Silkkiä – Maaseudun naisten runoja laulettuna ja lausuttuna

”Silkkiä” on runo- ja laulukonsertti, joka koostuu kahden eri sukupolvea edustavan maatilan emännän runoista. Se ei ole pelkästään konsertti, vaan draamallinen kokonaisuus, jossa runot soivat niin puhuttuina kuin laulettuinakin. Esityksen sisällöllinen ydin on kahden eri-ikäisen naisen näkökulma omaan elämänpiiriin, muuttuvaan maaseutuun ja elinkeinon harjoittamiseen .

Uukuniemeläisen Maire Bergin vuosikymmenien aikana syntyneet, päivätyön ohessa kirjoitetut runot avaavat laajan näkökulman maaseudun elinkeinoihin, luontoon ja sukupolvien ketjuun. Osa hänen runoistaan käsittelee myös puolison menettämisen aiheuttamaa surua.

Johanna Niskanen on lapinlahtelainen, aktiivisessa työiässä oleva lypsykarjatilan emäntä, seminologi – ja runoilija. Hän ylläpitää sosiaalisessa mediassa runosivustoa ”Ole onnellinen nyt”, jossa hän julkaisee omia tekstejään. Ne ovat vahvasti kiinni tässä päivässä: työssä, perheessä, arkipäivän askareissa, mutta pohtivat samalla myös syvällisiä teemoja. ”Elämän ilot, haikeus ja vaikeus, omien ja lainattujen tapahtumien ja tunteiden kautta, joskus kesken lypsynkin muistiin kirjoitettuna”, kuten Johanna Niskanen sivustonsa esittelyssä kirjoittaa.

Kesällä 2020 muusikko-säveltäjä Petri Tiainen ja näyttelijä Mirva Kuivalainen koostivat Bergin ja Niskasen runoista tiiviin, puolituntisen kokonaisuuden, joka esitettiin Punkaharjun Taidelaiturin Taiteiden yössä. Positiivinen palaute ja kokemus rohkaisi ideoimaan laajempaa, täysimittaista runo- ja lauluesitystä näiden tekstien pohjalta. Nyt tämä kokonaisuus saa kantaesityksensä Uukuniemen kirkon kesäkonserttisarjassa.

Varsinkin Johanna Niskanen on ollut myös aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, ja tuonut esille karjataloudesta elantonsa saavien ihmisten näkökulman eläinten oikeuksista ja ilmastonmuutoksesta käytävään keskusteluun. Näiden runojen kautta esiin nousee myös se vahva tunnesidos ja rakkaus, joka näillä naisilla on eläimiin ja luontoon, josta he saavat elantonsa ja joiden keskellä he elävät. Tätä kautta esitys voi toimia keskustelun täydentäjänä, ja tuoda sävyjä ja ymmärrystä herkästi polarisoituvaan keskusteluun.

”Silkkiä” – Runokonsertti Uukuniemen kirkossa 28.7. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Järjestää Parikkalan seurakunta

Teksti: Petri Tiainen

Runoesimerkkejä

Jaksaisinko

jos metsä ei vastaisi

kun siltä kysyn

Metsä vastaa

eivätkä puut petä

Puut haluavat kuunnella,

puut haluavat halata.

Eikä puita kenkuta

eivätkä ne piikittele

eivät vähättele

tai aliarvioi

Metsä ottaa syliin

keinuttaa uneen

Metsän sammalsylissä

on turvallista levätä.

Levätä

Olla hiljaa ja kuunnella.

(Maire Berg)

———————————

Silkkiä

sinä olet sormieni alla

Silmäsi sielukkaat

kaiken näkevät

Viisas jo valmiiksi

syntymän hetkellä

Arjessa, juhlassa

menneessä, tulevassa

Herkkujen äärellä raskaassa työssä

Eipä ole sellaista murhetta

jota en kylkeäsi vasten itkemään pystyisi

joka häntäsi huiskauksella ei lievittyisi

(Johanna Niskanen, katkelma)

Johanna Niskasen runosivusto:

https://www.facebook.com/runokirja

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>