Nyt kannattaa tyhjentää ajoissa pakastimesta vanhat marjat, sillä kesällä on odotettavissa uutta poimittavaa runsaasti, ainakin jos Wanhan kansan merkkipäiviin on uskomista.

Huhtikuun 25. päivän yö, Markun yö, oli yksi vanhoista “suviöistä”, marjayö. Vanhojen kansanviisauksien mukaan, jos suviyö on lämmin tulee hyvä marjavuosi ja jos puolestaan se on kylmä, on kylmää 9 yötä peräkkäin.

Viime yö eli marjayö oli Uukuniemellä hyvin lämmin, joten toiveissa on hyvä marjasato.

Lähde: Antto Laiho “Wanhan kansan merkkipäivät”

JL

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen mukaan viime päivinä muuttolintulintuhavaintoja Parikkalassa on tehty muun muassa kuovista, kottaraisesta, mustarastaasta, sääksestä, maakotkasta ja peukaloisesta.
Päivttäisiä lintuhavaintoja voi seurata Tiira-palvelusta.

Tiira on kaikille avoin lintutietopalvelu, jossa voi pitää omaa lintuhavaintopäiväkirjaa ja selata lintuhavaintoja. Havainnot ovat tärkeitä lintuyhdistysten suojelu- ja tutkimustyölle. Lintuhavaintoja voi kuka tahansa ilmoittaa www.tiira.fi -havaintopalveluun.

Tiirassa on nähtävillä myös valtakunnalliset lintuhavainnot. Tämän ja eilisen havaintojen mukaan hanhien muutto on alkanut Suomeen. Metsähanhien ja harmaahanhien havaintoja on tehty Inkoossa, Kalajoella, Myrskylässä ja Orimattilassa.

Suomessa on tänä vuonna tavattu jo satoja lintulajeja. Kevätmuuton edistyminen on nyt kiinni sääoloista: kylmä pohjoisenpuoleinen virtaus yöpakkasineen hillitsee lintujen muuttohaluja, mutta lauha lounaanpuoleinen ilmavirtaus saa suuret joukot liikkeelle.

Lukumääräisesti eniten lintuja saapuu vasta toukokuussa, jolloin saapumisvuorossa ovat yöllä muuttavat, Afrikassa talvehtineet pikkulinnut. Koska yli 40 % Euroopassa pesivistä Afrikassa talvehtivista lintulajeista on vähentynyt 1980-luvun jälkeen, BirdLife käynnisti tänä keväänä kansainvälisen ”Born to Travel” -kampanjan, joka kertoo muuttolintujen suojelun tärkeydestä niiden Euroopan ja Afrikan välisillä muuttoreiteillä. Kampanajan kanasiväliset sivut löytyvät osositteesta: http://www.borntotravelcampaign.com

Hoviselän kahvilasta voi nyt ostaa valmiita linnunpönttöjä.
Linnunpöntöistä on sekä iloa että hyötyä. Pönttöjen avulla saa elämää pihapiiriin, ja niillä voi lisätä lintujen määriä myös metsissä. Kylminä kevätöinä pöntöt toimivat lintujen yöpymis- ja suojapaikkoina. Pakkasyönä pönttö voi jopa pelastaa eläimen hengen. MA-N

Ala-Kuorejärven ja Pyhäjärven välisissä lammissa sekä kanavanjoessa jo alkutalvesta majaillut joutsen on selvinnyt talven yli. Vesistössä on ollut sulaa vettä ja ruokaa riittävästi, jolloin selviytyminen välillä kovastakin talvesta on ollut mahdollista.

Kevät on jo niin pitkällä, että seuraa joutsen alkaa saada mm. telkistä.

JL

Nyt on oikea aika rakentaa, ripustaa ja huoltaa linnunpönttöjä. Vaikka esimerkiksi kirjosiepot vasta valmistautuvat kevätmuuttoon trooppisessa Afrikassa, niin meillä talvehtineet tiaiset alkavat kohta katsastaa pesäpaikkoja. Pöllöillä pesintä voi olla jo käynnissä, joten niiden pöntöt pitää jättää rauhaan.

Kololinnuilla on pulaa pesimäpaikoista, sillä nykymetsissä on vähän lahopuita ja luonnonkoloja. Ilman pönttöjä moni lintulaji olisi nykyistä harvinaisempi. Pikkulintujen lisäksi pöntöissä pesivät telkkä ja isokoskelo sekä monet pöllöt.

Pönttöjä kannattaa asettaa kaikenlaisiin metsiin. Eniten pulaa pesäkoloista on talousmetsissä. Pönttöjen ripustamiseen tarvitaan silloin maanomistajan lupa.

Linnunpöntöistä on sekä iloa että hyötyä. Pönttöjen avulla saa elämää pihapiiriin, ja niillä voi lisätä lintujen määriä myös metsissä. Pönttöjä tarvitaan, koska kolopesijöillä on pulaa luonnonkoloista. Talvella pöntöt toimivat lintujen ja oravien yöpymis- ja suojapaikkoina. Pakkasyönä pönttö voi pelastaa eläimen hengen.

Pönttöjä on kahta päätyyppiä: pyöreästä puupölkystä tehtyjä luonnonpönttöjä ja laudasta rakennettuja pönttöjä.

Lautapönttöjen aineksiksi tarvitaan:

* tuuman vahvuista höyläämätöntä lautaa pöntön seiniksi
* 12-25 mm:n paksuista filmi- eli vesivaneria katoksi ja pohjaksi
* sinkittyjä 2-3 tuuman nauloja
* silikonia halkeamien paikkaamiseen
* ripustukseen muovipäällysteistä metallilankaa tai sinkittyä rautalankaa (huolehdi siitä, että lanka ei painu puun sisään vuosien saatossa).

Höyläämätön lauta on hengittävä, lämmin ja sopivan karkea materiaali pönttöihin. Lauta ei saa olla kyllästettyä eikä maalattua. Filmivaneri on paras kattomateriaali. Muovipäällysteistä kuparilankaa saa edullisesti sähköliikkeistä. Yli jääneitä, muuten kaatopaikalle joutuvia filmivanerin palasia ja sähköjohdon pätkiä voi saada myös ilmaiseksi rakennustyömailta. Tuubista pursotettava silikoni on kestävää, halpaa ja linnuille vaaratonta paikkausainetta.

Tarvittavat työkalut ovat vasara, saha, pora, suorakulma ja puukko.

Pitävät liitokset saa lyömällä naulat eri suuntiin vinoon.

Pöntön seinissä tulee laudan sydänpuoli jättää ulospäin, niin että pönttö ei ala irvistellä kulmistaan kosteusolojen vaihdellessa. Laudan sydänpuoli on nähtävissä puun kasvurenkaista laudan päässä.

Jos tarkoitus on rakentaa useampia samankokoisia pönttöjä, ne syntyvät kätevimmin naulaamalla seinät pitkistä laudoista putkeksi, joka sahataan oikean mittaisiin osiin.

Luonnonpönttö koverretaan joko ydinlahosta puusta tai terveestä pöllistä polttamalla tai sorvia, isoa kairaa tai moottorisahaa käyttäen. Monilla metsästysseuroilla on sorvi, jota voi saada vuokrata. Luonnonpönttöjen rakennustarvikkeet ovat seinälautoja lukuun ottamatta samat kuin lautapönttöjen.

Pöntöiksi valmistettavat puupölkyt kannattaa ehdottomasti kuoria. Tuohi- ja kaarnapintaiset pöntöt ovat kyllä kauniita, mutta niiden ikä jää lyhyeksi. Kuori pidättää kosteuden sisällään ja pönttö lahoaa 5-7 vuoden päästä. Laho etenee salakavalasti tuohen alla. Pahimmassa tapauksessa pohjan kiinnitys pettää kesken pesinnän ja poikaset putoavat maahan.

Kuorellisia pönttöjä kannattaa siis ripustaa korkeintaan aivan näkösälle pihapiiriin, jossa ne on helppo vaihtaa uusiin. Kuorittuna pöllipönttö voi sen sijaan kestää jopa kymmeniä vuosia. Myös valmiina ostetut kuorelliset pöntöt kannattaa kuoria ennen ripustamista.

Linnunpönttöjen tarkemmat rakennusohjeet ja mitat sekäripustusohjeet löytyvät Birdlifen sivuilta os.
www.birdlife.fi/lintuharrastus/linnunponttojen_rakennusohjeet.shtml

Jos pönttöä ei itse nikkaroi, niin linnustonsuojelujärjestön kevätkampanja tarjoaa mahdollisuuden lahjoittaa linnuille pesäpönttö, jonka BirdLifen asiantuntijat rakentavat ja vievät metsään. Lahjoittaja saa puolestaan BirdLife-pönttökortin, jonka voi pitää itse tai antaa ystävälle.

BirdLife-pönttö auttaa lintujamme pesimäajan lisäksi muuttomatkoilla ja talvehtimisalueilla, koska kampanjan tuotto käytetään linnustonsuojeluun. Pöntön voi lahjoittaa osoitteessa www.birdlife.fi/lahjapontto

Lähde:BirdlifeSuomi tiedote 19.2.2009

Yksinäinen joutsen on nähty usean päivän aikana Niukkalassa Kanavanjoessa aivan maantiesillan luona. Lintu näyttää päällisin puolin vielä hyväkuntoiselta. Pakkasta on ollut yli 20 astetta ja sula vesi on käynyt melko ahtaaksi.

– Täysikasvuinen joutsen voi selvitä talvesta mikäli sulaa vettä ja ruokaa on riittävästi. Pakkanen ei ole niinkään ongelma, mutta silloin ruokaa tarvitaan enemmän. Joka tapauksessa hiukan etelämmäksi sen täytyy talven aikana hakeutua. Nuori, harmaa, yksilö tai loukkaantunut ei todennäköisesti pärjää.
– Tilanne on syytä kuitenkin käydä asiantuntijan toimesta varmistamassa

Kertoi Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Anniina Tiainen

Majava avartaa näkymää Uukuniementieltä aivan Suojärven sillan vieressä. Kaksi koivua on jo kaadettu ja lisää näyttää menevän polttopuiksi.

Majavat ovat lisääntyneet myös Uukuniemen vesistöissä ja näyttää siltä, ettei tien läheisyyskään häiritse niitä.

Sirkka ja Raimo Leppinen yllättyivät viime lauantaiaamuna ulos mennessään, sillä 10m päässä talon ulkorappusista löytyivät neljän suden jäjet.
– Ikinä eivät sudet aikaisemmin ole tulleet näin lähelle taloa, Sirkka kertoi.
– Jos meillä olisi vielä ollut koira,tietää miten olisi käynyt.

Näyttää siltä, että viime viikkoina sudet ovat tulleet esiin korpien kätköistä ja levittäytyvät uusille alueille, lähelle asutusta.

Riista- ja kalataloustutkimuslaitoksen mukaan susien lukumäärä Suomessa on yli kaksinkertaistunut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Suomessa oli viime syksynä arviolta runsaat 250 sutta. Pyyntiluvilla on kuluvan talven aikana tapettu 33 yksilöä.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arviot Suomen suurpetojen lukumääristä pohjautuvat ensisijaisesti vapaaehtoisen petoyhdyshenkilöverkoston kirjaamiin petohavaintoihin. Verkosto on toiminut vuodesta 1978 lähtien ja se muodostuu noin 1600 metsästyksen harrastajasta, jotka ovat perehtyneet suurpetojen jälkien ja jätösten tunnistamiseen.
havaintoja voi lähettää myös sähköisesti lomakkeella os.
http://www.rktl.fi/riista/suurpedot/suurpetohavaintolomake.html
MA-N

Kolme sutta liikkeellä Niukkalassa

Timolahdentien ja Mikkolanniemen tien risteyksen lähellä sijaitsevan talon pihalla nähtiin kolme sutta. Sudet ahdistelivat talon koiraa. Onneksi koira saatiin turvaan talon sisään.

Susi pystyy halutessaan hakemaan koiran koirahäkistä kiipeämällä aidan yli tai kaivautumalla sen alitse. Myös metsästäjien mukana metsällä tai kokeissa liikkuvat metsästyskoirat voivat olla vaarassa, sillä susi tappaa itseään heikomman kilpailijan reviirillään ja toisaalta koira on suden kannalta helppo ravintokohde.

Susi karttaa tavallisesti ihmistä ja käy hyvin harvoin ihmisen kimppuun. Se liikkuu kaikkina vuorokauden aikoina, pääasiassa kuitenkin hämärissä ja yöllä.
Susien ruokavalio riippuu pitkälti asuinalueesta. Ne syövät lähes mitä hyvänsä kasvinsyöjiä, pieniä eläimiä, kuten jäniksiä, hiiriä ja isompia eläimiä, kuten hirviä. Usein sudet kohdistavat hyökkäyksensä saaliseläimen kylkiin tai takapäähän ja pyrkivät heikentämään saaliseläintä puremilla.. Mikäli saaliseläin on pieni, kaulapurema saattaa katkaista myös selkärangan, mikä aiheuttaa nopean kuoleman. Susilauma metsästää hyvin koordinoidusti ja sudet voivat jahdata saaliseläimiä pitkiäkin matkoja väsymättä. M A-N

Majavia on runsaasti Uukuniemen joissa ja puroissa. Sitkeä padonrakentaja ja vaikeasti metsästettävä eläin, on aiheittanut myös jonkin verran paikallisesti tuhoa metsissä.

Kuvat Myllyjoen varrelta, jossa majava on asustellut jo useita vuosia.

Lisätietoa majavasta löytyy mm. täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Majava
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/castsp-n.htm

Voit lähettää sivuilla julkaistaviksi ajankohtaisia luontoon liittyviä kuvia ja juttuja sähköpostitse osoitteeseen aineisto@uukuniemi.info.94-237-113-200.hostaan.fi.

Muikun kutupyynti on kohta kuumimmillaan Pyhäjärvellä

Niin ammattikalastajan kuin vapaa-ajan kalastajan silmissä siintää kuva pyydyksestä, joka on täynnä mätiä pullollaan olevia muikkuja. Kutuaikaan naarasmuikun painosta jopa kolmannes voi olla mätiä.
Muikku kutee syksyllä vesien viilennyttyä noin 5-7 asteeseen. Keski-Suomen ja Saimaan alueen järvissä tuo aika on pian käsillä ja osaavalle kalastajalle on luvassa hyviä saaliita. Saimaalla parhaat muikunpyyntipaikat olivat viikonloppuna tarkkaan verkotettu, toteaa Kalatalouden Keskusliiton tiedottaja Tapio Gustafsson.
Mökkiläiselle paras mätimuikun pyyntiväline onkin pohjaverkko. Muikun kutualueet sijaitsevat syvänteiden läheisyydessä olevilla matalikoilla. Kutu tapahtuu tavallisimmin noin 6-8 metrin syvyisillä alueilla, mutta kutukaloja voi löytyä matalammastakin. Parhaaseen pyyntiaikaan verkon voi laskea päivälläkin ja käydä kokemassa muutaman tunnin kuluttua.
Lappeenrannan kalasatama Oy:n upouusissa tiloissa muikun mädin talteenotto on kuumimmillaan.

Muikkukannat vahvistuivat Itä-Suomessa

Vuonna 2007 merkittävin muutos oli Itä-Suomen muikkukannan tuntuva vahvistuminen, sillä kyseinen vuosiluokka oli siellä selvästi keskimääräistä vahvempi. Lähes joka toisessa järvessä on nyt viime vuonna syntyneitä muikkuja runsaasti. Kutevia muikkuja oli runsaasti muun muassa Karjalan Pyhäjärvessä. Muikkukannat ovat vaihdelleet Itä-Suomen järvissä kaksivuotisrytmin mukaisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien.
Lähes joka toisessa järvessä on nyt viime vuonna syntyneitä muikkuja runsaasti. Vahvan muikkukannan järvistä mainittakoon Puruvesi.

Lisätietoa Kalatalouden keskusliitto www.ahven.net/suomi/tiedotteet