Kategoriat
Arkistot

Uukuniemen alueen äänikuningas on Sakari Hämäläinen

Parikkalan vaalitulos on valmistunut. Äänikuninkaan tittelin nappasi itselleen ylivoimaisesti Uukuniemen alueella Sakari Hämäläinen (kok) 128 ääntä, joista Uukuniemen alueella annettuja ääniä oli 91. Ääniä koko Parikkalassa Sakari Hämäläinen kerrytti toiseksi eniten. Hopeamitalin sai Paavo Kontiokorpi (kesk) 67 (Uukuniemellä 60) ääntä ja pronssille ylsi Jarmo Tiainen (kesk) 32 ääntä (Uukuniemellä 30).
Uukuniemen alueelta Sakari Hämäläinen ja Paavo Kontiokorpi tulivat valituiksi Parikkalan valtuustoon seuraavalle kaudelle.

Sakari Hämäläisen terveiset:

Haluan kiittää äänestäjiäni ja tukijoukkojani antamastanne tuesta, jonka olen saanut Teiltä. Äänivyöry osoittaa, ettei valtuusto- ja hallitustyöni kuluneen neljän vuoden aikana ole ollut merkityksetöntä. Olen puolustanut ennen kaikkea syrjäkylien elinvoimaisuuden edellytyksiä muistaen kuitenkin koko kunnan tasapuolisen kehittämisen. Valintani tulevaan valtuustoon on äänestäjieni painava kannanotto ja tuki edelleen toimimallani linjalla.

Edellisen vaalikampanjan aikana neljä vuotta sitten olin voimakkaasti sitä mieltä, että puoluepolitiikkaa ei pitäisi sotkea kunnalliseen päätöksentekoon. Puoluesidonnaisuus mahdollistaa kuitenkin aivan erilaisen toiminnan uskottavuuden ja vaikutusmahdollisuuden myös kunnan ulkopuolella. Siirtymiseni syksyn kuntavaaleissa Kokoomuksen riveihin ei ole aiheuttanut suurtakaan ihmettelyä. Äänimäärä ja sen alueellinen painotus todistaa, ettei muutoksella ole ollut äänestäjilleni poliittisen sidonnaisuuden merkitystä. Itse koen Kokoomuksen olleen vahvimpana tukijanani asioiden läpiviennissä kuluvalla kaudella, senkin takia päätökseni oli luonnollinen.

Tuleva valtuustokausi ei ole helppo jo pelkästään viimeaikaisen maailmankehityksen vuoksi. Talous tiukkenee, verotulot vähenevät samalla kun kustannukset kasvavat. Tarkastelun alla ovat mm. sivukylien elinvoimaisuuden edellytykset, jolloin niistä tulee pitää kiinni kaikin tavoin. Tässä toiminnassa ovat sitoutuneina myös kyläläiset. Yhdessä toimimalla ja vaikuttamalla pidämme uskomme tulevaisuuteen ja palvelumme pystyssä.
Pidetään aktiivisesti yhteyttä!

Sakari Hämäläinen
puh. 0400 460758
email: sakari.hamalainen@luukku.com

Naisille suunnattu kysely netissä

Maa- ja kotitalousnaiset kysyvät palveluista netissä

Maa- ja kotitalousnaiseten keskus haluaa selvittää naisten näkemyksiä maaseudun palveluista.
Järjestön verkkosivuilla on avattu avoin kysely, jossa kysytään naisten mielipiteitä maaseudun palveluista, tiestön kunnossapidosta sekä vaikutusmahdollisuuksista kunnassa. Kysely löytyy os.
maajakotitalousnaiset.fi ja siihen voi vastata 15.11. saakka. Vastauksista tiedotetaan marraskuun lopulla.

Maa- ja kotitalousnaisten järjestöllä 75 vuotisjuhlavuosi

Uukuniemellä toimii Niukkalan maa- ja kotitalousnaiset paikallisyhdistys.

Vuoden 2008 keväällä tuli täyteen 75 vuotta siitä, kun aktiiviset maaseudun naiset kokoontuivat Helsinkiin virallistamaan Maatalousseurajärjestön kotitalousvaliokunnan asemaa. Näin syntyi yksi Suomen suurimmista naisjärjestöistä, Maa- ja kotitalousnaiset.
Maa- ja kotitalousnaisten järjestö perustettiin tehostamaan kotitalousneuvontaa ja toimimaan maaseudun naisten äänitorvena. Vuosien saatossa järjestöstä on kehittynyt merkittävä kotitalous-, kuluttaja- ja maisemanhoidon neuvonnan sekä maaseudun pienyritystoiminnan edistäjä.
Maan suurimpiin kuuluvalla naisjärjestöllä on yli 62 000 jäsentä ympäri maata.

Etelä-Karjalassa toimii 30 maa- ja kotitalousnaisten paikallista yhdistystä ja näissä jäseniä on yli 2500. Paikallisyhdistykset järjestävät mm. retkiä, erilaisia virkistystapahtumia, kursseja ja koulutusta. Monet yhdistykset osallistuvat oman alueen erilaisiin tapahtumiin ja ovat mukana markkina- ja messutapahtumissa.
Useilla paikallisyhdistyksillä on omistuksessaan erilaista kalustoa mm. kahvinkeittimiä, astiastoja, hyötykasvikuivureita, kangaspuita, neulekoneita, pöytäliinoja ym., joita jäsenet voivat lainata.

Muikun kutupyynti Pyhäjärvellä kuumimmillaan

Muikun kutupyynti on kohta kuumimmillaan Pyhäjärvellä

Niin ammattikalastajan kuin vapaa-ajan kalastajan silmissä siintää kuva pyydyksestä, joka on täynnä mätiä pullollaan olevia muikkuja. Kutuaikaan naarasmuikun painosta jopa kolmannes voi olla mätiä.
Muikku kutee syksyllä vesien viilennyttyä noin 5-7 asteeseen. Keski-Suomen ja Saimaan alueen järvissä tuo aika on pian käsillä ja osaavalle kalastajalle on luvassa hyviä saaliita. Saimaalla parhaat muikunpyyntipaikat olivat viikonloppuna tarkkaan verkotettu, toteaa Kalatalouden Keskusliiton tiedottaja Tapio Gustafsson.
Mökkiläiselle paras mätimuikun pyyntiväline onkin pohjaverkko. Muikun kutualueet sijaitsevat syvänteiden läheisyydessä olevilla matalikoilla. Kutu tapahtuu tavallisimmin noin 6-8 metrin syvyisillä alueilla, mutta kutukaloja voi löytyä matalammastakin. Parhaaseen pyyntiaikaan verkon voi laskea päivälläkin ja käydä kokemassa muutaman tunnin kuluttua.
Lappeenrannan kalasatama Oy:n upouusissa tiloissa muikun mädin talteenotto on kuumimmillaan.

Muikkukannat vahvistuivat Itä-Suomessa

Vuonna 2007 merkittävin muutos oli Itä-Suomen muikkukannan tuntuva vahvistuminen, sillä kyseinen vuosiluokka oli siellä selvästi keskimääräistä vahvempi. Lähes joka toisessa järvessä on nyt viime vuonna syntyneitä muikkuja runsaasti. Kutevia muikkuja oli runsaasti muun muassa Karjalan Pyhäjärvessä. Muikkukannat ovat vaihdelleet Itä-Suomen järvissä kaksivuotisrytmin mukaisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien.
Lähes joka toisessa järvessä on nyt viime vuonna syntyneitä muikkuja runsaasti. Vahvan muikkukannan järvistä mainittakoon Puruvesi.

Lisätietoa Kalatalouden keskusliitto www.ahven.net/suomi/tiedotteet

Uukuniemen koulun oppilasennusteet

Uukuniemeläisten lasten vanhemmat ryhtyvät itse seuraamaan Uukuniemen koulun alueella asuvien lasten lukumäärää. Parikkalan kunnan sivistyslautakunta esitti äänestyken jälkeen kokouksessaan 8.10. Uukuniemen koulun lakkauttamista vuonna 2010. Lakkauttamista perusteltiin oppilasennusteilla.

Sivistyslautakunnan käyttämät oppilasennusteet perustuivat kuitenkin tietoihin, jotka eivät olleet täysin ajantasaisia. Koulun alueelle on tiettävästi muuttanut lapsiperheitä ennusteen tekemisen jälkeen. Tämän vuoksi muutamat uukuniemeläiset lapsiperheiden vanhemmat ovat pyytäneet Väestörekisteristä ajantasaiset tiedot ala-asteikäisistä ja sitä nuoremmista uukuniemeläisistä.

Seurantaa tullaan jatkamaan ja tietoja pyydetään seuraavan kerran ensi vuoden puolella. Uusia lapsiperheitä odotetaan muuttavan lähikuukausina Uukuniemelle. Lapsiperheiden vanhemmat ovat myös esittäneet käynnistettäväksi projektia lapsiperheiden houkuttelemiseksi Uukuniemen koulun alueelle. Kohderyhmänä olisi mm. paluumuuttajat pääkaupunkiseudulta. Uukuniemellä asuu jo nyt useita pääkaupunkiseudulta muuttaneita lapsiperheitä. Lisäksi Uukuniemellä on käynnistetty yksityisten maanomistajien toimesta edullisten omakotitonttien markkinointi lapsiperheille.

Lisätietoja antaa tarvittaessa:
Mika Berg
puh. 0400 856 436
mika.berg(at)pp1.inet.fi

Ensi vuoden kiinteistövero

Kunnanvaltuusto päättää 30.10.ensi vuoden kiinteistöverosta

Vuonna 2008 kiinteistöveroprosentit Parikkalassa ja vertailukohteissa ovat seuraavat:
Yleinen: Suomi 0,74 Etelä-Karjala 0,91 Parikkala 0,60 Punkaharju 0,60 Rautjärvi 0,65
Vak. asunnot: Suomi 0,29 Etelä-Karjala 0,23 Parikkala0,25 Punkaharju 0,30 Rautjärvi 0,30
Muut as.rak: Suomi. 0,88 Etelä-Karjala 0,83 Parikkala 0,85 Punkaharju 0,90 Rautjärvi 0,90

Kiinteistöveroa kertyi vuonna 2008 Parikkalassa vakituisista asuinrakennuksista 226 000 euroa, muista asuinrakennuksista 209 000 euroa ja yleisen kiinteistöveron alaisista rakennuksista 153 000 ja maapohjasta 76 000 euroa.

Parikkalan kunnanhallitus päätti kokouksessa 20.10.2008 esittää valtuustolle, että valtuusto määräisi Parikkalan kiinteistöveroprosentit vuodelle 2009 seuraavasti:
Yleinen kiinteistövero 0,60
Vakituiset asuinrakennukset 0,30
Muut asuinrakennukset 0,90

Lisäksi kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto ei vahvistaisi erikseen yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroa eikä rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroa.
Edellä esitettyihin perusteisiin sisältyy sekä vakituisten asuntojen että muiden asuinrakennusten veron 0,05 prosenttiyksikön korotus, joka tuo kunnalle vajaan 60 000 euron lisätulon. Näillä perusteilla kiinteistöveron tuotoksi voidaan talousarvioon ottaa 700 000 euroa.

Kiinteistöverolain (654/92) mukaan kiinteistöveroa suoritetaan kiinteistön
sijaintikunnalle kiinteistön (=maapohja ja rakennukset) verotusarvon
perusteella. Verosta vapaita ovat mm. metsä- ja maatalousmaa, yleiset
vedet ja -alueet sekä kunnan omalla alueellaan omistamat kiinteistöt.
Kiinteistöveron määrä on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Kunnanvaltuusto määrää kiinteistöveroprosentit vuosittain etukäteen viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä lain
määräämien rajojen puitteissa prosentin sadasosan tarkkuudella. Pääasiassa
vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentiksi
voidaan määrätä vähintään 0,22 ja enintään 0,50. Muuhun asumiseen
käytettävien rakennusten (vapaa-ajanasunnot) veroprosentti
voidaan vaihteluvälillä 0,50 – 1,00 määrätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen
käytettävien rakennusten veroprosentti. Muiden rakennusten (esim.
tuotanto- ja liikerakennukset: verotuksessa vähennettävä kulu) kiinteistövero määrätään yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, jonka vaihteluväli on 0,50 – 1,00. Samalla prosentilla määrätään kaikkien tonttien kiinteistövero.
Yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosenttia koskeva erillissäännös
(Kiinteistöverolain13 a §) kuuluu seuraavasti:
“Poiketen siitä, mitä 11 §:ssä kiinteistöveroprosentin alarajasta säädetään, kunnanvaltuusto voi määrätä tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun
yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan
kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä
sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä
käytössä. Tässä pykälässä tarkoitetun rakennuksen kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00.”
Kunta voi siis päättää erillisestä yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentista.
Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöille voidaan vahvistaa
vain yksi kaikkia kriteerit täyttäviä kiinteistöjä koskeva prosentti, joka
voi olla myös 0,00. Tällöin vapautuksen piiriin tulisivat kaikki lain mukaiset kriteerit täyttävässä yleishyödyllisessä käytössä olevat rakennukset ja maa-alueet, joiden omistajina on yhdistyksiä, säätiöitä, kirkkokuntia ja muita yhteisöjä. Mikäli yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroa ei vahvisteta erikseen, sovelletaan niihin muita käyttötarkoituksen perusteella määräytyviä prosentteja. Mahdolliset vapautukset myönnettäisiin tällöin tapauskohtaisesti hakemusten perusteella veronpoistoina.
Laki kiinteistöverolain muuttamisesta (1026/1999) mahdollistaa sen, että
valtuusto voi määrätä 12a §:ssä mainitun rakentamattoman rakennuspaikan
kiinteistöveroprosentin, joka on vähintään 1,00 ja enintään
3,00. Kiinteistöverolain 20a §:n mukaan kunta, joka määrää rakentamattoman
rakennuspaikan kiinteistöveroprosentin, selvittää samalla
vuosittain ne rakennuspaikat, jotka täyttävät rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveron edellytykset.

Lähde: Parikkalan kunnan kunnanvaltuuston esityslista 30.10.2008

Parikkalan kunnanvaltuusto vahvistaa ensi viikolla vuoden 2009 tuloveroprosentin

Parikkalan kunnanvaltuusto vahvistaa ensi vuoden tuloverosta kokouksessaan 30.10.

Tuloveroprosentti vuonna 2008 on 17,50. Valtakunnan tuloveroprosenttien
ansioäyreillä painotettu keskiarvo on 18,55 ja Etelä-Karjalan 18,55.
Parikkalan naapurikunnissa tuloveroprosentti on tänä vuonna Ruokolahdella 17,00, Rautjärvellä 18,00 sekä Punkaharjulla, Kesälahdella ja Kiteellä 19,50.Esim.Helsingissä 17,50 Espoossa 17,50 Myrskylä 19,50 Tampere 18,00 ja Lappeenrannassa 18.75

Parikkala saa vielä vuonna 2009 yhdistymisavustusta
327 000 euroa, mikä vastaa veroprosentin puolen prosenttiyksikön tuottoa.

Vuoden 2007 tuloista toimitettavassa verotuksessa on arvioitu Parikkalan
kunnalle kertyvän kunnallisverotuloa 11,3 miljoonaa euroa eli 4,3 %, siis
enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuluvan vuoden taloussuunnitelmassa
ansiotuloveroa on arvioitu kertyvän 12 000 000 euroa,jonka 2/3 raportin perusteella voidaan arvioida ylittyvän 200 000 eurolla.
Yhteisöveroa kertyi vuonna 2007 runsaat 1 000 000 euroa eli 26,2 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Vuoden 2008 taloussuunnitelmassa yhteisöveroa on arvioitu kertyvän
850 000 euroa,joka näyttää 2/3 raportin perusteella ylittyvän 150 000 eurolla.

Kunnallisveron vähennyksiä nostetaan vuodelle 2009 siten, että kuntien
verotulot alenevat valtakunnan tasolla noin 400 milj. eurolla. Menetys
on luvattu kompensoida valtionosuuksissa. Yleisen talouskehityksen
suhteen niin kansainvälisesti, valtakunnallisesti kuin paikallisestikin
epävarmuutta, joka voi heijastua negatiivisesti verotuloihin ja työllisyyteen.

Lähde: Parikkalan kunnanvaltuuston kokouksen esityslista 30.10.2008

Pysy ajantasalla, liity postituslistalle

Uukuniemi.infoon on lisätty postituslista. Listalle liittymällä saat sähköpostiisi automaattisesti tiedon sivustolle lisätyistä uusista artikkeleista yms.

Liittymislomake löytyy seuraavalta sivulta:
https://uukuniemi.info/postituslista/

Listalta voit erota koska hyvänsä.

Matti Savolaisen mielipide: Kylät Parikkalan rikkaus

Kylät Parikkalan rikkaus

Kuusi vuotta vanhan Parikkalan keskustassa asuvana on avannut silmiäni näkemään Parikkalan taajaman sivukylien merkityksen kunnan hyvinvoinnille. Parikkalan sivukylille syttyy koko ajan uusia valoja. Lapsiperheitä saapuu asuttamaan kyliä.Vaalikoneissa kysytään kumpia pitää kehittää kyliä vai taajamaa? Miksi vaalikoneissa ei kysytä minkälaisena rikkautena Parikkalassa pidetään virikkeellisiä ja talkoohenkisiä sivukyliä?
Kangaskylä, Kannas, Kirjavala-Kesusmaa, Koitsanlahti, Kumpu, Mikkolanniemi, Melkoniemi, Saarenkylä, Savikumpu, Tarnala sekä elävät kylät Niukkala ja Uukuniemen kirkonkylä( kaksi viimeistä ovat jääneet kunnan nettisivuilla mainitsematta tyystin). Siinäpä kylälista, minkä näin eläkeikää lähestyvä paluumuuttaja pikkuhiljaa on uudessa Parikkalassa laittanut merkille.
Nuorisoseurojen talot, kylätalot, koulut, baarit, kylien kaupat, kirjaston sivupisteet, pankkien konttorit kertovat kylien elinvoimasta. Jos haluan kulttuuria tai musiikkia lähden helpommin sivukylille. Koulu on paras tapa pitää sivutaajamat hengissä. Muutamat maanviljelijät taistelevat tilakokoja kasvattamalla Eu-byrokratiaa vastaan. Korpiraivaajahenkeä löytyy vielä. Kumarrus myös yrittäjille, jotka taistelevat toimeentulonsa rajalla. Jatkossa julkisen liikenteen parantaminen tulee pian mietittäväksi jo ekologisista syistä. Joissakin kouluissa vanhemmat toimivat yhdessä, eikö samanlaista yhteistoimintaa voisi rakentaa koko kunnan kyläyhteisöjen edustajien kanssa yhteisissä tapaamisissa. Irrottauduttaisiin vanhoista kaavoista ja opeteltaisiin ennakkoluulottomuutta. Olen jo oppinut, uusi sukupolvi on keskustelutaitoista ja uskaltaa ajatella itsenäisesti. Siinä meille vanheneville tulevaisuuden toivoa. Ei anneta Parikkalassa käydä kuten monissa Suomen pienissä kunnissa. Kun ihmiset lähtevät, tulevat villieläimet tilalle.
Matti Savolainen Parikkalan keskustaajamasta

Lehdistä saksittua

Lehdistä saksittua

Teen tavallisia kotiruokia ja paistan vaaleaa leipää ja sämpylöitä.
Välipalaksi teen pannareita, kiisseleitä, vispipuuroa, mustikkarahkaa, hän
luettelee ensiksi mieleen tulevaa.
Kirsti Kaijanen Etelä-Saimaa 5.10.2006

Yläaste siirtyi Kesälahdelta Parikkalaan ja koulumatka on nyt puolitoista tuntia yhteen suuntaan, kun asutaan Uukuniemen kirkolla eli ihan peräkylällä. Onneksi kuljetus on vielä ilmainen.
Vuokko ja Teija Tiitta 15v. Helsingin Sanomat 28.9.2008

Entisen Uukuniemen Niukkalassa väki vaikuttaa eloonsa tyytyväiseltä parikkalalaisena.
Parikkalan-Rautjärven Sanomat 13.10.2008

Sukset tahtovat mennä väkisin ristiin, niin kova vilske käy Uukuniemen koulun pihassa Parikkalassa. Koulu seisoo Kummun kylän keskellä vaaran laella, ja hiihtomaastot alkavat heti pihasta.
Helsingin Sanomat 20.2.2006

Lappeenrantalainen Olli Kokko on saanut Parikkalan Uukuniemeltä valtavan suuren ahvenen.
Ahvenella on painoa 2,324 kiloa ja pituutta 59-senttiä. Kalan vatsa oli täpösen täynnä mätiä. Kokko sai ahvenen 2. toukokuuta Uukuniemen Pyhäjärvestä 65 millin verkolla, noin neljän metrin syvyydestä, läheltä mökkirantaa
Etelä-Saimaa 22.5.2008

Jos palvelut yksi toisensa jälkeen lähtevät, kuka tänne tulee talveksi hytisemään. Alue jää kesäasukkaiden varaan.
Andreas Hänninen Itä-Savo 2.10.2008

Uukuniemen koulun lakkautuksen ainoa säästö syntyisi kiinteistökuluista, joiden sijaan tulisi lisää kuljetuskustannuksia.
Itä-Savo 10.10.2008

Alueellista tasapainoista politiikkaa tekee myös laaja 35-paikkainen valtuusto. Tulevissa kunnallisvaaleissa nähdään, säilyykö tasapuolinen edustajien aluejako, kun palataan 27-paikkaiseen valtuustoon. Reuna-alueista on kuitenkin pidettävä erityishuolta, tai ne tyhjentyvät asukkaista kuin pajatsojen takaressut.
Etelä-Saimaa 10.3.2008

Tämän syksyn karhujahdin päätti Uukuniemellä Niukkalassa viime tiistaina kaadettu 115 kiloa painanut uroskarhu.Jäljistä päätellen se on yksi Uukuniemellä heinäpaaleja rikkoneesta nelikosta.
Parikkalan-Rautjärven sanomat 22.9.2008

Maaseutuyrityksen johtaminen on haastavaa, sillä toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Toisaalta yrityksen omat, sisäiset tekijät vaikuttavat merkittävästi siihen, miten yritys voi näitä muutoksia hyvödyntää ja hallita.
Maaseudun tiede3/2008

Melkoinen petolandiahan tämä on. Laskennoissa todettiin, että koko kunnan alueella on noin 30 hirveä. Karhuja laskettiin 26 plus nämä sudet päälle.
Ilkka Tiainen Itä-Savo 18.10.2008

Edelleen kuntaväelle on epäselvää miten paljon kylätoiminta ja paikalliskehittäminen ovat menneet eteenpäin.
Riitta Bagge Maaseudun tulevaisuus 1.10.2008

Hirvenmetsästys jatkuu Uukuniemellä

Hirvijahti jatkuu tänä viikonloppuna

Uukuniemen Erämiesten hirvijahti jatkuu tänään lauantaina, vaikka aikuisten hirvien kiintiö on kaadettu, hirvisoppa keitetty ja nautittu. Syksyn hirvijahdissa on kaadettu hirvet kirkonkylällä ja Myötävaarassa. Lupia on myönnetty kahteen hirveen ja kolmeen hirvenvasaan. Tavallisesti metsästäjät kokoontuvat lauantaiaamuna Niukkalan Hoviselän kahvilaan. Vaihdetaan kokemuksia viikon hirvihavainnoista ja päätetään jahtireitistä. Hirvijahti on kurinalaista toimintaa. Jahtiporukan johtajat päättävät mistä ja mihin ajetaan sekä missä ovat passipaikat. Jahdin aikana jokainen tietää mitä tekee ja jokaista tarvitaan. Uukuniemen Erämiesten ovat keksineet hauskat nimet jahtiporukoille; Tiinumiehet, Herkkäsormet, Pankaniskat ja Rakelit.

Kuvissa(4.10.2008 Munalammen tienoilla) Uukuniemen Erämiehet istuvat jahtitauolla nuotiolla ja juttu lentää. Koirat lepäävät tauolla autoissa. Makkara maistuu ja rennossa tunnelmassa unohtuu elämän muut asiat. Hirviporukassa ei katsota ikää, siviilisäätyä eikä kukkaroa. Osa hirvimiehistä asuu Uukuniemellä, osa matkaa viikonlopuksi metsästämään Espoosta ja aina Raumalta saakka. Joukon ainoa nainen savonlinnanlainen Kaija Telin on kuulunut porukkaan 1983 lähtien. Telin viettää syksyn viikonloput hirvijahdissa. Luonnossa liikkumisesta saa hyvää vastapainoa kampaamoyrittäjän työlle. Uukuniemen Erämiesten puheenjohtaja Ilpo Suutarinen ampui kaksi hirveä jo 13-vuotiaana.Hirviporukassa ikähaarukka on armeijaiästä eläkeläisiin. Hirvestäjiä yhdistää metsästyksellisyys, sosiaalisuus ja jonkinlainen vietti. Hirvenmetsästys on seuruelaji. Kun on ikänsä metsällä käynyt, on muistojakin kertynyt roppakaupalla.
Harrastus näkyy metsästäjän puolison arjessa. Metsästyskautena kuljetaan lähes joka viikonloppu metsässä kunnes lupiin myönnetty määrä täyttyy.- Sitten jatketaan alibi-hirven jahtaamista, nauravat miehet.
Metsästysaika on pidentynyt metsävahinkojen pienentämiseksi syyskuun lopusta vuoden vaihteeseen saakka. -Jahti voisi vastaavasti alkaa myöhemmin, toteaa Suutarinen. Metsästys saa hirvet liikkeelle ja samaan aikaan osuu myös hirvien kiima-ajan loppupuoli. Käytännössä pidentynyt metsästysaika tuo kuitenkin vain muutaman hirvijahtipäivän lisää käytettäväksi. Kuinka moni lähtee jahtiin joulun välipäivinä tai uudenvuoden aattona. Kaatolupien määrä on vähentynyt viime vuosina. Naapurimaan puolelta ei juuri siirry hirvilaumoja rajan yli Suomeen. Petoja on nyt enemmän kuin hirviä,kertoi Suutarinen. Maija Ala-Nikkola

Uukuniemen Erämiehet ry on perustettu 24.4.1957. Yhdistys kuuluu Parikkalan riistanhoitoyhdistykseen. Tarkoituksena on harjoittaa järkiperäistä metsästystä, riistanhoito- ja luonnonsuojelutoimintaa sekä metsästysammuntaurheilua. Yhdistyksessä on n.150 jäsentä ja metsästysmaita on vuokrattu n. 9000 ha ja vesialueita ja vesijättömaita n. 800 ha.
Uukuniemen erämiehet ry toteuttaa tarkoitustaan vuokraamalla käyttöönsä metsästys- ja riistanhoitoalueita. Joillakin alueilla yhdistys suorittaa riistanhoitotöitä ja seuraa riistantilannetta vuotuisilla laskennoilla sekä valvoo alueella tapahtuvaa metsästystä. Yhdistys kouluttaa jäseniä, järjestää metsästys- ja urheiluammunta harjoitus- ja kilpailutilaisuuksia sekä edistää metsästyskoiratoimintaa.
Uukuniemen Erämiehet ry:llä ja Rajan Metsästäjät ry:llä on yhteinen ampumarata jossa seurojen jäsenet voi harjoitella ja parantaa ampuma taitoja. Kilpailutoimintana on vuotuiset seuran mestaruuskilpailut eri lajeissa sekä seurojen väliset mittelöt.
Yhdistyksellä on oma metsästysmaja, joka on 1970:tä luvulla käsin rakennettu luonnonhirsinen päärakennus ja 1990:tä luvulla rakennettu erillinen hirsinen saunarakennus. Erämaja on tarkoitettu kokousten ja erilaisten tapahtumien pitopaikaksi. Majaa voi sekä jäsenet että maanvuokraaja vuokrata virkistys käyttöön. Erämaja on ollutkin kesäisin erittäin ahkerassa käytössä. Kotisivut: www.uem.fi