Kategoriat
Arkistot

Kolme sutta nähty Niukkalassa

Kolme sutta liikkeellä Niukkalassa

Timolahdentien ja Mikkolanniemen tien risteyksen lähellä sijaitsevan talon pihalla nähtiin kolme sutta. Sudet ahdistelivat talon koiraa. Onneksi koira saatiin turvaan talon sisään.

Susi pystyy halutessaan hakemaan koiran koirahäkistä kiipeämällä aidan yli tai kaivautumalla sen alitse. Myös metsästäjien mukana metsällä tai kokeissa liikkuvat metsästyskoirat voivat olla vaarassa, sillä susi tappaa itseään heikomman kilpailijan reviirillään ja toisaalta koira on suden kannalta helppo ravintokohde.

Susi karttaa tavallisesti ihmistä ja käy hyvin harvoin ihmisen kimppuun. Se liikkuu kaikkina vuorokauden aikoina, pääasiassa kuitenkin hämärissä ja yöllä.
Susien ruokavalio riippuu pitkälti asuinalueesta. Ne syövät lähes mitä hyvänsä kasvinsyöjiä, pieniä eläimiä, kuten jäniksiä, hiiriä ja isompia eläimiä, kuten hirviä. Usein sudet kohdistavat hyökkäyksensä saaliseläimen kylkiin tai takapäähän ja pyrkivät heikentämään saaliseläintä puremilla.. Mikäli saaliseläin on pieni, kaulapurema saattaa katkaista myös selkärangan, mikä aiheuttaa nopean kuoleman. Susilauma metsästää hyvin koordinoidusti ja sudet voivat jahdata saaliseläimiä pitkiäkin matkoja väsymättä. M A-N


Rouvasväen yhdistys seikkailee nuorten kirjassa

Uukuniemeläinen rouvasväen yhdistys seikkailee Jussi Siirilän nuorten kirjassa

Jussi Siirilän nuortenkirja Sekaisin Kreikasta on nauruhermoja kutkuttava lomaseikkailu, josta ei puutu vauhtia ja noloja tilanteita.
Sekaisin Kreikasta-kirjassa 12-vuotiaan Mayan hermoja koetellaan, kun odotettu perheloma Kreikassa kääntyy päälaelleen. Auringon, meren ja suloisen yhdessäolon sijasta Maya joutuukin keskelle perheriitaa. Lomastressin kärventämän insinööri-isän päässä niksahtaa ja hän päättää lähteä vuorille sieluaan etsimään. Ennen niin boheemi taitelijaäiti löytää kuin taikaiskusta sisäisen tiukkapiponsa eikä mikään ole enää kuin ennen. Maya tietää, että hänen on tehtävä jotakin ja nopeasti tai muuten loma ei hyvin pääty. Oppaakseen Maya löytää saarelta Kostasin, joka ajaa mopoa kuin Herakles.

Vanhempiensa kanssa Kreikkaan matkustava Maya ihmettelee jo lentokoneessa naisjoukkoa, joka puhuu kummallista murretta.

Siirilä kirjoittaa ”Naiset kertovat kuuluvansa Uukuniemen rouvasväen yhdistykseen. Itse asiassa he ovat perustajajäseniä.”

”Yhdistys tekee joka kesä matkan johonkin sopivaan ja lämpimään kohteeseen ja miehet jätetään kotiin. Tarkoituksena on tutustua paikalliseen kulttuuriin ja ottaa paljon valokuvia, joita voidaan katsella syksyllä järjestettävässä illanvietossa. Niihinkään ei oteta miehiä mukaan.”

”Juoksen Kostasin perässä kallioille. Hän vaikuttaa kivalta, mutta voisi ottaa asiat vähän rauhallisemmin. Ihmiset katselevat meitä. -Voi hötkäläise kötkäläine, joku sanoo.
– Maija juoksoo ympär ämpär niiko ois tuli hännä al. Vilkaisen sivulleni. Uukuniemen rouvasväen yhdistys on näköjään jälleen korkeakulttuurin parissa. Vilkutan heille. Arvon rouvat hymyilevät tietäväisen näköisinä ja kohottelevat drinkkilasejaan. He taitavat luulla minua Kostasin tyttöystäväksi. Siinä ei ole mitään järkeä. Ikäeromme on melkoinen, Kostas on minua ainakin vuoden nuorempi.”

-Sekaisin Kreikasta -kirjaa oli kiva kirjoittaa kun oman lomamatkan muistot olivat vielä tuoreita. Näkymiä, tuoksuja ja muita havaintoja Ateenan elämänmenosta… Kirjoittaessa pääsi takaisin niihin maisemiin. Kirjan varhaisversiossa seurattiin enemmän isä toilailuja ja äiti jäi vähän sivuun. Lopulliseen versioon halusin hänelle enemmän tilaa ja aloin miettiä, miten hän voisi toteuttaa itseään roolivaihdoksen jälkeen.

Siinä sitten keksin rouvaryhmän, johon äiti voisi kohdistaa energiansa. En oikein tiedä, mistä Uukuniemi tuli. Sana kuulostaa niin mukavalta. Parikkalasta kotoisin oleva ystäväni Harri Repo on myös joskus puhunut Uukuniemestä ja ehkä silläkin on vaikutusta. Kun rouvat ovat Karjalasta, saatiin mukaan myös murretta, Siirilä kertoo.

– Kaverini Harri Revon kanssa olimme 90-luvun loppupuolella samassa firmassa töissä. Hänen lapsuudenkotinsa on Parikkalassa Simpelejärven rannalla ja siellä on kaveriporukalla vietetty aikaa viitenä tai kuutena kesänä. Järvellä on veneilty ja mölkkyä pelattu ja istuttu nuotiolla ja parannettu maailmaa. Muutama vuosi sitten oli komeat revontulet vaikka oli elokuu, se oli unohtumaton kokemus. Helsingissä on aina niin paljon valosaastetta, ettei edes tähtiä näy. Parikkalan-reissuihin on yritetty aina yhdistää myös kulttuuria. Parhaiten tutuksi on tullut Simpelejärven ympäristö, mutta nyt voisi ottaa tehtäväksi käydä tutustumassa Uukuniemeenkin.

Jussi Siirilä uskoo hersyvän huumorin voimaan saarnaamisen sijasta.
– Lapsilla on nykyään niin paljon huolia, että ehjien ja toivoa antavien tarinoiden merkitys on kohonnut entisestään. Ahdistavia asioita kaadetaan lasten niskaan mediasta aivan riittävästi, Siirilä pohtii.

– Nuortenromaanin syntymiseen ajoi moni seikka. Olen aina ollut sitä mieltä, että oma tyylini (huumori, vauhdikkuus) sopisi nuoremmillekin lukijoille. Muutamat omat suosikkikirjailijani (esim. norjalainen Erlend Loe) ovat kirjoittaneet myös nuorten tai lasten kirjoja, ja se kannusti kokeilemaan itsekin. Lisäksi vanhempi tyttäreni 10v. on toivonut, että kirjoittaisin jotain lapsille. Viimeinen niitti oli kustantajan suora pyyntö, että tekisin kirjan nuorille. Tämä oli siis monella tavalla väistämätöntä… Kirjoittaminen oli niin mukavaa, että varmasti kirjoitan toisenkin nuortenkirjan. Tyttöpäähenkilö tuli ihan itsestään, kun päätin mihin tarina sijoittuu ja mitkä ovat teemat. Tarina siis valitsi päähenkilön enkä minä…
Kauniita syyspäiviä uukuniemeläisille toivottaen, Jussi S.

Siirilä on kirjoittanut aiemmin novellikokoelman, neljä romaania sekä viimeisimpänä absurdeja lööppitarinoita sisältävän kirjan Hannele Laurin hampaat. Siirilän humoristinen ja toiminnallinen ote tempaisee hyvin nuoremmankin lukijan mukaansa.

Uukuniemen kirjastosta löytyvät Siirilän teokset Maurin päivä ja Teräsrinta. Parikkalan kirjastosta voi löytää kirjat Ison auton tuntu, Smartville ja Hannele Laurin hampaat.

Jussi Siirilä s.1967 on koulutukseltaan kemian alan diplomi-insinööri ja työskennellyt mm. tutkijana syöpälääkettä kehittävässä tutkimusryhmässä, opettajana yliopistossa ja ammattioppilaitoksessa, aluemyyjänä, varastomiehenä ja ohjelmistosuunnittelijana. Hän asuu nykyisin Helsingissä ja työskentelee vapaana kirjailijana. Siirilä sai Kalle Päätalo -palkinnon 2002. Lue lisää: koti.24.fi/jussisiirila/

Kirjavinkkari Maija


Luonnossa tapahtuu: Majavakanta lisääntynyt Uukuniemellä.

Majavia on runsaasti Uukuniemen joissa ja puroissa. Sitkeä padonrakentaja ja vaikeasti metsästettävä eläin, on aiheittanut myös jonkin verran paikallisesti tuhoa metsissä.

Kuvat Myllyjoen varrelta, jossa majava on asustellut jo useita vuosia.

Lisätietoa majavasta löytyy mm. täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Majava
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/castsp-n.htm

Voit lähettää sivuilla julkaistaviksi ajankohtaisia luontoon liittyviä kuvia ja juttuja sähköpostitse osoitteeseen aineisto@uukuniemi.info.94-237-113-200.hostaan.fi.


Hoviselän Kahvilan lounaslista mukana sivuilla

Asiakkaiden pyynnöstä Hoviselän Kahvila on alkanut julkaista lounaslistaa Uukuniemi.info -sivuilla.
Näet etusivun oikeassa laidassa Kahvilan mainoksessa kuluvan ja seuraavan päivän lounaiden pääruokien nimet. Klikkaamalla mainosta saat avautuvalla sivulla lisää listaa näkyviin.

Jos sinulla on jotain vastaavia toiveita tai ideoita sivujen hyödyntämiseksi paikallisille palveluntuottajille, voit lähettää niitä näiden sivujen yhteydenottolomakkeella.


KATSELE PYHÄJÄRVEÄ KAMERASTA!

Jos olet matkoilla, opiskelemassa, kesäasukas, muuttanut Uukuniemeltä pois tai muuten vain ikävöit Pyhäjärven maisemiin, on sinulla nyt mahdollisuus internetin välityksellä kurkistaa tutuille rannoille vaikka toiselta puolelta maapalloa.

Kuvaa Pyhäjärveltä pääset katselemaan klikkaamalla ylälaidan navigointipalkissa olevaa kameran linkkiä.

Kamera on sijoitettu Uukuniemen kirkonkylälle Pyhäjärven rannalle kuvamaan Papinniemenselkää länteen päin. Etuoikealla Papinniemi, keskellä Kontiosaari.

Arkistosta näet tunnittaiset kuvat viimeisen 24 tunnin ajalta sekä päivittäin otettuja kuvia. Syyspimeällä ja yöaikaan kameran kuva saattaa olla täysin musta, tällöin kannattaa katsella arkistosta päivällä otettuja kuvia.

Kiitos Uukuniemen Osuuspankille sekä Halla ja Sakari Hämäläiselle tuesta kameran pystyttämisessä!


TUPAILTA RAJAPIRTILLÄ

Rajapirtille kokoontui keskiviikkoiltana lähes yhdeksänkymmentä henkilöä tupailtaan keskustelemaan Uukuniemen tulevaisuudesta. Esillä olivat viimeviikkoina mieliä kuohuttaneet asiat; Palvelutalon käyttötarkoituksen muuttaminen ja Uukuniemen koulun lakkauttamisuhka vuoden 2010 syksyllä. Illan juonsi mallikkaasti Sakari Hämäläinen.

Leader hankekoordinaattori Markku-Pekka Antikainen kertoi tilaisuuden aluksi Leaderin toiminnasta. Vuosille 2007-2013 on varattu rahoitusta alueellemme noin puoli miljoonaa euroa/vuosi. Markku-Pekka kertoi myös maanantai-iltana Uukuniemen kirjastolla olleesta suunnittelupalaverista jossa oli läsnä Markku-Pekan lisäksi Sakari Hämäläinen, Jarmo Levänen,Jouni Suppola, Mika Berg ja Aune Ritola. Markku-Pekka oli ansiokkaasti vetänyt yhteen palaverin annin ja esitti työnimellä “ASU KÄRJESSÄ” hankkeen aloitusta Uukuniemen ja Saaren alueelle. Tarkoitus on hakea kuntavetoinen leaderhanke alueemme vetovoimaisuuden parantamiseksi. Paluumuuttajille ja lapsiperheille suunnattu hanketoiminta käynnistetään vuoden 2009 alussa. Rahoitus jakaantuu; leader 80 %, kunta 10 % ja omarahaosuus 10 %.
Hanketyöryhmään löytyi illan aikana muutamia kehitystyöstä innostuneita henkilöitä.
Mika Berg lupautui kokoamaan porukan kasaan ja lisää aktiivisia toimijoita kaivataan mukaan.

Kunnanjohtaja Alpo Kosunen kertoi kuntasektorin kuulumiset runsaslukuiselle tupailtayleisölle.
Uukuniemeä kuohuttaneet asiat Kosunen kävi läpi tarkasti virkamiesmäiseen tyyliinsä. Asiat koskevat tulevaa suunnittelukautta ja uudet kuntapäättäjät ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa kun asiat tulevat päätösvaiheeseen

Tupaillan alusten jälkeen Sakari Hämäläinen keroi palvelutalon nykytilanteesta. Lautakunta tarkensi viimeviikoisessa kokouksessaan Uukuniemen palvelutalon käyttötarkoitusmuutosta. Lautakunta päätti että Uukuniemen palvelutalon käyttötarkoitusta muutetaan suunnittelukauden kuluessa. Toisinsanoen yöpäivystys lakkautuu mitä todennäköisemmin palvelutaloltamme. Asian tiimoilta heräsi voimakas keskustelu yöpaivystyksen tarpeellisuudesta ja toivottoon että asiaan paneudutaan vielä tarkemmin uuden sosiaali- ja terveyspiirin aloitettua toimintansa. Rajapirtin keskustelusta kävi selkeästi ilmi että päätös lautakunnassa koskien tulevaa suunnittelukautta oli liian hätiköity! Uusi kunnanvaltuutettu Pekka Koiso-Kanttila tähdensi puheenvuorossaan miten tärkeää on että vanhustenhoito myös tulevaisuudessa hoidetaan mallikkaasti Parikkalan kunnan alueella.

Uukuniemen koulun kohtalo muodostui odotetusti toiseksi tärkeäksi keskutelunaiheeksi tupaillassa.
Mika Berg painotti avauspuheenvuorossaan asian tärkeyttä osana Uukuniemen tulevaisuuden näkymää. Koulun lakkauttaminen vuonna 2010 deletoisi kehityshankkeemme päämäärät. Uukuniemelle on parina viimevuotena muuttanut useita lapsiperheitä joille koulu on ollut tärkein
tekijä asettumisesta asumaan Uukuniemelle. Saaren koulualueelle on yhtä tärkeää saada lapsiperheitä että säilyttäisimme kuntamme pohjoispäässä kaksi toimivaa koulua. Pekka Paakkinen piti tärkeänä että loivasti alkanut lapsiperheiden lisääntyminen ei ole väiaikaista vaan ollaan selkeästi menemässä maaseutua ajatellen kohti parempia aikoja. Pienen koulun tärkeys korostui monessa puheenvuorossa illan aikana. Kouluverkkosuunnitelmissa lähivuosien aikana tulee ottaa huomioon eri vaihtoehtoja koulujemme säilyttämiseksi. Kaksiopettajainen koulu tai kahden ylimman luokan siirtäminen Saarelle tulee ottaa huomioon ennen tärkeää päätöstä. Uusilla kuntapäättäjillä on erityisen tärkeä rooli myös tässä asiassa. Esko Auvinen kyseenalaisti sivistyslautakunnan päätöksen koska Uukuniemen koulun lakkauttamisen talousvaikutusta ei ole laskettu.
Illan päätteeksi Sakari Hämäläinen veti yhteen illan ja kiitti runsaslukuista yleisöä aktiivisesta
osallistumisesta.

Jouni Suppola
Kummun kyläyhdistys


UUKUNIEMEN KOULUN OPPILASMÄÄRÄT KASVUSSA

Tuoreiden väestörekisteritietojen mukaan Uukuniemen koulun oppilasmäärät ovat kasvussa. Parikkalan kunnan sivistyslautakunnan tehtyä 8.10.2008 esityksen Uukuniemen koulun sulkemisesta muutamat lapsiperheiden vanhemmat tilasivat väestörekisteristä tuoreet tiedot Uukuniemen koulun alueella asuvista lapsista. Väestörekisterin mukaan Uukuniemellä asui vakituisesti 23.10.2008 oheisen taulukon mukaiset määrät lapsia. Tietojen mukaan lapsimäärät ovat jonkin verran kasvaneet elokuussa tehtyihin oppilasennusteisiin nähden. Lisäksi mukaan on nyt otettu myös vuosien 2007 ja 2008 aikana syntyneet lapset. Mikäli kaikki Uukuniemellä nyt asuvat alle kouluikäiset lapset aloittavat koulun Uukuniemellä vuonna 2014, on koulun oppilasmäärät tällöin 32 oppilasta esikoululaiset mukaan lukien (vuosina 2002-2008 syntyneet).

Uukuniemen Rajapirtillä järjestetään keskiviikkona 12.11. klo 18.30 keskustelutilaisuus, jossa esillä ovat myös kouluasiat. Lisäksi keskustellaan yleisemminkin siitä, miten Parikkalan sivukylien elinvoimaisuutta voitaisiin lisätä kunnan heikkojen syntyvyystilastojen parantamiseksi. Tervetuloa!

Syntymävuosi/Lukumäärä
1996 8
1997 8
1998 4
1999 5
2000 3
2001 1
2002 7
2003 2
2004 7
2005 4
2006 3
2007 4
2008 5
Yhteensä 61

Lisätietoja antaa Mika Berg puh. 0400 856 436


Palanen historiaa: Niukkala 1960-luvulla

Palanen historiaa: Niukkala 1960-luvulla

“Niukkalassa ei ole puuveitsellä kultaa nuoltu, eikä sitä tehdä nytkään. Työn ja vaivain palkkana se on, mitä on. Monta hikipisaraa on vuodatettu sen peltotilkuille ja suoviljelysalueille ennenkuin ne tähkää tekivät; monta raskasta askelta astuttu ja monta unetonta yötä vietetty ennen kuin taisteluitten tiellä on tähän päivään päästy. Matkalla on tarvittu sisua, pillereitä ja velvollisuudentuskaa, uskoa tulevaisuuteen, toivoa paremmista päivistä ja ennenkaikkeea rakkautta – syvää rakkautta Taattojen sarkaan. Ilolla saa todeta, että kaikkea on nykynuorisossakin. Ei se isäin toiveita peitä. Se näkyy tajuavan, että koskaan ei olla määränpäässä, vaan jokaiselle sukupolvelle kuuluu kehoitus; eteenpäin ja syvemmälle.”

Maria Tiainen kirjassa Uukuniemi rajan halkoma pitäjä 1955


Katja Palmun puheenvuoro

Lämpimät kiitokset kaikille äänestäjilleni.
Varasijalla ollaan ja toivottavasti lautakuntapaikkakin on odotettavissa.

Taistelu Uukuniemen koulun puolesta jatkuu. Niinkuin moni on asian esille ottanutkin, jos nyt annetaan periksi ilman taistelua, dominoefekti ottaa vallan ja vie meiltä pikkuhiljaa palvelun toisensa jälkeen.

Kirjastoasia myös huolettaa. Muistakaahan kaikki, että kirjastokortin voi ottaa jo perheen eskarille. Esimerkkinä oma perheeni: Meidän perheessä on 4 kirjastokorttia ja kun menemme kirjastoon, lainaamme jokainen kirjat omalla kortilla. Eli on tilastollisesti täysin eri asia, lainataanko kirjat yhdellä vai neljällä kortilla, lainausmäärät eivät vaikuta kirjaston pysyvyyteen vaan lainaajamäärät. Samalla perheen nuorimmatkit oppivat asiointia.

Järkyttyneenä olen myös seurannut Palvelutalon lopettajaisia. Paljon on täällä vanhuksia, joiden puolisot asuvat täällä ja käyvät päivittäin viettämässä aikaansa oman läheisensä kanssa. Jos puoliso siirretään esim. Parikkalaan, tapaamiset harvenevat kun julkista liikennettä ei ole. Jotain yhteistoimintaa täytyy kehittää. Täällä asuu paljon muualta muuttaneita perheitä, jotka eivät tunne täältä ketään ja tuntevat itsensä yksinäisiksi.

Tule sinäkin mukaan Rajapirtille tupailtaan ke 12.11.2008 klo 18.30 keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Nähdään siellä ja pitäkäähän huolta itsestänne ja toisistanne

Terveisin, Katja Palmu


Veroprosentti säilyy vielä samana

Parikkalan valtuusto hyväksyi nykyisen tuloveroprosentin ensi vuodelle

Tuloveroprosentiksi edelleen 17,50

Parikkalan kunta saa vielä vuonna 2009 yhdistymisavustusta 327 00 euroa, mikä vastaa veroprosentin puolen prosenttiyksikön tuottoa.
Ensi vuoden tuloveroprosentti säilyy siis entisellään 17,50.

Kunnan toiminnan ja talouden kehitys vuoden 2008 kahdella ensimmäisellä kolmanneksella

Tammi-elokuun aikana kunnan väkiluku on laskenut 61 henkilöllä. Viime vuonna vastaavana ajanjaksona väkiluku laski 39 henkilöllä. Työttömyysasteen keskiarvo oli Parikkalassa
tammi-elokuussa 11,6 %. Tässä on laskua edellisvuoden vastaavaan lukuun verrattuna 0,3 prosenttiyksikköä. Toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutumassa talousarvion mukaisesti.

Erikoissairaanhoidon hoitopäivissä on lähes 15 % kasvu. Lukion oppilasmäärä on 16 alle tavoitteen. Kiinteistötoimen ja kaukolämpölaitoksen kannattavuus ovat kaukana tavoitetasosta.
Toimintamenojen toteutuma on terveydenhuolto-sosiaalitoimesssa ja teknisessä toimessa jo selvästi yli 2/3.
Tulosalueet, joilla käyttötalousmenojen toteutuma on yli 2/3 (66,6 %):
Yleinen hallinto 69,6 %
Kehittämisprojektit (nettositovuus) 117,8 %
Maa- ja metsätilat 140,8 %
Henkilöstöhallinto 82,1 %
Erikoissairaanhoito 70,0 %
Vanhustenhuolto 69,9 %
Muut sos.palvelut ja toimeentuloturva 69,2 %
Tekninen hallinto ja kaavoitus 70,7 %
Liikenneväylät ja yleiset alueet 70,1 %
Jätehuolto 77,6 %
Kiinteistötoimi 76,8 %
Vesihuoltolaitos 67,2 %

Kulut ovat kasvaneet
1,3 miljoonalla eurolla eli 5,4 %. Palkkoihin ja palkkioihin varatut määrärahat koko kunnan tasolla riittänevät. Itä-Savon sairaanhoitopiirin palvelujen käyttö on maksanut tammi-elokuussa 200 000 € yli budjetin ja 450 000 € enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna.
Verotulojen kertymä on 550 000 € ja 6,1 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Budjettiin nähden verotuloja on kertynyt hyvin, mutta kunta joutuu marraskuussa palauttamaan liikaa saatuja vuoden 2007 ennakoita lähes 1 000 000 euroa. Tästä huolimatta
verotuloja kertyy budjetoitua enemmän. Kunnan tilikauden tulos jää silti 600 000 alijäämäiseksi.
Loppuvuonna tuleekin tiukalla menojen hallinnalla pyrkiä siihen, että tulos paranisi.

Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2009

Parikkalan kiinteistöveroprosentit päätettiin vuodelle 2009 seuraavasti:
Yleinen kiinteistövero 0,60
Vakituiset asuinrakennukset 0,30
Muut asuinrakennukset 0,90
Vakituisten asuntojen ja muiden asuinrakennusten vero nousee 0,05 prosentti, joka tuo kunnalle vajaan 60 000 euron lisätulon. Näillä perusteilla kiinteistöveron tuotoksi voidaan talousarvioon ottaa 700 000 euroa.

Verosta vapaita ovat mm. metsä- ja maatalousmaa, yleiset vedet ja -alueet sekä kunnan omalla alueellaan omistamat kiinteistöt. Kiinteistöveron määrä on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Kunnanvaltuusto määrää kiinteistöveroprosentit vuosittain etukäteen viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä lain määräämien rajojen puitteissa prosentin sadasosan tarkkuudella.

Valtuustoaloite lasten leikkipaikkojen turvallisuus- ja viihtyisyystarkastelusta

Ennen valtuuston kokouksen aloittamista viime torstaina puheenjohtaja Heimo Tikkinen totesi, että valtuutettu Sakari Hämäläinen on jättänyt hänelle ilmoituksen, jossa Hämäläinen ilmoittaa eroavansa Uus-Parikkala Sitoutumattomien valtuustoryhmästä ja liittyvänsä Parikkalan Kokoomuksen valtuustoryhmään 27.10.2008.

Valtuutettu Kari Niiranen jätti kokoomuksen valtuustoryhmän valtuustoaloitteen, jossa turvallisuus- ja viihtyisyystarkastelu lasten leikkipaikoilla on tarpeen tehdä koko kunnan alueella.

Valtuustoaloiteessa todetaan, että Parikkalan kunnan tavoitteissa on maininta asuinympäristön kehittämisestä luontoarvoja kunnioittaen. Puhdas ja kaunis luonto ovat tärkeä vetovoimatekijä.
Yksi keskeisistä tavoitteista on luoda lapsille ja lapsiperheille turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö. Lasten leikki- ja ulkoliikuntapaikkoja ei aina ole riittävästi huomioitu kaavoituksessa eikä olemassa olevat alueet, varusteet ja niiden kunto ole asianmukaisessa kunnossa.
– Moskuunniemen uudelle asuinalueelle suunnitellaan ja toteutetaan lasten turvallinen ja viihtyisä leikkipaikka, jossa myös aikuisilla on mahdollisuus oleskeluun.
– Kiipolan piha-alueella maankaatopaikkana ja romunkeräyspisteenä toimiva kenttäalue tulee kunnostaa palloiluun ja talvella luisteluun soveltuvaksi liikuntapaikaksi.
– Sahanrannan hajallaan olevat lasten erilaiset liikunta- ja kiipeilylaitteet tulee sijoittaa uudelleen siten, että alueella leikkivät lapset ovat paremmin vanhempien valvottavissa.
Aloite saatetaan kunnanhallitukselle valmisteltavaksi

Lähde: Parikkalan kunnanvaltuuston pöytäkirja 30.10.2008