www.uukuniemi.info maanantai 16.9.2024
Tommi Jämsä Oulusta toivoo tietoa Kalattoman kylästä. Onko joku järjestämässä retkiä sinne tai onko mahdollisesti joku jo käynyt siellä? Tommi Jämsän isoisä, Tauno Hämäläinen, on syntynyt siellä.
Vastauksia voi lähettää esim. kommentoimalla tätä artikkelia.
Karpaloon liittyvää monipuolista tietoa on saatavilla Kummun kyläyhdistyksen ensi lauantaina järjestämässä teemapäivässä “Karpalo – Soiden helmi”. Karpalon poimintaan ja kasvuympäristöön voi tutustua todellisella karpalosuolla, Kummunlammella. Karpalolla ja sen poiminnalla on ollut vuosikymmeniä Kummun kylälle tärkeä merkitys itse marjana, mutta myös virkistymiskeinona sekä jopa lisätulon lähteenä.
la 4.10. klo 9.30 – 15.00 Kummunkorkea Koululla, Kummun koulutie 19, Uukuniemi
09.30 – 10.00 Kokoontuminen Kummunkorkea Koululle
10.00 – 12.00 Opastus suolle ja karpalon poimintaa
12.30 – 13.30 Ruokailu, (lihakeitto + karpalojäliruoka) 10 e Huom! Ilmoittaudu ruokailuu: rauno.airas@gmail.com
13.30 – 15.00 Karpaloluento, restonomi (YAMK) Sari Paajanen
– ravitsemuskatsaus
– karpalon terveysvaikutukset
– vinkkejä ja ohjeita karpalon hyödyntämiseen
– karpaloreseptejä ym.
Alarik Hannosen kuvasi kirjeessään kotiväelle käyntiään kotonaan Matrissa heinäkuun alussa 1941 juuri Ristilahden takaisinvaltauksen jälkeen. Hannosten koti, Hannola, sijaitsi kauniilla paikalla Korpijärven rannalla. Hannola jäi lopulta rajan taakse n. kilometrin päähän rajasta. Vapaussodassa ja talvisodassa mukana ollut Alarik Hannonen toimi jatkosodan alussa sotilaspoliisikomppaniassa. Uukuniemen väkivahvana poliisina hänet uukuniemeläisten piirissä hyvin tunnettiinkin.
Kirjeen lähetti Juho Hannonen, jonka isoisän isä Alarik oli.
JL
Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän ja yhteiskuntatieteiden tohtori Kaisu Kumpulaisen tekemän tutkimuksen “Kun pienestä kunnasta tulee kylä – kuntaliitosten vaikutukset maaseutuyhteisöissä” mukaan uukuniemeläiset olivat tutkimuksessa mukana olleista neljästä entisen kunnan (Konginkangas, Leivonmäki, Uukuniemi ja Värtsilä) asukkaista kaikkein pettyneimpiä sekä kuntaliitoksen toteutukseen että sen seurauksiin.
Tutkimuksessa pyrittiin valottamaan asukkaiden näkemyksiä kuntaliitoksista. Erityisesti tutkimus on kiinnostunut maaseudun reuna-alueista jotka eivät kehity kasvukeskusten imussa. Tutkimukseen oli valittu neljä suhteellisen aktiivista kylää. Aineisto kerättiin haastattelemalla jokaiselta alueelta neljä aktiivista toimijaa kesän 2013 aikana sekä lisäksi kaikille asukkaille suunnatulla sähköisellä kyselyllä. Uukuniemellä oltiin kaikkein aktiivisimpia kyselyyn vastaajia.. Kaikkiaan 31 henkilöä vastasi sähköiseen kyselyyn. Kyselystä tiedotettiin myös Uukuniemi.infossa.
Uukuniemeläisiä närästi erityisesti se ettei liitoksissa luvattuja asioita pidetty ja laitakylien asukaat joutuvat eriarvoiseen asemaan. Investoinnit keskitetään kuntakeskukseen vaikka kunnan omaisuutta myydään myös sivukyliltä. Myös kyläkoulun lakkauttaminen aiheutti kapinahenkeä. Uukuniemi olikin ainoa tutkimuksen paikkakunta josta oli lakkautettu alakoulu. Uukuniemeläiset eivät koe suhdetta Parikkalan kuntaan toimivaksi, todetaan tutkimuksessa. Kouluarvosanaksi uukuniemeläiset antoivat kuntaliitokselle 5,4. Oman alueen vahvuutena uukuniemeläiset pitivät eniten luontoa, ihmisiä ja historiaa. Sen sijaan erityisesti palveluja ja luottamusta tulevaisuuteen pidettiin heikkoutena.
Laajan tutkimuksen voi lukea kokonaisuudessaan Työ- ja elinkeinoministeriön internet-sivuilla https://www.tem.fi/
Uukuniemi.infon toimitus haluaa kiittää Kaisu Kumpulaista ja tutkimuksen rahoittajia uukuniemeläisten mielipiteen esille tuomisesta.
JL
Oletko nähnyt kuvan kissaa? 5-vuotias Myy kissani katosi äitini luota Uukuniemen Niukkalasta (n. 2km kaupalta kirkolle päin) kaksi viikkoa sitten, eikä tullut takaisin. Voi olla jo kaukana katoamispaikastaan. Kissa on kovin seurallinen, kiltti ja ihmisystävällinen. Ulkoilureissut eivät ole ennen kestäneet yhtä päivää pidempään, joten huoli on aivan järkyttävän kova, kaikki havainnot otetaan vastaan! Ilmoitathan jos satut näkemään/olet nähnyt kissamme jossain, oli sitten elävänä tai kuolleena.
Leipä miehen tiellä pitää sanotaan sananlaskussa. Leipä onkin meille suomalaisille tärkeä osa ateriaa. Se voi olla jopa kokonainen ateria kuten Uukuniemen Marttojen järjestämällä voileipäkurssilla käytännössä havaittiin. Marttaneuvoja Tuija Kokkonen oli ohjaamassa Etelä-Karjalan Marttapiirin ensimmäistä voileipäkurssia. Innostuneita osallistujia oli lähes parikymmentä. Samalla päivitettiin tietoutta hyvästä ruokavaliosta muuttuneen ruokakolmion avulla eli se sisältää runsaasti kasviksia, marjoja, hedelmiä ja täysjyväviljaa. Lisäksi siihen kuuluu kasviöljyä, pähkinöitä ja siemeniä sekä kalaa ja rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita. Lihaa ja lihavalmisteita siihen kuuluu vain kohtuullisesti.
Jokainen kurssilainen sai monenlaista ohjekirjasta mukaansa. Kurssilla tehtävät leivät olivat Marttojen ja Fazerin yhteisesti toimitetusta vihkosesta Näe leipä uusin silmin. Siinä on kiteytettynä yhteen lauseeseen leivän merkitys: Leipä on rakkauden sitko. Kurssilaiset valmistivat seuraavanlaisia leipiä: Puikula-pizza, Välipala liikkujalle, Ruisnachot&Avocadosalsa ja ruisleipää erilaisilla täytteillä. Kaikki yllätti herkullinen jälkiruoka. Molemmat herkut oli valmistettu leivästä, Vadelmakakku ruisleivästä ja Kaurapala&omena kauraleivästä. Kahvipöydästä noustiin täysin vatsoin ja tyytyväisinä. Taas oli saatu uusia ideoita ja mielen virkeyttä. Kiitokseksi ohjaaja Tuija Kokkoselle kajautimme yhdessä Martta-laulun.
Martat aloittivat syksyn toiminnan iloisesti yhteisesti touhuamalla. Kesän suurkoitos oli Uukuniemi-juhlien kahvituksen hoitaminen ja siihen osallistuvien kesken on pidetty pari kokoontumista. Seuraava marttatapaaminen on tiistaina 23.9 klo 14.00 seurakunnan kesäkodilla. Tervetuloa mukaan!
IT
Uukuniemen pakkoluovutetun alueen Matrin kylässä asuneiden Pekka ja Lucina (os. Sairanen) Hirvosen jälkeläiset kokoontuivat Siikaisissa 12. heinäkuuta 2014. Samassa yhteydessä pidettiin Matrin Hirvosten sukuseura ry:n kokous.
Viime sotien jälkeen Pekan ja Lucinan seitsemästä aikuiseksi eläneestä lapsesta kolme asettui evakkotien päätteeksi asumaan monien muiden uukuniemeläisten evakkojen tapaan Pohjanmaalle Kuortaneelle. Länsi-Suomesta muodostui siten myös monen näiden lasten jälkeläisten kotiseutu. Robertin ja hänen myös Matrista kotoisin olevan puolisonsa Martan Lilja-tytär asuu perheineen Siikaisissa ja siksi tämän kertainen kokoontuminen päätettiin pitää siellä.
Kokoontumispaikkana oli Heikinkartano, joka on entinen Otamon kylässä sijaitseva maatalousoppilaitos. Siinä toimii nykyisin Forssin pariskunnan majoitus- ja kokouspalveluja tarjoava yritys. Tervetulomaljojen jälkeen sukukokouksen osallistujat tekivät tutustumiskierroksen Siikaisiin. Leo Forss kertoi Siikaisten mielenkiintoisesta historiasta. Asutus Siikaisissa on varsin nuorta. Tämä johtuu jääkauden jälkeen tapahtuneesta maan kohoamisesta, mikä on tehnyt asuttamisen mahdolliseksi vasta viimeisten vuosisatojen aikana.
Lounaan jälkeen oli vuorossa joka toinen vuosi järjestettävä sukukokous. Sen puheenjohtajana toimi Lilja Heikkilä ja sihteerinä Malla Präktig. Kokouksessa käsiteltiin toimintakertomus ja hyväksyttiin tulevan kauden toimintasuunnitelma. Viime vuoden kohokohta oli onnistunut Pietarin matka. Tulevalla kaudella pyritään tekemään taas matka Matrin Mäkelään.
Matrin Hirvosten mahdollinen sukulaisuus muiden Hirvosten sukujen kanssa selvitetään DNA – tutkimuksella. Lisäksi kokouksessa valittiin sukuseuran puheenjohtaja ja hallitus. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen Juha-Pekka Hirvonen ja hallituksen muiksi jäseniksi Marja-Riitta Hirvonen, Tuomo Hirvonen, Anne Rantala, Hannu Vuorikari sekä Paula Präktig. Tuula Hirvosen luovuttua hallituksen jäsenyydestä hänen tilalleen valittiin Hanna Lehmus.
Kokouksessa jaettiin ensimmäiset uuteen sukuvaakunaan perustuvat standaarit. Sukuvaakunasta oli järjestetty kilpailu, jonka voittaneen Seppo Rahkosen ehdotuksen heraldikko Tapani Talari viimeisteli. Vaakunan heraldinen määritelmä kuuluu seuraavasti: ”Punaiseen ja mustaan alennetusti katkaistulla kilvellä alennettu hopeinen, yläreunastaan aaltokoroinen hirsi ja laessa hopeinen muuriankkuri saatteinaan neljä nelilehtistä 2 + 2 sekä tyvessä kolme hopeista nelilehtistä”. Matrin Hirvosten näkökulmasta seitsemän nelilehtistä kuvaavat seitsemää sukuhaaraa ja hopeinen aaltokoroinen hirsi tuo mieleen Matrin järven. Muuriankkuri symboloi sukuseuran tehtävää jäseniä yhteen liittävänä siteenä ja Karjalan värit suvun asuinpaikkaa Suomen kartalla. Standaari numero yksi annettiin voittaneen ehdotuksen laatineelle Seppo Rahkoselle, numero kaksi Lilja Heikkilälle 75-vuotispäivän kunniaksi ja numero kolme Tuula Hirvoselle kiitokseksi toiminnasta hallituksessa ja sukuseuran ensimmäisenä sihteerinä. Leo ja Maija Forss saivat standaarin numero neljä muistoksi sukuseuran kokoontumisesta Heikinkartanossa.
Kokouksen lopuksi Marja-Riitta Hirvonen kertoi tutkimustensa tuloksista Pekka Pekanpojan isän Pekka Matinpojan kolmesta avioliitosta. Pekka Pekanpoika syntyi 1866 Pekka Matinpojan ensimmäisestä avioliitosta Suitsan Pölösiin kuuluneen Katariinan kanssa.
Seuraava sukukokous päätettiin pitää Uukuniemellä 2016 Uukuniemi – juhlien yhteydessä.
Juha-Pekka Hirvonen
Tulleet rakkaaksi rannat,
polut, kalliot, sannat.
Ranta hiljentynyt,
tuuli tyyntynyt.
Kuuntelen veisuja pyhiä,
ajatukset syviä.
Ennen niemellä tuolla
uskon vuoksi voi kuolla.
Paeten asukkaat lähtivät
kauniin niemensä jättivät.
Kalmisto on kadonnut kirkko luhistunut.
Kuljen paikalle pyhälle ja mustikat maistuu hyvälle
