Ystävämme Hovilan tilan biisonit ovat kotiutuneet toistaiseksi läheisen lihakarjatilan pelloille, jossa ovat viettäneet kaukaisten sukulaisten seurassa jo pari yötä. Päivällä lauma käy tekemässä tutustumiskierroksen tiluksien ulkopuolella, mutta palaa aina rauhallisesti takaisin. Toiveissa on, että tuulen suunta kääntyy puhaltamaan pian Hälvän mäeltä ja biisonir löytävät sen avulla takaisin omille mailleen.

Lauantaina Uukuniemellä Niukkalan keskustassa oli liikkeellä poikkeuksellisen suuri joukko jalankulkijoita. Lieneekö syynä ollut loppuviikosta avautunut ilmoittautuminen syyskuussa järjestettävään Biisonin polku trail run -tapahtumaan? Joka tapauksessa nelijalkaiset ystävämme päättivät ottaa varaslähdön omille poluilleen. Juholan Biisoniareenan Facebook -sivuilta löytyy video karkureiden alkumatkasta joka jatkui aina rajavyöhykkeen tuntumaan saakka. Yrityksistä huolimatta ei pitkän päivänkään jälkeen laumaa saatu kotilaitumille. Venäjältä puhaltavat tuulet vetivät joukkoa liiaksi puoleensa. Tällä hetkellä tavoitteena on, etteivät biisonit karkaa valtakunnan rajan toiselle puolelle ja pysyvät kutakuinkin aisoissa. Säätiedotuksen mukaan tuulet kääntyvät suotuisiksi vasta maanantai-iltana.

Juholan Biisoniareenan julkaiseman videon pääset katsomaan alla olevasta linkistä:

https://www.facebook.com/biisoniareena/posts/1146105115854200

Niukkalasta lauma jatkoi matkaa kirkolle päin.

Biisonit kävivät tutustumassa paikalliseen lihakarjatilaan.

Talvisodan päättymisen muistopäivänä Uukuniemen kirkonmäellä 13.3.2021 klo 11.00 oli pandemian vuoksi vain lippuvartio ja seppeleen laskijat, sekä hartauden pitänyt rovasti Erkki Lemetyinen.

Kuvat ja kuvatekstit: Antero Tykkyläinen.

Ruotsissa asuvan kirjailija Maarit Turtiaisen uusin teos “Marttinansaari” julkaistiin muutama viikko sitten. Kaunokirjallinen romaanissa yhdistyvät fakta ja fiktio sekä kirjailijan oma kokemus suvun historian tutkimisesta ja juurien löytämisestä.

– Äitini Anna Josefiina Turtiainen oli omaa sukua Pekkinen ja kotoisin Marttinansaaresta, josta hän muutti myöhemmin Lahdenpohjaan ja asui siellä isäni kanssa kunnes joutui lähtemään evakkoon, Turtiainen kertoo.

Turtiainen vieraili lapsena Uukuniemellä äitinsä kanssa, Muutettuaan 16 -vuotiaana pois kotoa synnyinpaikkakunnaltaan Kolhosta Helsinkiin ja myöhemmin Tukholmaan, yhteydenpito sukulaisiin jäi vähäiseksi ajanpuutteen vuoksi. Uusi yhteys sukujuuriin syntyi vasta viisi vuotta sitten Pekkisten sukujuhlilla Uukuniemellä. Juhlien ohjelmaan kuului myös rajavartioston valvoma veneajelu Marttinansaaren edustalla.

– Yhdessä kohtaa pääsin parinkymmenen metrin päähän äitini syntymäsaarta, ei olisi ollut konsti eikä mikään uida sinne. Mutta keltaiset rajapyykit keinuivat mahtavina Pyhäjärven aallokossa viestittäen, että ei metriäkään lähemmäs., jatkaa Turtiainen.

Tuosta loukkauksesta, ettei Turtiaisella ollut mahdollisuutta päästä sinne, minne hänellä mielestään olisi pitänyt olla oikeus mennä, lähti ajatus kirjan kirjoittamisesta. – Päätin käydä saaressa, vaikka fiktiivisen tarinan voimin, Turtianen toteaa.

Yli 40 vuotta Ruotsissa asunut kirjailija viettää nykyisin noin viitisen kuukautta vuodesta kesämökillään Kolhossa. Hän valmistui Tukholman toimittajakoulusta v. 1982 ja on työskennellyt muun muassa Ruotsin television suomenkielisessä toimituksessa, josta jäi vapaaksi toimittajaksi ja kirjailijaksi 2015. Turtiainen on kirjoittanut kaksi aiempaa teosta (Punainen paasto, WSOY 2012 ja Eilisen seitit, Compania Comder 2015) ja hän vetää kirjoittajakursseja sekä lukupiirejä nuorille ja aikuisille. Lisäksi hän on ollut pelastamassa Ruotsin ainoaa suomenkielistä kirjallisuutta myyvää kirjakauppaa ja toimii ruotsinsuomalaisia kirja- ja kulttuurimessuja järjestävän yhdistyksen puheenjohtajana.

-Luovaa kirjoittamista olen harrastanut reilut 10 vuotta ja innostus siihen syttyi Tukholman yliopiston suomenkieliseltä luovan kirjoittamisen kurssilta. Olin ollut monta vuotta radiossa ja televisiossa töissä ja tuntui, että kieleni köyhtyi köyhtymistään, koska kirjoittaminen jäi aina parin lauseen speaker-osuuksiin haastattelujen välissä. Kirjojen kirjoittaminen on auttanut parantamaan ja ylläpitämään suomenkielen taitoani, sanoo Turtiainen.

Marttinansaari-kirjan kirjoittaminen taustatöineen vei aikaa viisi vuotta. Välillä työ oli kiireiden takia pysähdyksissä ja kustantajan etsiminenkin oli vaikeaa. Lopulta Turtiainen päätti tehdä kirjan omakustanteena, johon hän sai Ruotsin valtion kulttuurineuvoston avustusta vähemmistökirjallisuudelle. – Ruotsinsuomalaisethan ovat nykyisin virallinen vähemmistö Ruotsissa, Turtiainen kertoo.

Teokseen oli myös löydettävä sopiva etukannen kuva, kirjoittaa takakansitekstit, sopia painosta ja käydä läpi paperisota kirjan saamiseksi myyntiin. – Kirjan kuvan on ottanut veljeni tytär ja olen siihen hyvin tyytyväinen. Se viestittää ikävää ja kaipuuta. Meillä ei kotona puhuttu sodasta eikä rajan takaisesta nuoruuden ajasta evakkoon lähtiessä. Siksi minun oli kerättävä huomattava määrä taustatietoa, jotta pystyin kirjan kirjoittamaan, kertoo kirjailija.

Turtiainen sanoo lukeneensa romaaneja, väitöskirjoja ja evakkojen muistelmia. Lisäksi hän haastatteli ihmisiä ja tutki sukunsa taustaa. Erityisen kiitoksen hän lähettää Anja Kukkoselle, jonka avustuksella Turtiainen pystyi luomaan hyvin kuvaa Marttinansaaresta. Faktojen ympärille hän loi lopulta täysin fiktiivisen tarinan, johon on kuitenkin piilotettu paljon Turtiaisen sukuun liittyviä asioita. – Olen todella kiitollinen siitä, että rupesin Marttinansaaren kirjoittamiseen. Olen oppinut paljon sodasta, pakolaisuudesta ja suvustani.

Uukuniemestä on tullut Turtiaiselle rakas paikka juurien vahvistumisen myötä. Syvemmän kontaktin saaminen ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista ilman vierailuja serkku Riitta Mustosen luona Niukkalassa. – Uukuniemi on hyvin kaunista seutua, rajan läheisyys tuo myös omanlaisensa tunnelman. Pyhäjärvi on vaikuttava ja se tuntuu loputtoman laajalta. Lisäksi Uukuniemellä on paljon yrittäjähenkeä, josta ovat osoituksena hyvä kyläkauppa, Papinniemen leirintäalue ja Juholan sitkeät yrittäjät. Kuulemani mukaan ukko Pekkinen on ollut rakentamassa Juholan pihapiirissä olevaa saunaa, Turtiainen kertoo.

Turtiaisen seuraavana haasteena on kirjan markkinointi, joka korona-aikana on melko haasteellista. Julkistamisjuhlat ja esiintymiset kirjastossa ovat mahdottomia. – Marttinansaari -kirjaa voi tilata verkkokaupoista samasta paikasta kuin muitakin kirjoja. Sitä myyvät ainakin Booky,fi, Adlibris ja Suomalainen kirjakauppa, sanoo Turtiainen lopuksi.

Uukuniemi-seura toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2021 itse kullekin.

Tapaamisiin ensi kesän Uukuniemi-juhlilla 3.-4.7.2021!
Sitä ennen rauha ja hyvä tahto Uukuniemellä!

Uukuniemi-seuran hallitus

Valon juhla järjestettiin perjantai-iltana ilman yleisöä koronatilanteesta johtuen. Paikalla oli Kummun kyläyhdistyksen hallitus ja muutama Uukuniemen Erämiesten edustaja.

Tuuli tuiversi torninmäellä sen verran voimakkaasti, että pastorin upeat esitykset tapahtuivat maankamaralla rakovalkean sävyttämänä.

Kummun kyläyhdistys ja Uukuniemen Erämiehet toivottavat Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille kuulijoille!

Etelä-Karjalan alueella koronavirusepidemia on kiihtymisvaiheessa ja tilannekuvaa päivitetään seuraavan kerran tämän päivän aikana. Voimassa on kiihtymistason kasvomaskisuositus, joka koskee kaikkia julkisia sisätiloja (kaupat, ostoskeskukset, pankit, kirjastot, kirkot ja kulttuurilaitokset). Kasvomaskisuositus koskee myös joukkoliikennettä, tapahtumia, yleisötilaisuuksia, sisätiloissa tapahtuvia harrastuksia ja muuta vapaa-ajanviettoa sekä yksityisjuhlia (häät, isot syntymäpäivät, valmistujaiset jne.) Tarkemmat tiedot voimassa olevista suosituksista löytyvät jutun lopusta.

Tiukentuneista rajoituksista huolimatta kauppa-asioinnit hoituvat Uukuniemen alueella helposti vaikka puhelinsoitolla tai sähköpostiviestillä. – Haluamme tarjota taas kotiinkuljetuspalvelun, jolloin riskiryhmään kuuluvillakin on mahdollisuus meillä asioida. Vaihtoehtoisesti voimme pakata ostokset valmiiksi ja ne voi käydä noutamassa sovittuna ajankohtana kaupan takalaiturilta, kertoo kyläkauppias Jouni Suppola. Kotiinkuljetuspalvelu on maksuton ja Uukuniemen lisäksi ostoksia toimitetaan Honkakylä-Mikkolanniemi-Tarnala-alueelle. Laskutus tapahtuu kaksi kertaa kuukaudessa. – Muutoinkin kaupalla asoidessa tulisi muistaa noudattaa yleisiä suosituksia. Käytetään käsidesiä, huolehditaan turvaväleistä ja tullaan ostoksille vain terveinä, Suppola muistuttaa.

Uukuniemen Kyläkaupan puh.nro: 044 2447940

Sähköpostiosoite: uukuniemenkylakauppa@gmail.com

Etelä-Karjalassa voimassa olevat suositukset

Tilannekuvaryhmä on päättänyt asettaa voimaan seuraavat suositukset 3.12.-31.12.2020. Suositukset ovat voimassa viranomaisille, väestölle, toiminnan harjoittajille sekä opetuksen järjestäjille:

Yksityistilaisuude​​​t:

Yksityistilaisuuksissa on voimassa 10 hengen kokoontumisrajoitus.

Opetuksen järje​​​stäminen:

Toisen asteen opetus suositellaan siirrettäväksi etäopetukseen 7.12.2020 alkaen opetuksen järjestäjän välttämättömäksi katsomaa lähiopetusta lukuun ottamatta.
Varhaiskasvatus ja perusopetus jatkavat kuten ennenkin.

Julkiset tilat:

Kirjastojen tapahtumat perutaan ja oleskelutilat, kuten lehtisalit suositellaan suljettavaksi. Kirjojen lainaus- ja palautustoiminta jatkuu. Kirjastossa saa asioida vain asioiden hoitamisen kannalta välttämättömän ajan ja pyydetään suosimaan ennakkovarauksia. Kirjaston asiakkaita kehotetaan vahvasti käyttämään maskia.
Museoiden ja nuorisotilojen asiakasmäärä rajataan 20 henkilöön. Nuorisotoimintaa suositellaan osittain siirrettäväksi verkkoon, mutta nuorisotilat voivat olla kuntien harkinnan mukaan auki 20 hengen rajoitus huomioon ottaen.

Ryhmäharrastustoiminta:

Yli 20-vuotiaiden ryhmäharrastustoiminta sisä- ja ulkotiloissa suositellaan keskeytettäväksi joukkue- ja kontaktilajeissa. 
Lasten ja nuorten ryhmäharrastustoimintaa voi jatkaa erityistä harkintaa käyttäen, 20 hengen rajaus huomioiden. Ryhmäharrastustoiminnassa tulee huomioida lajin luonteeseen liittyvät riskit. Jos harrastustoimintaa ei keskeytetä, tulee huomioida sosiaali- ja terveysministeriön ohje siitä, että osallistujien sekä lasten saattajien tulee voida välttää lähikontakti toisiinsa.
Ammattilais- ja kilpaurheilijoiden harjoittelu pyritään turvaamaan siten, että harjoittelua voi jatkaa, mikäli se on turvallista ja kokoontumisrajoituksia sekä kokoontumisia koskevaa ohjetta pystyy noudattamaan. Yleisöä saa olla erillisessä katsomossa 20 henkilöä, mutta tällöin on huolehdittava, etteivät yleisö ja urheilijat kohtaa. Urheilijoita saa olla kerralla koolla 20 henkilöä.

Matkustaminen:

Matkustamista Suomen ja Venäjän välillä tulee välttää. 
Kaikkea liikkumista leviämisvaiheessa oleville alueille suositellaan välttämään. Liikkumista tulee välttää erityisesti alueille, joissa koronavirustilanne on Etelä-Karjalaa vaikeampi. Matkustamista pohjoisen hiihtokeskuksiin ja ulkomaille tulee välttää. 
Hallitus suosittelee välttämään tarpeetonta matkustamista muualle paitsi maihin, joita maahantulon rajoitukset eivät koske. 

(Tiedot Eksoten verkkosivuilta: eksote.fi/Koronavirus)

Keskiviikkona iltapäivällä Uukuniemen Kyläkaupan edustalla nähtiin pieni harvinainen vieras. Kyseessä oli pähkinähakki, närhen kokoinen ja tukevanokkainen varislintu. Suomenluonto.fi -sivuston mukaan pähkinähakki on Suomessa vähälukuinen pesimälintu.

Pähkinähakilla on kaksi alalajia, joista paksunokkainen (läntinen alalaji) syö pääravinnokseen pähkinöitä ja itäinen (siperialainen alalaji) ohutnokkainen sembramännyn siemeniä. Suomen pesimäkanta koostuu pääasiassa läntisen alalajin linnuista, ja on suuruudeltaan noin 1 800 paria. Suurin osa hakeista pesii maan eteläosissa pähkinäpensaan mailla. Hakkeja on paikoin myös sisämaassa esimerkiksi Kemin-Tornion seudulla Perämeren rannikolla, missä se on nykyisin myös talvilintu. Siperialainen alalaji pesii harvinaisena Punkaharjulla.

Läheltä nähtynä pähkinähakki tuskin on sekoitettavissa mihinkään muuhun suomalaiseen lintuun. Tummanruskea pohjaväri on tiheästi valkeiden pilkkujen peitossa. Lintulaudoilla pähkinähakki on mieltynyt pähkinöihin, mutta monenlainen muukin ravinto, kuten  rasva ja auringonkukan siemenet kelpaavat. Joskus hakki voi napata myös pikkunisäkkään ja linnun.

Lounaiset pähkinähakit varastoivat syksyllä pähkinöitä talven ja myös poikasten ruokkimisen tarpeisiin. Hakki on armoitettu kätkijä, joka on myös hyvä löytämään piilottamansa ravinnon jopa paksun lumipeitteen alta. Keväällä hakit syövät myös kuusen siemeniä. Kesällä tärkeää ravintoa ovat hyönteiset ja kotilot.