Koulun lakkauttamisesta syntyy dominoilmiö

Uukuniemeläiselle Mika Bergille tieto Uukuniemen koulun lakkauttamisesta tuli yllätyksenä. Berg on paluumuuttaja ja on investoinut maatalouteen pitkälle tulevaisuutta ajatellen. Perheen 1v. ja 4v. lapset ovat pian koululaisia.
– Sivistyslautakunnan päätöstä voi pitää varoituksena. Nyt ei ole pelkästään kyse koulusta, vaan Uukuniemen tulevaisuus huolestuttaa. Pohjoispäähän on tulossa uusia muuttajia ja jos koulu loppuu, se on takaisku kehitykselle, pohtii Berg.
– Uukuniemi on hyvä yhteisö lapsiperheille. Jos koulu menetetään, syntyy dominoilmiö eli pian lähtevät kauppa, pankki ja muut palvelut. Taantuminen veisi paikkakuntaa sata vuotta taaksepäin eränkäyntialueeksi.
– Toivon, että kunta antaisi lisäaikaa 2012 saakka. Yhteisissä tuumaustalkoissa koottaisiin ajatuksia ja toimintatapoja pysäyttämään taantumakehitystä, sillä ideoita kyllä löytyy. Itä-Suomessa olisi muutenkin tärkeää katsoa pitkälle tulevaisuuteen, mietti Berg.
– Ainakin 9kk pitäisi jaksaa odottaa, Berg hymyilee.
Maija Ala-Nikkola

Uukuniemi.infon lukijoihin kuuluu myös professori Helena Hannonen Hawaijin yliopistosta. Hannosen juuret ulottuvat Uukuniemen Matriin.

– Uukuniemen koulu tulee säilyttää, sanoo Hannonen.
– Kouluilla on aina tärkeä osa yhteiskunnan toiminnassa. Lapsille on turvattava hyvät opiskelumahdollisuudet, turvallinen ympäristö ja mahdollisuus oppia lähellä omaa kotia. Lasten vanhemmilla on oikeus olla yhteydessä opettajien kanssa ja tukea lasten opintoja kotona. Lisäksi koulu toimii koko yhteisön kokoontumispaikkana erilaisten tapahtumien merkeissä. Näin kylät pysyvät elävinä ja toimivina.

Hannonen näkee, että vanhemmat sukupolvet, jotka eivät ole opiskelleet uuden tietotekniikan avulla ovat usein päättämässä asioista ja ajattelevat koulutusta samassa muodossa kuin se oli heidän lapsuudessaan.

– Opettaminen on muuttunut. Tietokoneiden välityksellä opettajat saadaan luokkiin maapallon toiselta puolelta. Itse olen istunut kotona Kaliforniassa ja meren rannalla Hawaijilla tietokoneeni ääressä ja opettanut opiskelijoita esimerkiksi Suomessa. Oppilaiden ikä ei merkitse mitään. Yksi opettajista voi olla Parikkalassa ja opetan lapsia Uukuniemellä. Tämä on hyvin yksinkertainen toimenpide. Opettajat voivat koodinoida opetuksen ja tukea toinen toisiaan. Mitä vaihtoehtoja opetusmenetelmiin on katsottu, jotta Uukuniemen koulu voidaan säilyttää, kysyy Hannonen.

– Raha on tietysti muutosten takana. Kuinka paljon kaikki maksaa. Tämä kysymys ei ole ainoastaan opettajien palkka ja koulujen ylläpito. Kuvioissa on myös kustannukset, jotka siirtyvät perheille ja lapsille. Aika on rahaa. Pitkät koulumatkat ja kuljetukset maksavat, pohtii Hannonen.

-Näillä pitkillä matkoilla lapset tulevat alttiiksi sairauksille. Vanhemmat joutuvat myös ylimääräisen stressin alaisiksi ja jatkuvat huoli ilmenee perhe-elämän rauhassa. Päätösten tekijät ajattelevat rahaa, mutta kaikken tärkeintä on huomioida lasten elämän laatu.

– Kuinka monta tuntia lisätään lasten “työviikkoon” jos heidät kuljetetaan Parikkalaan? Mitä lapset ja heidän vanhempansa ajattelevat asiasta? Mitä muita muutoksia ja kustannuksia tulee heidän elämäänsä, jos koulu lopetetaan?

– Näin kaukaa katsottuna tuntuu siltä, että vähän kerrassaan Uukuniemi pannaan pakettiin ja hyllylle. Kun koulu menee, menee kirjasto, sitten kauppa ja lääkäri. Kaupan myötä lähtee posti ja bensa. Kaikki palvelut siirtyvät koulun mukana kauemmas ja asukkaat tulevat kärsimään.

– Suomalainen sanonta pitää paikkansa: Opettaja on kansan kynttilä. Jos koulu menee pois, sen mukana lähtee opettaja. Pimeys valtaa kansan elämän.

Hannonen tietää, että päätös vaatii ymmärrystä sekä koulutusmenetelmistä että yhteiskunnan kehityksestä. Lapsiperheitä tulee lisää ja lähikylien perheet voivat tehdä yhteistyötä koulun säilyttämisessä. Koulun ja Uukuniemen tulevaisuus kulkevat käsi kädessä. Lapset eivät ole numeroita budjetissa.
Maija Ala-Nikkola

– Parikkalassa tarvitaan avoimuutta kouluverkkokuvion kehittämistavoissa, kuuluttaa riippumaton Suomen Kylätoiminta Syty ry:n varapuheenjohtaja, Etelä- Karjalan Kärki-Leader ry:n toiminnanjohtaja Riitta Bagge.

– Pienille oppilaille pitkät koulumatkat ovat väsyttäviä. Ratkaisuja voisi löytää luovasti. Uukuniemellä ei tarvitse noudattaa kaavamaisesti samaa kouluverkkokuviota kuin muualla Parikkalassa. Pienet koululaiset voisivat käydä koulua Kummussa ja isompiin kouluihin voisi siirtyä portaittain sekä katsoa tilannetta vuosikohtaisesti. Kouluruokailun järjestäminen voitaisiin hoitaa luovemmin, ehdottaa Bagge.

– Kylien kannalta olisi erityisen tärkeää, että kouluista päättävät ihmiset tuntisivat kylien todellisuutta ja olisivat valmiit tekemään yhteistyötä kylien kanssa. Kolmannen sektorin mukaan tuomisessa ollaan kunnan oman mukavuusalueen ulkopuolella. Vanhat konstit eivät enää tepsi, eikä kylien toimintakanavia osata käyttää.
Bagge muistuttaa, että päätöksentekoon tarvitaan kylähenkistä väkeä.
– On jätetty ottamatta huomioon kylillä olevat resurssit. Poliittisesti sitoutumattomat toimijat jäävät ikään kuin paitsioon ja heidän on vaikeampaa etsiä vaikutusväyliä ulkopuolelta käsin.
Heistä mainittakoon Uukuniemen vapaa-ajan asukkaat, joiden toiminnan ansiosta kunnan pohjoispää sai katuvalot, Kesäsensseillä tuetaan paikallisia yrittäjiä markkinoimaan tuetteitaan ja lapsille on tarjolla taideleirejä. Osa vapaa-ajan asukkaista on muuttanut Uukuniemelle tai remontoivat mökkejään ympärivuotisiksi jopa asunnoiksi.

Suomen kylätoiminta ry kotisivut: www.maaseutuplus.net/

Maija Ala-Nikkola

Irmeli Tiainen näkee Uukuniemen koulun suhteen vaihtoehtoja

– Olen tyrmistynyt Uukuniemen koulun lakkautussuunnitelmasta. Koulun johtajalta saamani tiedon mukaan oppilasmäärät nousevat tuon neljännen vuoden notkahduksen jälkeen, kertoo eläkkeellä oleva entinen koulunjohtaja Irmeli Tiainen.
– On tutkittava erilaisia vaihtoehtoja yhdessä perheiden kanssa. Esimerkiksi alle viiden kilometrin päässä Kesälahden puolella asuu lapsiperheitä, jotka voivat olla kiinnostuneita Uukuniemen koulusta, koska Purujärven koululla on menossa viimeinen vuosi. Eikä pidä pelätä
2.opettajaista kouluakaan, kokenut koulunjohtaja rohkaisee.
– Luulen, että tämä lakkautussuunnitelma on saanut pontta Saaren koulun oppilasennusteista. Jos sinne halutaan oppilaita lisää, eikö voitaisi ajatella 5-6 luokalla olevien siirtoa. Uukuniemen koulua kävisivät nuorimmat eli esikoululaiset ja 1-4luokkien oppilaat, joille se lähikoulu on turvallisin, Tiainen toteaa.
– Uukuniemelle on muuttanut nyt lapsiperheitä, joille ihan varmasti lähikoululla on suuri merkitys.
Tiaisen mielestä sivukylissäkin tarvitaan palveluja ja on päivänselvää, että uusia lapsiperheitä on vaikea houkutella, jos koulu on kaukana ja voihan olla, että nykyisetkin muuttavat pois.
– Tänne rakennetaan kuitenkin kunnallista vesi- ja viemäriverkostoa sekä toivotaan lisää kuntalaisia tähän rauhalliseen ja kauniiseen kuntaan, jossa lasten on hyvä kasvaa.
Tiainen näki, että lapset eivät saa olla pelkästään menoerä kunnan rahapussissa.
-Kunnan päätöksenteon avoimuudesta on toitotettu, mutta mielestäni se ei ole sitä nyt. Koulun lakkauttamissuunnitelma on sellainen asia, josta pitää antaa jo paljon etukäteen tietoa lasten vanhemmille.
– Infopistekin jäi tulematta Uukuniemelle,vaikka se oli kuntien yhdistyessä sovittu. Ruvetaanko nyt purkamaan palvelut meiltä täältä peräkylältä? Milloin on vuorossa palvelutalo, kyselee Tiainen.

Uukuniemen koulun vanhemmat kokoontuvat lähiaikoina keskustelemaan tilanteesta ja haluavat lakkautussuunnitelmista ja säästösuunnitelmista tarkempia tietoja.
Maija Ala-Nikkola

Sivistyslautakunnan jäsen Jouni Suppola rohkaisee katsomaan eteenpäin

-Olen iloinen että vaalipaneelin enemmistö on kanssani samaa mieltä että koulumme tulevaisuus on turvattava, aloitti Jouni Suppola puheensa Rajapirtin vaali-illassa 13.10.2008.
– Olimme Uukuniemen koulun johtavan opettajan kanssa sivistysseminaarissa 18.9. Lukuisten puheenvuorojen jälkeen jäi kuva että koulumme lakkautetaan elokuussa 2010. Painotimme Leo Mollerin kanssa että tavoitteemme on kolmiopettajainen koulu. Kaksiopettajaisen koulun vaikeudet tuntui olevan tiedossa kaikilla opettajilla.
Suppola oli tehnyt ennen sivistyslautakunnan viime viikkoista kokousta keskutelugalluppeja koulun tulevaisuuuden suhteen. – Lisäksi kaksi kunnallisvaaliehdokasta oli minuun aktiivisesti yhteydessä asian tiimoilta,kertoi Suppola.-. Muodostin käsityksen ennen lautakunnan kokousta,että tarvitaan lisäaikaa koulumme tulevaisuuden selvittämiseksi.

Suppola teki poikkeavan esityksen lautakunnan pohjaesitykseen ja äänestytti asian. -Vaikka kyseessä oli taloussuunnitelman hyväksyminen, pidin tärkeänä että 2010 ei ole yksimielinen lautakunnan päätös asiaan . Uudella siv.lautakunnan, kunnanhallituksen ja valtuuston on päätöksenteossa otettava huomioon että talousuunnitelman kouluverkostoasiaa ei vuonna 2008 hyväksytty yksimielisesti.
– Lautakunta otti hyvin ammattimaiseti päätöksenteossa huomioon koululaisten määrät,jotka on ennustettavissa melko varmasti Uukuniemen osalta. Mutta muuttoliike ja naapurikylän koulun(Purujärvi) lakkautuminen syksyllä 2009 vaikuttaa oppilasmäärään Uukuniemen koulussa positiivisesti.
-Uukuniemelle on muuttanut parin vuonna periodilla useita lapsiperheitä ja innovatiivisillä toimenpiteillä jatkamme Uukuniemen vetovoimaisuuden lisäämistä, rohkaisi Suppola.

Suppolan mielestä kolmiopettajainen koulu tarvitsee kolmisenkymmentä oppilasta, että koulutyö on sujuvaa ja tehokasta. – Jos oppilasmäärä kieppuu kahdenkymmenen paikkeilla on aika siirtyä suurempaan yksikköön, totesi Suppola.
– Koulumme oppilasmäärä hiipuu kahdenkymmen oppilaan pintaan+eskarit vuosien 2010-2012 aikana. Sen jälkeen trendi on nouseva. Lapsiperheitä ja sitä kautta oppilaita on löydyttävä kouluumme nopealla aikavälillä, muutoin pönkä odottaa, esitti kouluikäisten lasten isä.

Jouni Suppola ja Leo Moller pitävät Uukuniemen koulun alueen lapsiperheille keskusteluillan koulun tulevaisuudesta.
– Samoin ideariihi koko Uukunimen alueen vetovoimaisuuden säilyttämiseksi ja lisäämiseksi tapahtuu ennen joulua,lupasi Suppola.
– Taistelu koulumme puolesta on vasta alkamassa ja uskomme että toiminpiteemme tekevät päätöksenteon helpoksi tuleville päättäjille.

Uukuniemen koulu ollaan lakkauttamassa

Parikkalan kunnan sivistystoimen suunnitelmakauden yksi käsittelyn alla olevista asioista on varustautuminen perusopetuksen oppilasmäärän vähenemiseen. Oppilasennusteen mukaan koulujen oppilasmäärä vähenee tulevana valtuustokauden aikana.

Ennusteen mukaan alakoulujen oppilasmäärät ovat kouluittain alkavan valtuustokauden loppuun seuraavat (Saaren ja Uukuniemen koulun esikouluoppilaat suluissa):
Kirjola Saari Särkisalmi Uukuniemi
2008 – 2009 144 51 (+6) 85 29 (+ 5) 180
2009 – 2010 138 39 (+5) 77 27 (+ 2) 189
2010 – 2011 124 38 (+ 4) 69 23 (+ 5) 181
2011 – 2012 112 34 (+ 3) 65 21 (+ 4) 183
2012 – 2013 110 31 (+ 3) 58 20 (+3) 154

Sivistyslautakunta kävi alustavaa keskustelua kouluverkosta seminaaripäivässä 18.9.2008. Näkemyksenä esitettiin, että toimivan koulun tulisi olla vähintään kolmiopettajainen. Kolmas opettajan virka tulisi säilyttää koulun toiminta-ajan myös Uukuniemen koulussa, vaikka oppilasmäärä laskee ennusteen mukaan jo alle 30 oppilaan esikoululaiset mukaan lukien 2009 -2010.
Sivistyslautakunta piti Saaren ja Uukuniemen koulujen yhdistämistä parempana vaihtoehtona kuin pyrkiä säilyttämään koulut kaksiopettajaisena. Saaren ja Uukuniemen koulu olisi esikoululaisineen yhdistettynä 1.8.2010 noin 60 oppilaan viisiopettajainen koulu tai neljä opettajaa ja eskarin opettaja.
Kirjolan koulun tilakysymykset huomioiden ennusteiden mukaan Särkisalmenkoulun oppilaat mahtuisivat Kirjolaan 1.8.2012.

Lautakunta käsitteli taloussuunnitelmaehdotusta vuosille 2009 – 2011 ja vuoden 2009 talousarvioehdotusta, josta keskusteltiin yksityiskohtaisesti. Jouni Suppola esitti muutosehdotuksen, että kouluverkkopäätökset tehdään aikaisintaan vuonna 2012. Sanna Lötjönen kannatti tehtyä muutosehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että asiasta oli äänestettävä.Sivistystoimenjohtajan ehdotus voitti äänin 5 – 2.
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Tuija Aronen ja muut paikalla olleet jäsenet olivat Pirjo Valkeapää, Jouni Kurri, Sanna Lötjönen, Pentti Nukarinen, Olli Paajanen ja Jouni Suppola. Kokouksessa olivat mukana myös sivistystoimenjohtaja Irja Tuunanen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Berg ja sihteeri Auli Hietanen.
Tarkempia tietoja kunnan nettisivuilta os.www.parikkala.fi sivistystoimen pöytäkirjat

Syntyykö Uukuniemen koulun lakkauttamisesta pitkällä juoksulla säästöjä?
Miten oppilasennusteita voisi kekseliäästi muuttaa parempaan suuntaan?
Mitä tarjoamme uusille asukkaille, jos kyläkoulu lakkautetaan?
Miten käy, jos kouluvaihtoehdoista ei keskustella vapaasti, ääneen ja porukalla virkamiesten, päättäjien ja kyläläisten kesken?

Kuntaliitossopimuksessa 26.3.2004 todetaan, että Uukuniemellä ja Saarella jatkavat 1-6 luokkien koulut ja perusopetuksen yhteistyön kehittäminen naapurikuntien kanssa kunnan reuna-alueilla on tärkeää.
tiedot s. parikkala.fi

Kunnallispolitiikan kentällä päätetään kohta kylille tärkeistä asioista. Kylätoiminta on puolueista riippumatonta, silti kunnallisvaalien pitäisi herättää kylän väen. Parikkalan kylät ovat käyneet läpi kuntaliitoksen tuomat kokemukset ja kylät miettivät jälleen miten saada kyläläisteen äänet kuuluviin. Kannattaa seurata kunnallisvaaleja tarkkaan. Maaseudun näkökulmasta on tärkeää, että kunnalliseen päätökseentekoon valikoituu kylien asioista, yhteistyöstä, ongelmista, todellisuudesta ja kysymyksistä perillä olevia ihmisiä. Omantunnon valinnat on vaikeimpia ja vaativat rohkeutta sekä omaa ajattelua.

Parikkalan kylien hengissä pysyminen edellyttää kunnallisilta päättäjiltä aktiivisuutta, edustamista, puolustamista joskus jopa hyökkäämistä, sillä kylissä on huoli äänitorvista, jotka saavat myös reuna-alueitten asiat kuuluviin.Vaalipaneeleissa kuullaan kohta miten puolueet aikovat ottaa huomioon kylien asiat. Miten kylien elinvoimaisuus säilytetään?
Kuntapäättämisen arjessa ja huonojen talouslukujen keskellä ei pidä unohtaa inhimmillisiä arvoja. Näitä ovat lasten ja nuorten hyvinvointi, lapsiperheiden tukeminen, vanhustenhuollon ratkaisut, ympäristö- ja yrittäjien asiat ja terveydenhuollon järjestäminen. Äänestäjät odottavat avointa keskustelua näin kuntavaalien alla.

Aktiivisten toimijoiden vähyys on huolena kaikissa kylissä. Elämän kylissä pitäisi voida jatkua, mutta on turha haalia muuttajia ja lapsiperheitä Parikkalan kylille, jos töitä, kouluja ja palveluita ei kylissä ole. Valtuuston ja hallituksen tulee uudistua ja tuottaa uusia toimintamalleja ja avata uusia näköaloja. Uusia edustajia pitää saada kasvamaan ja se on vaaleissa yksi äänestäjien tehtävä ja mahdollisuus. On yhdestoista hetki muutosten tuulille ja vanhat kontit eivät enää päde. Kysymys on myös valitsijoiden rohkeudesta.

Maija Ala-Nikkola