Uukuniemen Syrjiin Särkillä voi katsella kauniita lampimaisemia. Korkeimmalta kohdalta näkyy Pyhäjärvelle, mutta välillä voi suunnata katseen alas, polun varteen ja metsän aluskasvillisuuteen.Varsinkin loppukevään ja alkukesän aikoihin loistivat sinivuokot.
Syrjiin Särkillä sinivuokot ovat levittäytyneet hyvin laajalle alueelle, vain kuusikoissa niitä ei esiinny. Toivottavasti niitä ei poimita kovin runsaasti, sillä se on vähenevä kasvi verrattuna valkovuokkoon, joka ei ole yhtä vaativa kasvupaikan suhteen. Sinivuokko lisääntyy siemenistä kun taas valkovuokolla on rönsymäinen juurakko, joten sen on helpompi laajentaa kasvualaa. Nauttikaamme kukkaloistosta ympärillämme vaeltaessamme Syrjiin Särkkien poluilla! Samoilla paikoilla esiintyy myös sinivuokon valkokukkaista muunnosta.
Syrjiin Särkkien harvinaisuus on tunturi-kurjenherne (Astrágalus alpi´nus), joka kasvaa hiekkaisilla paikoilla, tunturiseuduilla. Kasvi on jokseenkin harvinainen.
Samalla polulla kasvaa metsäapilaa(Trifólium médium) ja metsäruusua (Rosa cinnamómea). Kansalliskukkamme kielo on jo lähes kukkinut, mutta jostain varjoisesta paikasta sen voi vielä löytää. Oravanmarja kukkii runsaana.
Näin juhannuksen alla aloittaa kukkimisen valkolehdokki (Platanthera bifolia), joka tuoksuu illalla ja yöllä. Tuoksusta sen voi löytää. Valkolehdokki on rauhoitettu. Nämä kaikki edellä mainitut kukat löytyvät metsästä ja kuntopolun varrelta. Tässä tuli esille rauhoitettuja ja harvinaisempiakin kasveja.
Kannattaa katsella maantien pientareita. Toivottavasti sieltä löytyy vielä kukkaloistoa, vaikka tien tien varret lanattiin viime kesänä aika leveästi. Alkukesästähän kukkaloisto on runsas. Moni joutui aikoinaan keräämään kasveja ja opettelemaan niiden latinankieliset nimet. Mikäpä estää bongaamasta kasveja ja opettelemasta niiden nimiä, jos on unohtunut. Hyvänä oppaana voi käyttää kirjoja. Tässä kirjat, jotka itse olen hyväksi todennut: Otavan värikasvio, josta aikoinaan tunnistin keräämäni kasvit ja uusin on Seppo Vuokon & Jorma Peiposen Kasvit Suomen luonnossa (Otava). Tästä viimeksi mainitusta kirjasta löytyy valkolehdokista aivan viehättävä vihtiläinen legenda (sivu 143). Sopii hyvin juhannustunnelmaan!
IT
