Viikko sitten tehtiin Uukuniemellä leivinuunin lämmitykseen liittyvä tutkimus. Tutkimuksen kohteena oli aivan normaali leivinuuni, johon oli muurausvaiheessa asennettu lämpötilan mittausantureita arinaan, uunin lakiin ja savuhormiin. Uunia testasi Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) tutkimusinsinööri Kari Paakkinen. Uunin muurasi paikallinen muurari Reijo Toivanen. Molemmilla on omilta aloiltaan yli 30 vuoden kokemus.

Tutkimuksessa selvitettiin uunin hyötysuhde ja siihen vaikuttavat tekijät sekä lämmitysteho ja lämmönvarauskyky. Leivinuunissa kuten tulisijoissa yleensä syntyvät suurimmat hiilimonoksidi- ja hiilivetypäästöt puiden lisäyksen jälkeen. Jäännöshiilen palovaiheessa puiden lisäysten eli panosten välissä ja lopussa syntyy runsaasti hiilimonoksidia (häkää), ei enää hiilivetyjä (esim. metaania), koska ne ovat jo palaneet aiemmissa vaiheissa.

Erityisesti kiinnostuksen kohteena oli paikallisissa leivinuuneissa jo 1950-luvulla käytetty menetelmä, jossa jäännöshiili vedetään erillisen hiilenpolttokammion arinalla ja kaasut poltetaan kammion yläosassa ja leivinuunin tulipesässä. Kammiossa pystytään pitämään polton aikana hiilimonoksidin palamisen edellyttämä riittävän korkea, yli 850-900 oC lämpötila, jolloin hiilimonoksidin tehokas palaminen ilmenee sinisenä liekkinä. Menetelmä on todettu toimivaksi jo aiemmissa tutkimuksissa (viite). Toisaalta menetelmän kehittämistarvetta on edelleen, koska täydellistä palamista arinalle pudotetun hiilierän aikana on vain osan aikaa.

Merkittävimmät hyötysuhdetta alentavat tekijät ovat savukaasun korkea lämpötila ja suuri yli-ilmamäärä.

Nykyisin käytössä oleva kaksikerrosrakenne poskikanavan ulkovaipassa aiheuttaa sen, että savukaasun lämpötila nousee korkeaksi viimeisten panosten aikana, koska sisäpuolella käytettävällä tulitiilellä on pieni lämmönjohtavuus. Toisaalta rakenteella saavutetaan pitkäikäisiä uuneja ja lämmönluovutus on tasaisempaa verrattuna esimerkiksi vuolukiviuuneihin. Hitaan lämmönluovutuksen vuoksi uunia voidaan vielä käyttää ruuan valmistukseen lämmitystä seuraavana päivänä.

Leivinuunien tuotekehitys on jäänyt muita tulisijoja vähemmällä, koska uunia valmistetaan käytännössä vain kotimaan tarpeisiin. Tehdasvalmisteisille tulisijoille on laadittu CEN-standardi, jonka mukaan niiden hyötysuhde, päästöt ja lämmönvarausominaisuudet määritetään. Tätä varten on valmistettu VTT:n Jyväskylän toimipisteeseen pienpolton tutkimus- ja testausympäristö.

Tehty mittaus ja aiemmat tutkimukset ovat tuottaneet uusia ideoita ennen mainittuihin aihepiireihin. Yksi näistä innovaatioista on Toivasen esittämä (Parikkalan-Rautjärven Sanomat 19.2.2009) tulisijoihin asennettava käyttövedenlämmitin.

– Ongelmaksi on aiemmin osoittautunut löytää yhteistyökumppaneita, joilla olisi rohkeutta ja resursseja kokeille uusia ideoita, sanoo tutkimusinsinööri Paakkinen.

Muutamia vinkkejä vähäpäästöiseen ja tehokkaaseen polttoon:

– käytä kuivia puita ja ota puut lämpiämään sisälle vähintään lämmitystä edeltävänä päivänä
– rajoita voimakasta palamista ensimmäisen panoksen jälkeen käyttämällä riittävän pieniä panoksia (20-25 % kokonaismäärästä)
– pyri polttamaan loppujäännöshiili mahdollisimman nopeasti ja kohenna tarvittaessa hiilikerrosta
– sulje savupelti mahdollisimman nopeasti jäännöshiilen polton jälkeen, jotta lämpöä ei mene ”harakoille”.

Viitteet:

Manual of stove heating: Tehokas ja ympäristöa säästävä tulisijalämmitys
www.biohousing.eu.com/stoveheating

Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä myönsi Parikkalan pohjoisen matkailualueen kehittämiseen rahoituksen
– Sakari Hämäläinen uuden maakuntavaltuuston ja Etelä-Karjalan Liiton tarkastuslautakunnan varajäseneksi

Kuntien edustajainkokous valitsi Etelä-Karjalan liiitolle uuden maakuntavaltuuston Lappeenrannassa 12.2.2009 pidetyssä kokouksessa, jossa Parikkalan kuntaa edustavat Sakari Paakkinen ja varajäs. Sakari Hämäläinen.
. Uuteen valtuustoon valittiin 31 edustajaa maakunnan 11 kunnasta. Maakuntavaltuustossa kaudella 2009-2012 Parikkalaa edustavat Tuija Aronen (varalla Mia Vilska) ja Kari Niiranen (varalla Sakari Hämäläinen).
Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä myönsi Parikkalan pohjoisen matkailualueen vetovoimainvestoinneille 409 920 euron rahoituksen perjantaina pitämässään kokouksessa. Summasta EU-rahoitusta on 286 940 euroa.
Projektikohteiden toteutuksesta ja etukäteisrahoituksesta vastaa Parikkalan kunta. Hankkeella on tärkeä merkitys alueen työllisyydelle.

Hankkeen tavoitteena on kehittää Pyhäjärven vierasvenesatamaverkostoa matkailuliiketoiminnan toimintaedellytysten parantamiseksi ja luoda yrittäjille mahdollisuuksia tarjota palveluita veneilijöille.

Papinniemeen ja Niukkalaan rakennetaan vierasvenesatamat. Laiturirakenteiden lisäksi toteutetaan muun muassa satamien vesi- ja jätehuoltoon liittyviä rakenteita sekä muita varustuksia. Niukkalan rakennustyöt ovat: varusteet, opasteet, kyltit, aallonmurtaja, veneliuska. Tihtaali ja uimarannan kunnostus on tarkoitus toteuttaa 31.12.2010 mennessä.

Investointien tavoitteena on hyödyntää Uukuniemen alueen luontaisia vahvuuksia, täydentää ja vahvistaa jo tehtyjä investointeja, kuten Uukuniemen kirkonkylän ja Papinniemen vesihuolto ja monipuolistaa alueen kehittymismahdollisuuksia.

Hankkeessa laajennetaan myös Parikkalan lintumatkailumahdollisuuksia rakentamalla Pohjarannan lintutornialue, eli lintutorni, käymälä, polku, kyltit sekä pysäköintialue. Rakenteissa huomioidaan niiden soveltuvuus liikuntarajoitteisille. Pohjanrannan investointi toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön kanssa.

Hankkeen katsottiin tukevan Etelä-Karjalan maakunnan matkailustrategiaa lisäten alueen vetovoimaisuutta. Myös alueen asukkaiden luonnon virkistyskäyttömahdollisuudet parantuvat toimenpiteiden myötä. MA-N

Lisätietoja: /www.ekliitto.fi

Kesän helteitä edeltävät armottomat kevätpäivät. Talvi rauhoittaa sisäisen kellon, mutta kevät haastaa sen tahdin epävireeseen. Olo voi olla tuskainen yhtäkkiä taivaalta säteilevän polttolasin alla. Katson joka kevät varovasti ja arasti ensimmäisiä auringonsäteitä verhon takaa, sillä valo tuntuu yhtäkkiä liian vahvalta.

Kauko Röyhkä kuvaa osuvasti kevätlaulussaan: ”Kevät- nyt on taas kevät täällä. Aah- se tuntuu ilmassa, se tuntuu ruumissa, se on tää paniikin tunne ja se tulee joka kevät.” Kevät on pohjoisen pallonpuoliskon rasittavin vuodenaika.

Sisäinen kello seuraa ulkona lisääntyvän valon määrää ja kun ulkona on vielä kylmä pakkanen, kello saa ristiriitaisen aikamerkin. Se alkaa helmikuussa, kun auringonpaiste lämmittää voimalla. Päivä pitenee ennenkuin ilman lämpötila nousee. Maaliskuussa se voimistuu valon lisääntyessä. Kevät altistaa sisäisen kellon herkästi, rikkoo univalve-rytmin ja muuttaa käyttäytymistä.

Uuno Kailas kirjoitti runon Hymni valolle, jossa valo on nautintoaine: ” Valon tulva tää miten maan yli kirmaa! Se päidyttää. On kuin jokin kristallimalja välkkyis kädess enkelin- viiniä maahan läikkyis.Kuin lainehtis povi maan, valo aivoja kirvelis, pääkopas ois ilot heinäsirkkain, sydämissä sois sävel kiurun kirkkain.”

Keväisin mahtavien jäämassojen lähtö joissa, lapsuuteni Etelä-Pohjanmaalla oli mieluista, jännittävääkin katsottavaa lapsille ja aikuisille. Joet tulvivat vettä peittäen pellot lähes horisonttiin. Edelleen lakeuksilla vanha perinne, itse rakennetut pääsiäiskokot saavat lankalauantaina ihmiset liikkeelle juhlistamaan joukolla kevään saapumista.

Auringonpaiste saa aivot tuottamaan serotoniinia kaamoksen jälkeen. Monet kaamosoireet johtuvat serotoniinin niukuudesta. Serotoniini välittää tärkeitä viestejä hermosolujen välillä. Valon vähyys vaatii piristystä. Suomalainen on onneksi keinonsa löytänyt: kahvin, sokerin, salmiakin, maidon ja alkoholin. Muut paitsi alkoholi syöttävät energiaa soluillemme.

Kevät on rakastumisen aikaa, koska valo on erilaista. Ystäväni Anja 72 ja Helge 80 solmivat äskeittäin avioliiton surun ja yksinäisten vuosien jälkeen. He opettavat: Toisen läheisyys tuo sähköä. Hellyyden aalloissa on paljon vivahteita. On kiva tehdä asioita yhdessä ja välillä pussata. Nuoruudessa oli aina aikaa vieviä puuhia, työ ja lapset. Nyt meillä on lupa täyttyä rakkaudella..Uskaltavatko ihmiset tänä päivänä rakastaa, sanoa rakastan sinua. Se on sellainen asia. ettei se jätä rauhaan ennen kuin sanoo sen ääneen.
– Rakkaus jotain sellaista, että on aikaa ja tilaa eikä hoppuilla. Kypsän iän rakkaus herättää ihmisessä hyvän mielen hormonin. Kannattaa halaillla paljon, Karjalassa syntynyt Anja opettaa.

Kaamoksen masentavat taitavat olla kesäihmisiä. Heinäkuu on silloin vuoden parasta aikaa. Suomalainen on kesäihmisenä kehitellyt mökkeilyn ja kesätapahtumat. Suomineidon syli pursuaa lukemattomia elämää kannustavia tapahtumia. Kesätapahtumien virta rikastuttaa meitä pohjoisessa asuvia, kirvoittaa riemun tunteita, luo yhteisöllisyyttä ja säilöö toivoa ja lohtua pitkän talven varalle.
Maija Ala-Nikkola

Postilaatikoitten räjäyttelyilmiö levinnyt rauhalliselle Papinniemelle

Postilaatikoitten räjäyttely, uutuusilmiö on levinnyt entiselle kirkonkylällekin.Räjäytykset on todennäköisesti tehty uudenvuoden tienoilla, vapaa-ajan asukkaiden ollessa poissa paikkakunnalta.
Huoltotöiden yhteydessä huomatuista ilkivallan teoista on tehty ilmoitukset poliisille.Papinniemen tienoilla tapahtuneilla räjäytyksillä olisi voinut olla arvaamattomia seurauksia. Paineen vaikutuksesta laatikko voi sytyttää läheiset rakennukset tuleen tai tekijä itse saada vakavia vammoja puhumattakaan tärveltyneestä postista. MA-N

Uukuniemen vapaa-ajan asukkaiden järjestämät Senssit järjestetään heinäkuun 4.päivänä.Tapahtumapaikkana jälleen Rajapirtti ja läheinen urheilukenttä Uukuniemellä.
Senssien teemana on tänä kesänä vapaa-ajan asuminen ja ympäristö, kuten huussi ja jäteasiat, järvi- ja kaivovesien laatu, kalastus, reiti ja veneily sekä kotitalousvähennys ja mökkiläisille palveluja tarjoavat yrittäjät.
Senssiryhmään kuuluvat Mirja Ulmanen, Markku Uimonen, Sakari Hämäläinen ja Tom Ehnberg.
Senssien ohjelma on parhaillaan työn alla.Juhlien järjestelyjen kehittymistä voi seurata Vasukkaiden uusituilta nettisivuilta, www.vasukkaat.fi. Ideat ovat tervetulleita, viestittää senssien valmistelijaryhmä.
Sensseillä on paikallisilla yrittäjillä mahdollisuuus myydä ja esitellä omia tuotteita. Myyntipaikka kannattaakin varata ajoissa!
Uukuniemen Kesäsenssit on kaikenikäisten vapaa-ajan asukkaiden ja kuntalaisten kesäpäivä, jossa tavataan tuttuja, maistellaan paikallisia herkkuja ja rentoudutaan hyvän ohjelman parissa.

Vapaa-asukkaat ry hallituksen jäsenet, tarkemmat yhteystiedot Vasukkaiden sivuilla:
Markku Uimonen puheenjohtaja
Pirkko Fihlman varapuheenjohtaja
Mirja Ulmanen sihteeri, tiedotus
Juhani Saharinen jäsenasiat
Maiju Hannonen
Kalervo Ikonen
Raija Tiainen

Varajäsenet
Sakari Hämäläinen, Tom Ehnberg ja Eila Mäkelä