Ruotsissa asuvan kirjailija Maarit Turtiaisen uusin teos “Marttinansaari” julkaistiin muutama viikko sitten. Kaunokirjallinen romaanissa yhdistyvät fakta ja fiktio sekä kirjailijan oma kokemus suvun historian tutkimisesta ja juurien löytämisestä.
– Äitini Anna Josefiina Turtiainen oli omaa sukua Pekkinen ja kotoisin Marttinansaaresta, josta hän muutti myöhemmin Lahdenpohjaan ja asui siellä isäni kanssa kunnes joutui lähtemään evakkoon, Turtiainen kertoo.
Turtiainen vieraili lapsena Uukuniemellä äitinsä kanssa, Muutettuaan 16 -vuotiaana pois kotoa synnyinpaikkakunnaltaan Kolhosta Helsinkiin ja myöhemmin Tukholmaan, yhteydenpito sukulaisiin jäi vähäiseksi ajanpuutteen vuoksi. Uusi yhteys sukujuuriin syntyi vasta viisi vuotta sitten Pekkisten sukujuhlilla Uukuniemellä. Juhlien ohjelmaan kuului myös rajavartioston valvoma veneajelu Marttinansaaren edustalla.
– Yhdessä kohtaa pääsin parinkymmenen metrin päähän äitini syntymäsaarta, ei olisi ollut konsti eikä mikään uida sinne. Mutta keltaiset rajapyykit keinuivat mahtavina Pyhäjärven aallokossa viestittäen, että ei metriäkään lähemmäs., jatkaa Turtiainen.
Tuosta loukkauksesta, ettei Turtiaisella ollut mahdollisuutta päästä sinne, minne hänellä mielestään olisi pitänyt olla oikeus mennä, lähti ajatus kirjan kirjoittamisesta. – Päätin käydä saaressa, vaikka fiktiivisen tarinan voimin, Turtianen toteaa.
Yli 40 vuotta Ruotsissa asunut kirjailija viettää nykyisin noin viitisen kuukautta vuodesta kesämökillään Kolhossa. Hän valmistui Tukholman toimittajakoulusta v. 1982 ja on työskennellyt muun muassa Ruotsin television suomenkielisessä toimituksessa, josta jäi vapaaksi toimittajaksi ja kirjailijaksi 2015. Turtiainen on kirjoittanut kaksi aiempaa teosta (Punainen paasto, WSOY 2012 ja Eilisen seitit, Compania Comder 2015) ja hän vetää kirjoittajakursseja sekä lukupiirejä nuorille ja aikuisille. Lisäksi hän on ollut pelastamassa Ruotsin ainoaa suomenkielistä kirjallisuutta myyvää kirjakauppaa ja toimii ruotsinsuomalaisia kirja- ja kulttuurimessuja järjestävän yhdistyksen puheenjohtajana.
-Luovaa kirjoittamista olen harrastanut reilut 10 vuotta ja innostus siihen syttyi Tukholman yliopiston suomenkieliseltä luovan kirjoittamisen kurssilta. Olin ollut monta vuotta radiossa ja televisiossa töissä ja tuntui, että kieleni köyhtyi köyhtymistään, koska kirjoittaminen jäi aina parin lauseen speaker-osuuksiin haastattelujen välissä. Kirjojen kirjoittaminen on auttanut parantamaan ja ylläpitämään suomenkielen taitoani, sanoo Turtiainen.
Marttinansaari-kirjan kirjoittaminen taustatöineen vei aikaa viisi vuotta. Välillä työ oli kiireiden takia pysähdyksissä ja kustantajan etsiminenkin oli vaikeaa. Lopulta Turtiainen päätti tehdä kirjan omakustanteena, johon hän sai Ruotsin valtion kulttuurineuvoston avustusta vähemmistökirjallisuudelle. – Ruotsinsuomalaisethan ovat nykyisin virallinen vähemmistö Ruotsissa, Turtiainen kertoo.
Teokseen oli myös löydettävä sopiva etukannen kuva, kirjoittaa takakansitekstit, sopia painosta ja käydä läpi paperisota kirjan saamiseksi myyntiin. – Kirjan kuvan on ottanut veljeni tytär ja olen siihen hyvin tyytyväinen. Se viestittää ikävää ja kaipuuta. Meillä ei kotona puhuttu sodasta eikä rajan takaisesta nuoruuden ajasta evakkoon lähtiessä. Siksi minun oli kerättävä huomattava määrä taustatietoa, jotta pystyin kirjan kirjoittamaan, kertoo kirjailija.
Turtiainen sanoo lukeneensa romaaneja, väitöskirjoja ja evakkojen muistelmia. Lisäksi hän haastatteli ihmisiä ja tutki sukunsa taustaa. Erityisen kiitoksen hän lähettää Anja Kukkoselle, jonka avustuksella Turtiainen pystyi luomaan hyvin kuvaa Marttinansaaresta. Faktojen ympärille hän loi lopulta täysin fiktiivisen tarinan, johon on kuitenkin piilotettu paljon Turtiaisen sukuun liittyviä asioita. – Olen todella kiitollinen siitä, että rupesin Marttinansaaren kirjoittamiseen. Olen oppinut paljon sodasta, pakolaisuudesta ja suvustani.
Uukuniemestä on tullut Turtiaiselle rakas paikka juurien vahvistumisen myötä. Syvemmän kontaktin saaminen ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista ilman vierailuja serkku Riitta Mustosen luona Niukkalassa. – Uukuniemi on hyvin kaunista seutua, rajan läheisyys tuo myös omanlaisensa tunnelman. Pyhäjärvi on vaikuttava ja se tuntuu loputtoman laajalta. Lisäksi Uukuniemellä on paljon yrittäjähenkeä, josta ovat osoituksena hyvä kyläkauppa, Papinniemen leirintäalue ja Juholan sitkeät yrittäjät. Kuulemani mukaan ukko Pekkinen on ollut rakentamassa Juholan pihapiirissä olevaa saunaa, Turtiainen kertoo.
Turtiaisen seuraavana haasteena on kirjan markkinointi, joka korona-aikana on melko haasteellista. Julkistamisjuhlat ja esiintymiset kirjastossa ovat mahdottomia. – Marttinansaari -kirjaa voi tilata verkkokaupoista samasta paikasta kuin muitakin kirjoja. Sitä myyvät ainakin Booky,fi, Adlibris ja Suomalainen kirjakauppa, sanoo Turtiainen lopuksi.
