Kategoriat
Arkistot

Timo Kovanen kiirastorstaina kirjastossa

Uusi kirjastonjohtaja Timo Kovanen näkee sivukirjastot tärkeiksi kunnan palveluiksi. Nykyiset aukiolojajat jatkuvat myös kesäaikana.

– Kirjaston kirjakokoelma on hyvä ja monipuolinen. Lama ei vielä näy kirjaston palvelujen käyttämisessä Parikkalassa.

– Luetuimmaksi on noussut selvästi Sofia Oksanen. Myös kalastus, metsästys ja puutarhan hoitoon liittyvä kirjallisuus kiinnostavat.

Uukuniemen kirjastoa käytetään aktiivisesti ja kesäasukkaat lisäävät mukavasti lainausmäärää kesän aikana. Kirjastoon on helppo tulla asioimaan. – Kirjastonhoitaja pyrkivät myös nopealla aikataululla toimittamaan Parikkalan ja Saaren kirjastoista tilatut kirjat Uukuniemelle.

Kovanen lupasi käydä Uukuniemen kirjastossa jatkossakin ja toivoo ideoita ja palautetta Uukuniemen kirjaston kehittämisessä.

Kirjastoillamme on kesäaukioloajat 4.5.–28.8.2009 välisenä aikana.

Uukuniemen kirjasto

Kesä ei tuo muutoksia Uukuniemen kirjaston aukioloaikoihin.

maanantai
klo 16.00 – 18.00

torstai
klo 11.00 – 18.00

Uukuniementie 1 59720 UUKUNIEMI
Puh. 040-736 9849
e-mail kirjasto.u-niemi@parikkala.fi

Pääkirjasto Parikkkalassa on avoinna ma-to klo 11–18, pe klo 10–16.

Saaren kirjasto on avoinna ma ja ke klo 12–18, to suljettu, ti ja pe klo 10–16.


SEURAKUNNAN PÄIVÄKERHOTOIMINTAA LISÄTÄÄN UUKUNIEMELLÄ

Parikkalan seurakunta lisää lasten päiväkerhotoimintaa Uukuniemellä. Ensi syksynä kerho alkaa kokoontua kahdesti viikossa nykyisen yhden sijasta, mikäli ilmoittautumisia tulee riittävästi. Syynä lisäykseen on lasten runsas osallistuminen kerhotoimintaan Uukuniemellä. Ajoittain kahden kerho-ohjaajan “paimennettavana” on ollut lähes 15 lasta.

Päiväkerho on tarkoitettu 3-5 vuotiaille lapsille ja se on kuluneena talvena kokoontunut Uukuniemen seurakuntatalolla. Syksyn kokoontumisajoita ja -paikasta tiedotetaan myöhemmin. Päiväkerhoon ilmoittautuminen on käynnissä parhaillaan ja jatkuu huhtikuun loppuun. Ilmoittautumiskaavakkeita voi kysyä Parikkalan seurakunnasta.

Parikkalan seurakunnan kotisivut http://www.evl.fi/srk/parikkala/

MB


Sivuilla on nyt myös tapahtumakalenteri

Kolme seuraavaa tapahtumaa näytetään etusivun vasemmassa ylänurkassa ja kaikki tulevat tapahtumat sekä lisätiedot tapahtumista ovat tapahtumakalenteri -sivulla, minne pääset sivujen ylälaidan linkistä ja etusivun bannerista. Suora linkki kalenteriin:
www.uukuniemi.info/tapahtumat

Tapahtumailmoituksia voi jättää yhteydenottolomakkeella:
https://uukuniemi.info/yhteydenotto


Uukuniemeltä Oahulle

Uukuniemeltä Oahulle

Noin 70 miljoonaa vuotta sitten, syvällä meren pohjassa tapahtui tulivuoren purkausia ja hehkuva laava tuli merenpinnan yläpuolella. Laavavirrat kerääntyivät toinen toistensa päälle. Vähitellen muodostui saaria ja Hawaiin saariryhmä on osa tätä luonnon ilmiötä. Hawaiin tulivuoret ovat nukkuneet miljoonia vuosia. Ainoastaan Haleakala Mauin saarella ja Suuren Saaren (Big Island) Mauna Loa ja Kilauea jatkavat tätä kasvua vielä nykypäivänä. Mauna Loa on mailman suurin vuori ja elo-syyskuun aikana itätuulet tuovat sen purkausten aiheuttamaa sumua myös Oahun saarelle. Ilma voi olla punakeltaisen usvan sekoitus ja sulfaatin haju tekee hengittämisestä vaikeaa. Onneksi olen Oahun saaren koilis rannalla ja pohjoistuulet puhdistavat ilman hyvin nopeasti.

Aikojen alussa saaret olivat kiveä, mutta tuulet, vesisattet ja myrskyt toivat saarille elämää sen eri muodoissa. Uudet kasvit, linnut, eläimet, jne ovat olleet täällä noin 20, 000 vuotta. Oahu on kotisaareni ja yksi kahdeksasta suurimmasta saaresta Hawaiin saariryhmässä. Saaren etelä rannalla on Honolulu ja suurin osa väestöstä. Pohjoissaari on “maaseutua” ja suurin osa asukkaista saa elantonsa Laie’n pikkukaupungissa sijaitsevan Brigham Youngin yliopiston ja siihen liittyvä Polyneesian kulttuurikeskusen palveluksessa.

Ensimmïset asukkaat saapuivat Hawaille noin 400-500 vuotta Kristuksen syntymän jälkeen kaksoiskanoottien ja purjeitten avustamissa aluksissa. He tulivat Marqueesien saarilta noin 4000 kilometrin taka. Siellä vëestön kasvu oli tehnyt elämän vaikeaksi. Hawaii oli tuntematon kaikille ja eristäytynyt muusta maailmasta. Nämä alkuasukkaat toivat mukanaan taro-kasvin, leipäpuun taimia, sikoja, koiria ja erilaisia lintuja. Pian he huomasivat, että saarella ei ollut kasveja, jotka kelpasivat ruuaksi.

Seuraavat asukkaat tulivat Tahitin saarilta. Vuonna 1778 kapteeni James Cook muutti Hawaiin elämän. Hän oli tutkimusmatkalla Alaskaan, kun hän törmäsi Waimean rantaan, Kaua’in saarella tamminkuun 19 päivänä. Alkuasukkaat olivat nähneet valkoisia miehiä aikaisemmin, mm. kaksi espanjalaista alusta eksyi mahtavan Tyynenmeren alloissa ja ajautui Hawaille noin 1528. Kapteeni Cook tuli upeiden laivojen kanssa juuri kun alkuasukas heimot taistelivat sisäisissä sodissa. Joka vuosi alkuasukkaat uhrasivat jumalilleen. Kun kapteeni Cook saapui saarille, Hawaiin asukkaat luulivat, että tama yli 180 cm pitkä mies oli jumala.

Kapteeni Cook purjehti eri saarten väliä ja pian alkuasukkaat oivalsivat, että hän ei ollutkaan jumala ja vaativat, että brittiläiset alukset ja miehistö lähtisi pois saarilta. Pikkutappelussa, joka edelsi laivojen lähtöä, Cook oli polvia myöten mesessä ja huusi miehistölleen, etteivät he saaneet ampua pistoolejaan. Käsky tuli liian myöhään. Joku iski häntä päähän melalla ja puukotti hänen ruumistaan useaan otteeseen. Kapteeni Cook kuoli 50 vuotiaana veneen varastamisesta alkaneessa tappelussa Tyynenmeren matalassa vedessä.

Elämä ˙Hawailla on muuttunut viime vuosikymmeninä. Liikemiehet ja turistit tulevat tänne ympäri maailmaa. Ananas ja sokeriruokoviljelmat olivat hyvä tulonlähde noin sadan vuoden ajan, mutta tänään Hawaii etsii omaan paikkaansa mailman taloudessa. Se yrittää löytää voimaa ja viisautta omasta historiastaan ja Yhdysvaltojen viimeisenä osavaltiona. Oahu on saanut paljon huomiota osakseen sillä nykyinen Presidentti Omaba vietti osan nuoruuttaan Honolulussa.

Oma taipaleeni alkoi täällä 22 elokuuta 2006, kun tulin opettamaan liiketaloutta ja johtamistaitoa Brigham Youngin yliopistossa. Opin hyvin nopeasti, että paikallinen väestö oli ystävällistä, mutta epäluuloista. Se, että kompastuin toimistossani ja murskasin olkapääni heti ensimmäisen viikon aikana, teki minusta kummallisen valkoisen naisen ja aloha-henki, joka on melkein käsin kosketeltavaa, alkoi vaikuttaa elämässäni. Joka päivä saapui tummatukkainen nainen parin lapsen kanssa tuomaan ruokaa ja kysyi, mitä tarvitsin. Minut otettiin vastaan avosydämmin ja olen tuntenut tuota vieraanvaraisuutta koko ajan, jonka olen ollut täällä.

Meillä on 12 tuntia aikaeroa Uukuniemen ja Oahun välillä. Lentomatkaa kertyy pâivän verran, mutta ongelmat ja haaveet ovat hyvin samanlaisia täällä Oahun koilisrannalla ja Uukuniemellä. Minua on pyydetty kirjoittamaan elämästä täällä puolen maailmaa ja toivon, että lukijat oppivat jotain uutta ja saavat idean tai pari kotirantojen parantamiseen siellä Pyhäjarven tuntumassa.
Helena Hannonen


Hanhet tulee

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen mukaan viime päivinä muuttolintulintuhavaintoja Parikkalassa on tehty muun muassa kuovista, kottaraisesta, mustarastaasta, sääksestä, maakotkasta ja peukaloisesta.
Päivttäisiä lintuhavaintoja voi seurata Tiira-palvelusta.

Tiira on kaikille avoin lintutietopalvelu, jossa voi pitää omaa lintuhavaintopäiväkirjaa ja selata lintuhavaintoja. Havainnot ovat tärkeitä lintuyhdistysten suojelu- ja tutkimustyölle. Lintuhavaintoja voi kuka tahansa ilmoittaa www.tiira.fi -havaintopalveluun.

Tiirassa on nähtävillä myös valtakunnalliset lintuhavainnot. Tämän ja eilisen havaintojen mukaan hanhien muutto on alkanut Suomeen. Metsähanhien ja harmaahanhien havaintoja on tehty Inkoossa, Kalajoella, Myrskylässä ja Orimattilassa.

Suomessa on tänä vuonna tavattu jo satoja lintulajeja. Kevätmuuton edistyminen on nyt kiinni sääoloista: kylmä pohjoisenpuoleinen virtaus yöpakkasineen hillitsee lintujen muuttohaluja, mutta lauha lounaanpuoleinen ilmavirtaus saa suuret joukot liikkeelle.

Lukumääräisesti eniten lintuja saapuu vasta toukokuussa, jolloin saapumisvuorossa ovat yöllä muuttavat, Afrikassa talvehtineet pikkulinnut. Koska yli 40 % Euroopassa pesivistä Afrikassa talvehtivista lintulajeista on vähentynyt 1980-luvun jälkeen, BirdLife käynnisti tänä keväänä kansainvälisen ”Born to Travel” -kampanjan, joka kertoo muuttolintujen suojelun tärkeydestä niiden Euroopan ja Afrikan välisillä muuttoreiteillä. Kampanajan kanasiväliset sivut löytyvät osositteesta: http://www.borntotravelcampaign.com

Hoviselän kahvilasta voi nyt ostaa valmiita linnunpönttöjä.
Linnunpöntöistä on sekä iloa että hyötyä. Pönttöjen avulla saa elämää pihapiiriin, ja niillä voi lisätä lintujen määriä myös metsissä. Kylminä kevätöinä pöntöt toimivat lintujen yöpymis- ja suojapaikkoina. Pakkasyönä pönttö voi jopa pelastaa eläimen hengen. MA-N


Kaakkois-Suomen ympäristökeskus kerää palautetta ja ehdotuksia vesistöjemme hoidosta

Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueella halutaan kuulla ehdotuksia vesistöjemme hoidosta

Ympäristökeskus kuulee mielipiteitämme alueemme vesienhoitosuunnitelmista 30.4.2009 mennessä. Jokainen kansalainen voi antaa palautetta ja ehdotuksia.

Vesienhoitosuunnitelma sisältää vesienhoitoaluekohtaista tietoa vesien tilasta sekä keskeisistä toimenpiteistä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa esillä on toimenpideohjelmien luonnokset, jotka sisältävät tarkempaa aluekohtaista tietoa vesien tilasta ja toimenpiteistä.

Erityisesti odotetaan näkemyksiä:
– Onko ehdotusta varten koottu tarpeeksi tietoa ja ovatko linjaukset oikeita ja riittävän perusteltuja?
– Onko tarjottu riittävästi mahdollisuuksia osallistua suunnitteluun ?
– Onko ehdotuksessa keskitytty oikeisiin asioihin?
– Ovatko ehdotetut toimenpiteet tehokkaita ja toteuttamiskelpoisia?
– Miten toimenpiteitä voidaan rahoittaa?

Suunnitelma löytyy Ympäristökeskuksen osoitteesta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=301262&lan=fi&clan=fi

MA-N


Pääsiäisvalkiat roihusivat myös Uukuniemellä

Pääsiäislauantain hämärtyessä syttyivät pääsiäisvalkiat eli pääsiäiskokot myös Uukuniemellä.

Alunperin pohjalainen tapa on levinnyt Uukuniemelle paikkakunnalle muuttaneiden eteläpohjalaisten mukana. Itä-Suomessa tapa on vielä harvinainen, mutta lakeudella saattaa nähdä yhtä aikaa kymmenien kokkojen palavan illan hämärtyessä. Aiemmin uskottiin, että juuri tuona päivänä, jolloin Jeesus oli kuolleena, Jumalan suojeleva vaikutus oli pienimmillään, ja kokkoja poltettiin noitien ja pahojen henkien karkottamiseksi.

Nykyisin Etelä-Pohjanmaalla pääsiäiskokon polttamisesta on tullut suuri tapahtuma. Monet kylätoimikunnat järjestävät kokon polttamisen ja kaikki kyläläiset kokoontuvat yhteiselle kokolle. Pääsiäiskokkoja poltetaan myös ulkomailla, mm. Saksassa, Hollannissa, Tanskassa ja Ruotsissa.

MB


Postikortti kuvastaa aikaansa

Kokemuksia keräilynäyttelystä

Monelle postimerkkikeräilijälle on käynyt niin, että kun postikortin on kääntänyt ympäri, sieltä on löytynyt uutta ja kiehtovaa. Heistä on tullut myös korttien keräilijöitä.

Uukuniemen nuorisoseuran keräilyjaoston näyttelyssä nuorisoseurantalolla oli lauantaina esillä muun muassa rahoja, postimerkkejä ja postikortteja. Kirpputorilla oli tarjolla monenlaista; vaatteita, pikkuesineitä, lehtiä ja leivonnaisia. Kahvio tarjosi välipalaa ja valokuvat esittelivät nuorisoseuran toimintaa.

– Kortteja kerätään jonkin aiheen mukaan.Paikkakuntakortit, autot, eläimet, kirkot, kaupungit, kertoi keräilyjaoston vetäjä Esko Salminen.

Nuorisoseurantalolla oli esillä kerhoon kuuluvan parikkalalaisen Maija Koiso-Kanttilan sauna-aiheisia postikortteja.

– Yleistä on myös kerätä kortteja taiteilijan mukaan. Erityisen suosittu vanhemmista korttitaiteilijoista on Martta Wendelin (1893-1986). Esko Salminen tietää monen keräävän Wendeliiniä.

Suomalaisen kansallisromantiikan perinnettä jatkaneen Wendelinin kulta-aikaa postikorttikuvittajana oli 1930-1950-luku. Moni muistaa Wendelinin myös Kotilieden kansien kuvittajana.

– Kortti tuo tunnemuistoja lapsuudesta ja nuoruudesta, sanoi korttikeräilystä innostunut nuorisoseuran puheenjohtaja Sinikka Rantanen.

Suosituimmilla korttitaiteilijoilla, kuten Marja-Liisa Pitkärannalla, on jopa omat faniklubinsa, johon kuuluu satoja jäseniä.

Postikorttien keräilijöiden iloksi elokuun 28.päivä saapuu Uukuniemen nuorisoseurantalolle Keräilytapahtumaan Suomen Postikorttiyhdistys Apollon asiantuntija, puheenjohtaja Raili Kuusjärvi Tuusulasta. MA-N

Lisää postimerkkien keräilystä os.
,www.postikorttiyhdistys.org


Pääsiäinen on juhlien juhla

Pääsiäinen on juhlien juhla

Pääsiäinen on kristillisistä juhlista tärkein ja vanhin — 300-luvulla eläneen kirkkoisä Gregorios Nyssalaisen sanoin “päivien kuningatar” tai “juhlien juhla”, kuten paavi Leo Suuri 400-luvulla sitä kuvaili. Pääsiäisen sanomassa tiivistyy kristinuskon ydin: Kristus on ylösnoussut ja kuolemallaan voittanut kuoleman.

Suomen kielen sana “pääsiäinen” on uudissana, jota käytettiin jo ennen Agricolaa. Alun perin se on tarkoittanut pitkästä ja raskaasta paastosta pääsemistä. Se tuo mieleen juutalaisten pääsemisen vapauteen Egyptin orjuudesta.

Legenda kertoo, että Magdalan Maria vei keisari Tiberiukselle lahjaksi kananmunia ja kertoi Jeesuksen ylösnousemuksesta. Keisari vastasi, että kuolleista nouseminen on yhtä mahdotonta kuin valkoisten munien muuttuminen punaisiksi. Samalla hetkellä Marian tuomat munat muuttuivat punaisiksi.
Koristeltujen munien lahjoittaminen pääsiäisyönä on vanha ortodoksinen perinne. Suomeen perinne tuli 1800-luvulla.

Pääsiäismuna symboloi uutta elämää ja ylösnousemusta. Munan kuori kuvaa Kristuksen hautaa, josta hän ylösnousemuksessa murtautui ulos. Suklaamunat kertovat samaa: munasta löytyvä yllätys muistuttaa pääsiäisaamun iloisesta yllätyksestä.

Pääsiäisperinteistä myös munasta kuoriutuva keltainen poikanen liittyy munan merkityksiin: kevääseen ja uuteen elämään. Pääsiäiskoristeissa ja pääsiäiskorteissa tiput ovat pitkään olleet suosittu aihe. Pääsiäispupu puolestaan peritytyy jäniksestä, jota on monissa kulttuureissa pidetty hedelmällisyyden vertauskuvana.

Suklaisia pääsiäismunia on ollut Suomessa myynnissä 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. Ensimmäinen pääsiäiskortti puolestaan on postitettu Suomessa v. 1871.

Rairuohon kasvatus on uudehko pääsiäistapa. Varhaisimpia tietoja siitä on Kotilieden pääsiäisnumerossa vuodelta 1936, jossa lehti esittelee “pääsiäisniityn pöydänsomisteena”. Tapa on yleistynyt Suomessa vasta sotien jälkeen 1960-luvulla.

Vanhempia, yhä käytettyjä pääsiäispöydän koristeita ovat pajunkissat ja koivunoksat, jotka maljakossa alkavat pian työntää hiirenkorvaa. Narsissit ja vihreä ruoho edustavat nekin kevään kasvuvoimaa ja uutta elämää.

Lähde: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS


Kävijämäärät sivuilla kasvussa!

Maaliskuun kävijätilastojen mukaan Uukuniemi.info -sivuilla kävijöiden määrä on edelleen kasvussa. Yhteensä sivuilla vierailtiin 5140 kertaa, 1983 eri koneelta. Kun samalta koneella on usein useampi eri käyttäjä, voidaan sanoa, että lukijämäärä on ollut reilusti yli 2000.

Artikkeleita selattiin 3745 ja kuvagalleriaa 2430 sekä Webkamerakuvaa katsottiin 1846 kertaa.

Ilmoituksia katsottiin puolestaan 893 kertaa.

Sivut tulevat esiin hyvin myös hakukoneiden hauissa, mikä tuo lisäarvoa myös mainostajille ja ilmoittajille. Kaikkiaan 413 erilaisella hakulauseella päädyttiin Uukuniemi.info -sivuille.

JL