain vaiheessa hetken koulua Kummun koulussa, kouluajasta jäi mieleeni laulu, ”on tiklivarpu lahjakas ens viulun soittaja”
Lapsena kuulin myös puheita (Kummun) Konnunmäen Presitentistä, seppä Ollista ja räätäl Ollista, onko henkilöä/ hernkilöitä jotka sattuisivat muistamaan jotain noista ajoista.
Veli Ensio
Sakari Hämäläinen ja Esko Karhinen jatkavat Kesälahden Osuuspankin hallituksessa
Kesälahden Osuuspankin hallintoneuvosto valitsi 8.12.2014 pidetyssä kokouksessa pankille uuden hallituksen. Pankin sääntöjen mukaan Kesälahden ja Uukuniemen Osuuspankkien vuonna 2013 tapahtuneen fuusion jälkeisen viiden vuoden siirtymäajan hallituksen muodostavat neljä entisen Kesälahden Osuuspankin jäsentä, kaksi entisen Uukuniemen Osuuspankin jäsentä, sekä pankin toimitusjohtaja asemansa puolesta.
Uudessa hallituksessa jatkavat entisen Kesälahden Osuuspankin jäsenlistoilta Arto Pöllänen ja Elina Issakainen. Entisen Uukuniemen Osuuspankin jäsenlistoilta jatkavat Sakari Hämäläinen ja Esko Karhinen. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin entisen Kesälahden jäsenlistoilta Timo Heiskanen ja Mika Laukkanen. Mika Laukkanen toimi ennen valintaansa hallintoneuvoston varapuheenjohtajana ja Heiskanen hallintoneuvoston jäsenenä. Uusi hallitus on kokoontunut ja järjestäytynyt, puheenjohtajana jatkaa Arto Pöllänen ja varapuheenjohtajana jatkaa Hämäläinen.
Koululaisten kirjoituksia itsenäisyydestä, OSA 2
Julkaisemme tällä viikolla, itsenäisyyspäivän alla, Saaren koulun oppilaiden kirjoituksia itsenäisyydestä.
Itsenäisyyspäivä
Itsenäisyyspäivänä juhlitaan Suomea, koska Suomi on itsenäinen maa. Minä pidän itsenäisyyspäivästä. Suomesta tuli itsenäinen 6.12.1917.
Minä katson itsenäisyyspäivän vastaanottoa. Itsenäisyyspäivänä järjestetään puolustus voimien paraati joka vuosi ja eri kaupungeissa. Jo vuodesta 1957 tähtitornin mäellä on tehty lipun nosto itsenäisyyspäivän aamuna.
Itsenäisyyspäivänä ja puolustusvoimain lippujuhlana tasavallan presidentti myöntää kunniamerkkejä ja puolustus voimien ylennyksiä. Itsenäisyyspäivänä monet vierailevat sankarihaudoilla muistamassa sodissa kaatuneita. Monesti haudalle asetetaan kynttilä ja kunnan reserviläiset järjestävät sankarihautausmaalle kunniavartion.
Veeti Kosonen, 3. lk
—–
Itsenäisyys
Itsenäisyyspäivä tarkoittaa päivää, jolloin Suomi itsenäistyi. Eli Suomi on itsenäinen maa. Suomalaiset katsovat itsenäisyyspäivänä linnanjuhlia. Myös itsenäisyyspäivänä käydään yleensä haudoilla.
Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Itsenäisyyspäivä on kansallispäivä. Jota vietetään 6. joulukuuta. Itsenäisyyspäivänä pitää nostaa lippu salkoon. Itsenäisyyspäivänä syödään yleensä esimerkiksi karjalan paistia. Minusta itsenäisyyspäivä on mukava.
Venla Kiviaho, 3. lk
—–
Itsenäisyyspäivä
Minun mielestäni itsenäisyyspäivä on kiva päivä. Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä. Itsenäisyyspäivää vietetään 6. päivä joulukuuta.
Minulle itsenäisyyspäivä ei ole kovin tärkeä päivä. Suomen itsenäisyyspäivänä nostetaan lippu lipputankoon. Yleensä kaikilla, joilla on lipputanko, nostavat Suomen lipun lipputankoon. Suomen lippu on ollut käytössä useasti. Meillä käy vieraita itsenäisyyspäivänä.
Itsenäisyyspäivänä syödään juhla-ateria. Minun mielestä ketkä olivat sodassa, olivat urheita. Suomella on siniristi lippu, koska Suomi on itsenäinen.
Juho Paajanen, 4. lk
Joulukausi avattiin Uukuniemellä
Uukuniemen joulukausi avattiin kirjaston ja marttojen voimin ensimmäinen päivä joulukuuta. Kirjastossa oli hetki runojen ja kirjojen parissa. Arja Paakkinen lauloi ja lausui. Irmeli Tiainen juonsi illan Kirsi Kunnaksen runojen avulla ja kertoi samalla terveisiä Helsingissä vietetystä Kirsi Kunnaksen 90-vuotisjuhlasta.
Roope Roiha aloitti illan soittamalla akustista kitaraa.
Leena Tiaisen kirjavinkkaus kertoi tällä kertaa taiteilija Väinö Hämäläisestä. Kirja oli Jyrki Lohen Väinö Hämäläinen – taidemaalarin elämä. Hämäläinen oli viettänyt nuoruudessaan sisarustensa kanssa kesiään Uukuniemellä, koska hänen sisarensa oli naimisissa Uukuniemen kappalaisen Bror Dahlgrenin kanssa ja asui pikkupappilassa. Leena Tiainen luki myös katkelmia Väinö Hämäläisen sisaren Armi Klemetin, säveltäjä Heikki Klemetin puolison, elämänkerrasta, minkälaisia Hämäläisen sisarusten kesät olivat Uukuniemellä.
AU
Uukuniemen Papinniemi ja muita ortodoksisen kulttuuripiirin muinaisjäännöksiä Suomessa. Argeologi Ville Laakso väitteli Itä-Suomen omaleimaisista hautaustavoista.
Käkisalmen Karjalassa muutokset kohti kristillistä hautaustapaa tapahtuivat vasta 1400-luvulla. Tämä selviää Turun yliopistossa väittelevän Ville Laakson tutkimuksesta.
Toisin kuin Länsi-Suomessa, ortodoksisella kulttuurialueella jatkettiin samojen hautapaikkojen käyttöä esikristilliseltä ajalta pitkälle historialliselle ajalle saakka.
Hautapaikat eli kalmistot osoittavat ortodoksisen kulttuuripiirin vanhoillisuuden. Itä-Suomessa käytettiin vielä uudella ajalla rautakauden aikaisia kalmistoja.
Laakson tutkimuksen keskeisimpänä lähdeaineistona oli Parikkalan kunnassa sijaitseva Uukuniemen Papinniemen kylä.
1600-luvulla autioitunut kylä sijaitsee alueella, jolle on tyypillistä rautakautisen arkeologisen aineiston niukkuus, mutta joka muodostui uuden ajan alussa keskusalueeksi. http://users.utu.fi/vilaakso/Uukunie.htm
Laakson tutkimus keskittyi asuin- ja kirkkorakennuksen jäännöksiin, viljelyröykkiöön, rahakätköön sekä osaan kalmistoista. Poikkeuksellisen hyvin säilynyt autiokylä kertoo Käkisalmen Karjalan 1600-luvun voimakkaasta väestönvaihdoksesta, joka tunnetaan kirjallisista lähteistä.
Laakson mukaan alueelta tehdyn siitepölyanalyysin perusteella vaikuttaa siltä, että rautakauden aineiston niukkuus ei viittaa Papinniemessä – kuten monessa muussakaan paikassa Sisä-Suomessa – asumattomuuteen. Vähäinen aineisto tarkoittaa vain, ettei todisteita olemassa olleesta asutuksesta ole vielä tavoitettu arkeologian menetelmin.
Arkeologisten ja kirjallisten lähteiden lisäksi Laakso on hyödyntänyt väitöstutkimuksessaan laajasti muun muassa kansatieteellistä ja luonnontieteellistä vertailuaineistoa. Hän harmittelee, että erityisesti historiantutkimuksessa Suomen keskiaikaa ja uuden ajan alkua on hahmotettu pääsääntöisesti vain Ruotsiin kuuluneen alueen näkökulmasta.
Jaakkiman sanomat http://www.jaakkimansanomat.net/JS1202_Laakso.pdf
Väitöskirjan myynti: Suomen Keskiajan Arkeologian Seura, janne.haarala[at]utu.fi
MA
Uukuniemeltä kolme valtuutettua Parikkalan seurakunnan kirkkovaltuustoon
Uukuniemeläiset ehdokkaat pärjäsivät hyvin eilen päättyneissä seurakuntavaaleissa. Uukuniemeläisistä ehdokkaista kaikki kolme menivät läpi kirkkovaltuustoon.
Martti Lemetyinen sai 39 ääntä, Rauni Suutarinen 37 ääntä sekä uutena valtuustoon valittu Markku Uimonen 27 ääntä.
Vaalien ääniharava oli Pirjo Valkeapää Parikkalasta 94 äänellä.
Tuloksista lisää Parikkalan seurakunnan verkkosivuilla www.parikkalansrk.fi/ajankohtaista
JL
Ilmakuvia Uukuniemeltä 18.10.2014
Ilmailua harrastava Heimo Paakkinen on jälleen lähettänyt iloksemme syksyisiä kuvia Uukuniemeltä.
Kesälahden Op:n yt-neuvottelut päättyivät.
Kesälahden Osuuspankissa käydyt yhteistoimintaneuvottelut on saatu päätökseen. Neuvotteluissa
haettiin merkittäviä kustannussäästöjä vuoden 2015 loppuun mennessä. Neuvottelujen alkaessa
elokuussa henkilöstön vähentämistarpeen arvioitiin olevan enintään neljä henkilöä, mutta
neuvottelujen tuloksena vähennetään kaksi työtehtävää irtisanomisten tai muiden järjestelyjen kautta. Neuvotteluiden jälkeen Kesälahden Osuuspankin palveluksessa jatkaa seitsemän henkilöä.
– Säästötarve kannattavuuden parantamiseksi ja hintakilpailukyvyn turvaamiseksi oli ja on
jatkossakin iso. Ennusteiden mukaan pitkälle tulevaisuuteen jatkuva alhainen korkotaso pakotti
tekemään kipeitä, mutta vaikutuksiltaan kauaskantoisia ja kestäviä ratkaisuja. Nyt tehdyistä,
välttämättömistä ratkaisuista huolimatta tiukka kulukuuri jatkuu, mutta nämä tehdyt ratkaisut antavat hyvät eväät selviytyä pankkisektorin erittäin haasteellisista lähivuosista, toteaa Kesälahden
Osuuspankin toimitusjohtaja Toni Ruokanen.
– Neuvotteluiden aikana löysimme onneksi lisää vaihtoehtoisia säästökohteita henkilöstövaikutusten
sijaan. Esimerkiksi toimintojen uudelleen organisoimisen avulla henkilöstövaikutukset jäivät pelättyä pienemmiksi, kertoo Ruokanen.
Jatkuvasti vähentynyt kysyntä kassapalveluissa mahdollistaa kassapalveluiden aukioloajan lyhentämisen tunnilla. Joulukuun alusta lähtien Kesälahden Osuuspankin kahdessa konttorissa kassapalvelut ovat avoinna kello 9-12. Samalla kuitenkin toteutettavien toimenpiteiden ansiosta Kesälahden Osuuspankki tarjoaa asiantuntijapalveluita ajanvarauksella aina klo 18 saakka.
– Pahoittelen pitkän ja raskaan neuvotteluprosessin aikana esiintynyttä häiriötä
asiakaspalvelussamme. Pyrimme saavuttamaan normaalin palvelukykymme mahdollisimman pian,
kuitenkin viimeistään lokakuun aikana, Ruokanen sanoo.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Toni Ruokanen 010 256 3555