Kategoriat
Arkistot

Parikkalan kunta kannustaa pihasuunnitteluun

Ympäristöönsä sopivat, asukkaiden asumisviihtyvyyttä lisäävät ja käyttötarpeita vastaavat hoidetut pihat ovat ilo koko ympäristölle. Valtuutettu Kari Niiranen jätti asiaan liittyen kesällä 2008 Parikkalan Kokoomus ry:n -valtuustoryhmän valtuustoaloitteen, jossa esitettiin kunnan tukea omakotitalojen pihasuunnitteluun, kuten maaseutuelinkeinolautakunta on tukenut maatilojen pihapiirien suunnittelua.

Aloite on edennyt maaseutuelinkeinolautakunnan päätökseksi ja nyt Parikkalassa vakituisena asuntona käytettävien omakotitalojen vuonna 2009 valmistuneita ja valmistuvia pihasuunnitelmia kunta tukee 50 %:lla / suunnitelma, kuitenkin enintään 250 €/ kohde. Maatilojen pihapiirien suunnittelun tuki säilyy ennallaan ja on samansuuruinen omakotitalojen pihasuunnitelmien kanssa.

Tuen saa palauttamalla täytetyn hakulomakkeen ja kopion maksetusta laskusta kunnanviraston Saaren toimipisteeseen tai Harjulinnaan. Lomakkeita löytyy kunnan nettisivulta ja virastoista. Tuen maksatuksesta päättää maaseututoimenpäällikkö talousarviomäärärahojen puitteissa ja lista tukien saajista viedään maaseutuelinkeinolautakunnalle tiedoksi.

Kesä on hyvä aika suunnittelun aloittamiselle

Suunnitelman tekeminen on monivaiheinen prosessi. Ensimmäisenä on etsittävä ammattilainen, joka kartoittaa asukkaiden toiveet ja sopeuttaa ne pihan paikkaan, ympäristöön ja budjettiin sopivaksi. Suunnittelija antaa myös uusia vinkkejä, koska ulkopuolisena näkee erilaisia ratkaisumahdollisuuksia moniin ongelmiin. Luonnosvaiheessa talonväki voi vielä tarkistaa kasvivalinnat ja sijoittelun ja esittää viimehetken muutokset. Lopullinen pihasuunnitelma valmistuukin sitten syksyksi ja kenties jo syysistutuksiin pääsee suunnitelman mukaisesti. Jo seuraavana kesänä voi nauttia uudistuneesta pihasta. Vuosien varrella ja kasvien voimistuessa kaunis piha nostaa koko kiinteistön arvoa.

Toivomme uudistuneita pihoja ja silmäniloa ympäri vuoden. Mahdollisimman moni toteutunut pihasuunnitelma kannustaisi kokeilun jatkamiseen myös tulevina vuosina.
Lisätietoja maaseututoimesta Maija Sairaselta p. 044-7811359


Voimakas kuuro kasteli maat

Iltapäivän aikana vettä on satanut paikoin Uukuniemellä jo 30 mm ja lisää on luvassa.

Sade siirtää viljelijöiden peltotöitä muutamalla päivällä taas eteenpäin, mutta muuten luonto kaipasikin jo vettä.

JL


Alexander-tekniikan kurssi Uukuniemellä heinäkuun lopussa

“Keho on ihmisen varasto, ainoa paikka johon voi säilöä
ne asiat, joita ei voi päästää ulos ja joita alkaa kantaa
mukanaan. Lihaksiin varastoidaan ilmaisematta jäänyttä
mielipahaa, surua, vihaa ja aggressioita. Nauramatta
jääneet naurut ja itkemättä jäänet itkut ovat kehossa
piilossa.” Päivi Saraste: Suuntana vapaus – Alexander-tekniikan perusajatuksia 2006

Päivi Saraste on kouluttautunut Alexander-tekniikan opettajaksi Brightonissa, Englannissa. Valmistuttuaan hän on toiminut opettajana Kuopiossa sekä kursseilla eri puolilla Suomea. Aikaisemmalta koulutukseltaan hän on musiikin- ja laulunopettaja.

Mitä on Alexander-tekniikka?
Alexander-tekniikan avulla opitaan ymmärtämään kehon ja mielen välistä yhteyttä.
Tietoisella ajattelulla voidaan muuttaa haitallisia tottumuksia ja vapautua kehossa olevista kroonisista, olemista ja toimintaa haittaavista jännityksistä.

Työskentelyssä on keskeistä Alexander-tekniikan periaatteisiin tutustuminen ja niiden toimivuuden kokeileminen erilaisissa yksinkertaisissa käytännön toimissa. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta omista reaktiomalleista ja löytää mahdollisuuksia toimia taloudellisemmalla ja tasapainoisemmalla tavalla.

Tänä keäsänä Parikkalan Uukuniemellä järjestetään 26.-31.7.2009 Alexander-tekniikan intensiivikurssi, jossa Saraste toimii vetäjänä.

Kurssi koostuu päivittäisestä Alexander-tekniikka työskentelystä ja on laajuudeltaan 33 oppituntia. Työskentely tapahtuu ryhmässä. Kurssipaikkana on Lehtolan talo Uukuniemen kirkonkylässä, jossa on myös mahdollisuus majoittumiseen ja ruokailuun.

Kurssi soveltuu paitsi äänenkäytön ammattilaisille (opettajat, laulajat, näyttelijät, seurakuntien työntekijät) myös kenelle tahansa itsensä kehittämisestä ja elämänlaatunsa tai suoritustasonsa parantamisesta kiinnostuneelle. Erilaisista fyysisistä tai henkisistä jännityksistä
kärsivät voivat myös saada tekniikasta apua.

Kurssin hinta on 220 €/henkilö. Täysihoito Lehtolassa on hinnaltaan 240 €/hlö, mahdollisuus myös pelkkään ruokailuun. Lisätietoja päiväohjelmasta, muista majoitusvaihtoehdoista ja ilmoittautumisesta antaa Päivi Saraste, puh. 050-5188057, paivi@kuopionalexandertekniikka.fi.
Lehtolassa isäntäväkenä toimivat näyttelijä Mirva Kuivalainen ja muusikko Petri Tiainen. Lisätietoja kurssipaikasta voi tiedustella sähköpostilla (mirva.kuivala@suomi24.fi/
petri.tiainen@helsinkinet.fi) tai puhelimitse 050-5722751/Mirva tai 040-5074045/Petri.
MA-N


Laie’n kaupunki eilen ja tänään

Helena Hannonen

Uusi kotikaupunkini on pieni Laie, Oahu saaren pohjoispuolella 56 kilometrin päässä Honolulusta. Sen asukasluku on noin 7000 ja suurin osa, 69%. asukkaista saa elantonsa Brigham Younging yliopiston, Polyneesian kulttuurikeskuksen ja Hawaii Reserves yrityksen palveluksessa. Yliopistossa on noin 2500 opiskelijaa ja puolet heistä tulee Yhdystaltojen ulkopuolesta. Polyneesian kulttuurikeskus perustettiin, jotta opiskelijoilla olisi mahdollisuus saada yliopisto tutkinto. He työskentelevät keskuksen eri kylissä ja saavat kokemusta ja maksavat lukukausi, asunto ja muut kustannukset työllään. Kerron enemmän yliopistosta ja kulttuurikeskuksesta tulevissa artikkeleissa.

Suullisen perinteen mukaan, kaupunki on saanut nimensä kahdesta hawaii’n kielen sanasta: lai tarkoittaa puun lehteä ja ie tulee le’ei kasvista, joka kiipeää ylös puitten runkoja ja on erittäin yleinen Laie’n kaupunkia ympäröivillä kummuilla ja vuorilla.
Kasvi on pyhä eri alkuasukkaitten muinoin palvelemille maan, elämän ja metsän jumalille.

Kautta aikojen Laie on ollut tunnettu “turvapaikkana”. Kun alkuasukasheimot taistelivat, ne jotka pääsivät Laie’n sisäpuolle, olivat turvassa. Valkoisilla lipuilla varustetut keihäät oli pystytetty kaupungin rajoille ja ne joka tulivat rajojen sisäpuolelle, olivat aina turvassa. Paikalliset papit tappoivat soturit, jotka yrittivät ottaa pakolaiset kiinni Laie’n sisäpuolella. Pakolaiset voivat olla kaupungissa pari viikkoa tai monta vuotta. Jos he jäivät pitemmäksi aikaa, heidän tuli palvella ja auttaa pappeja ja paikallisia asukkaita. Jos he halusivat pala kaupungin ulkopuolelle, kukaan ei saanut häiritä heitä turva-ajan päätyttyä. Tämä traditio lakkautettiin vuonna 1819, mutta kaikki Laie’n kaupunkiin tulevat, sanovat, että he tuntevat olevansa turvassa ja ihmeellisen rauhan ympäröiminä, kun he ovat tällä alueella.

Alkuaikoina maa oli kuninkaan ja hänen heimopäälliköiden omistuksessa. Maapalstat oli jaettu kolmion muotoisiin alueisiin. Kärkiosa oli vuoria, keskiosa tasaista maata ja levein osa oli merenrantaa. Tärkeä makea vesi tuli vuorilta alas puroina ja virtoina ja sitä tarvittiin maanviljelyyn. Maata sai omistaa ainoastaan “siniveriset” ja muut maksoivat kallista veroa. Kun yksi päälliköistä meni naimisiin korkeammassa arvossa olevan naisen kanssa, koko maanjako systeemi meni ylösalaisin ja se oli kumottava. Sen jälkeen maan omistus oli kuninkaan ja valtion hallinnassa. Monet asukkaat, joilla oli oikeus omistaa maapalsta, jolla he olivat asuneet, eivät osanneet lukea pientä tekstiä ilmoituksessa, eivätkä menneet lunastamaan maataan ja niin se meni joko kuninkaalle tai valtiolle.

Vuonna 1865 Myöhempien Aikojen Pyhien kirkko osti suuren plantaasin tältä alueelta. Lähetystyö oli alkanut “voileipä saarilla”, kuten Hawaiin saaria kutsuttiin 1800 luvulla, jo vuonna 1850. Vuonna 1979 kirkon jäsenet aloittivat sokeriruoko viljelyksen. Seuraavina vuosina rakennettiin kouluja ja kirkkoja alueelle. Temppeli rakennettiin vuonna 1919. Yliopisto perustettiin vuonna 1954. Polyneesian kulttuurikeskus avattiin 17 joulukuuta 1958. Kirkolla on ollut suuri vaikutus alueeseen ja auttanut viemärin, vedenpuhdistuksen ja kaupungin kehityksessä.

Pearl Harbor on ollut Yhdysvaltojen tukikohtana saaren etelä puolella. Sotilaskeskuksia on myös itä- ja länsirannikolla. Kun sotilaat tulivat lomalle toisen maailman sodan taisteluista eri puolelta maailmaa, monet tulivat Hawaiille. Turismi alkoi kasvaa. Samaan aikanaan paikallinen väestö yritti kerätä rahaa kappelien rakentamiseen. Tästä tuli ajatus vuonna 1947: matkustajat tarvitsivat ruokaa. Niinpä Hukilaun rantaa alettiin tehdä viikottaisia luau juhlia, joissa matkustajat saivat hyvää ruokaa, ohjelmaa hawailaiseen tyyliin… ja paikallisasukkaat saivat tuloja. Hukilau on nyt yksi kuuluisimpia rantoja ja erittäin suosittu paikka sekä turistien että paikallisen väestön lomapaikkana.

Hukilau tarkoittaa kalastusta ja nimi tulee sanasta “vetää köyttä”. Kalastajat antoivat paikallisten asukkaiden tulla verkkojen nostoon. Verkot heitettiin mereen ja osa asukkaista pärski verkkojen ulkopuolella johtaen kalat verkkoon. Toiset seisoivat rannalla ja alkoivat vetää puolikuun muotoista verkkoa kohti rantaa. Asukkaat saivat kerätä kaloja verkosta. Tämä ajatus viehätti turisteja, jotka myös osallistuivat kalastukseen. Kun kappelin rahat oli saatu, luaut lopetettiin, mutta turistit pyysivät, että verkkokalastus pidettäisiin traditiona, johon saarella vierailevat voisivat osallistua. Tämä traditio jatkui kunnes lait muuttuivat ja kalastus lopetettiin noin vuonna 1970.

Laie, kuten monet pienet kaupungit, kärsii tänä päivänä maailman talouden lamakaudesta. Turistien määrä on laskenut, mutta yritykset mukautuvat muutoksiin. Louvuus ja uudet ideat tulevat esille ja käytäntöön. Uudet tuulet puhaltavat ja tuovat mukanaan matkustajia maailman eri alueilta. Asukkaat ottavat myös oppia paikkakunnilta, jotka ovat tehneet jotain menestyksellisesti oman paikkakunnan elvyttämiseksi. Tämä vuorovaikutus on maailman laajuista. Opiskelijat tuovat ajatuksia, turistit tekevät ehdotuksia ja yhteiskunta kokoontuu pohtimaan, kuinka omaa asuinaluetta voidaan kehittää, jotta perheillä olisi mahdollisuus kasvattaa lapset hyvässä elinympäristössä, ansainta elanto ja elää turvallisessa yhteiskunnassa. Kysymykset kansakoulusta omalla paikkakunnalla, opetuksen tehokkuus, terveyshuollon varmistaminen ja tärkeiden toimintojen säilyttäminen ja työpaikkojen sekä asuntojen lisääminen ovat tärkeitä puheenaiheita paikkakunnalla. Asukkaat haluavat säilyttää oman kulttuurinsa ja taata tulevaisuutensa itselleen ja seuraaville sukupolville.

Jos tämä kuulostaa tutulta, Uukuniemi oli pohtimassa samoja asioita 10 vuotta sitten. Uukuniemi voi auttaa esimerkillään Laie’n kaupunkia maailman toisella puolella. Toivonkin, että tapaaminen kahden eri kulttuurin sillalla antaa ideoita ja innoittaa uukuniemeläisiä missäpäin maailmaa he ovatkin. Juuremme ovat Karjalan mullassa, mutta voimme tuottaa hyvää satoa siellä mihin meidät on istutettu kasvamaan.

Seuraavassa on australialaisen opiskelijan tekemä kävelyretki Laie’n maisemiin. Vaikka se onkin vuodelta 2001, muutokset ovat hyvin pieniä kun ajelen näillä alueilla. Hyvää virtuaalista lenkkeilyä.

http://colton.byuh.edu/byutour/slide/m432.htm


Uukuniemen kirkkomäki uudistuu

Parikkalan Seurakunta rakennuttaa Uukuniemen kirkkomäelle uuden huoltorakennuksen, johon tulee mm. wc-tilat. Samalla kirkko saa vesi- ja viemäröintiliitännät ja kirkkotarhaan tehdään sadevesiviemäröinti. Lisäksi kirkon piha-alue valaistaan. Kevään aikana kirkon vierestä on purettu tarpeettomaksi käynyt vanha tiilirakenteinen öljylämpökeskus, koska viime vuonna kirkkoon asennettiin sähkölämmitys. Kevään aikana tehtävän urakan kustannusarvio on 116000 euroa ja toteutuksesta vastaa Saaren Rakennuspalvelu Oy.
Parikkalan kunnan myytyä kirkonkylän vanhan koulun vuonna 2006, ei kirkkomäellä ole ollut käytössä juoksevaa vettä ja saniteettitiloja. Tästä on aiheutunut hankaluutta ja ylimääräistä järjestelyä mm. kesäaikana pidettävillä Uukuniemi-juhlilla ja toritapahtumissa. Rakentajan taholta kerrotaan, että helpotusta on luvassa juhannukseen mennessä valmistuvan huoltorakennuksen myötä.
Sah


Ihmeellinen luonto

Taas oli vaatia moottoriajoneuvoliikenne uuden viattoman uhrin. Maantien
ojaan Uukuniemellä oli päätynyt tämän eliölajin lento. Oli poloinen
ilmeisesti törmännyt autoon ja oli illansuussa tienposkessa
toestaitoisena. Lentämään ei pystynyt, mutta auringonkukansiemenet
kelpasivat, rieskaa se ei osannut arvostaa. Jääskeläisen Erkki varmaan
ihmetteli salaa ikkunassa valtion virkamiesten palkkojen pienuutta, kun
näki minun käyvän varkaisilla lintulaudallaan. Luuli varmaan, että kävin
nälissäni syömässä talit naapurin ikkunalta.

Rikoin lakia. Suoritin tämän kaunokaisen tilapäisen huostaanoton, jota ei
tietääkseni luonnonotukselle saisi suorittaa. Tarkoitus oli toimittaa tämä
siivellinen pikkunisäkäs myöhemmin Heinolan lintutarhalle Vuoren Ollin
hoidettavaksi. Olisi varmasti Olli suuresti ilahtunut tästä hirvittävän
harvinaisen oloisen ja kauniinnäköisen eliölajin saamisesta
matkailunähtävyydeksi. Pahaksi onneksi muutaman päivän aktiivisen
ruokinnan jälkeen lintu oli lentänyt tiehensä parvekkeeltamme eikä sitä
ole etsinnöistä huolimatta löytynyt. Jos joku sen tavoittaa, voi toimittaa
meille takaisin.

Kovasti kiinnostaisi määrittää tämän erittäin harvinaisen ja kauniin
siivekkään pikkunisäkkään laji. En ole kovin hyvä lintutietäjä, mutta
minusta tuo turkoosin värinen noukka viittaisi lähinnä papukaijaan, mutta
kirjava höyhenistö tuo mieleeni myös kolibrin. Kertokaapa hyvät bongarit,
mistä eliölajista on kysymys ja onkohan näin kauniin väristä ja eittämättä
harvinaisen näköistä siivekästä ennen havaittu maamme ilmatilassa.

Aulis Koivistoinen
www.koivistoinen.net


VESI- JA VIEMÄRILIITÄNNÄT TYÖN ALLA

Vuodenvaihteessa valmistuneen Niukkala – Uukuniemen kirkonkylä –välisen vesi- ja viemärilinjan tonttihaaroitustyöt ovat käynnistyneet. ” Olemme kytkeneet jo useampia talouksia linjastoon kevään aikana. Mm. Savo-Karjalan Virkistyskeskus on liitetty maaliskuussa, samoin monta kiinteistöä kirkkomäen alueella. Tällä hetkellä tonttihaaroituksia kaivetaan Haapaniementien varrella. Ensi viikolla siirrymme väliaikaisesti jatkamaan töitä kirkkomäen kiinteistöille ja sen jälkeen taas takaisin Haapaniemeen. Töitä on tiedossa koko kesäksi”, kertoo Jouni Kaljunen Maaseutupalvelu J Kaljunen Ky:stä.
Uukuniemeltä puhelimeen tavoitettu Parikkalan kunnan vesilaitoksen esimies teknisen toimiston työnjohtaja teknikko Pekka Saukkonen toteaa, että tähän mennessä noin 30 liittymäsopimusta on valmiina ja kohteet työn alla. ”Nyt on korkea aika ottaa yhteyttä kuntaan, mikäli aikoo saada vielä tämän vuoden aikana liittymän tehdyksi. Ympäristökeskus on myöntänyt liittyjien omilla tonteilla tehtäviin töihin avustusta, jota on saatavilla rajoitetun ajan. Liittymäsopimuksia on saatavilla Parikkalan kunnan teknisestä toimistosta, os. Petäjikönkuja 2, 59100 Parikkala tai tulostettavissa kunnan nettisivuilla os: www.parikkala.fi ”, kertoo Pekka Saukkonen. Lisätietoja saa puhelimitse Pekka Saukkoselta numerosta 044 7811 224.
Sah


Musiikki ja harrastuskerho käynnistyi nuorisoseurantalolla

Musiikki ja harrastuskerho käynnistyi huhtikuussa Uukuniemen nuorisoseurantalolla. Ensi lauantaina kerho kokoontuu jo kello 17 alkaen.
-Jatkamme kesällä pari kertaa kuussa ja mukaan kutsutaan vapaa-ajan asunnoillaan lomailevia lapsia ja nuoria, ohjaaja Allan Saarinen kertoi.

Iltojen ohjelmaa rakennetaan osallistujien toiveiden mukaan. Kerholaisten alaikäraja on 10v.

Uudet karaokelaitteet kerho sai Saaren leijonilta. MA-N


Korpijärvestä lähti jäät

Sunnuntaina 3.5. tuuli irrotteli jäät liikkeelle Korpijärvestä. Kylmästä loppukeväästä huolimatta, jäiden lähtö ajoittui hieman normaalia aikaisemmaksi. Suojärvi oli vapautunut jo muutama päivä aiemmin ja Pyhäjärven jäiden lähtöä vielä odotellaan.

JL


Raivotautirokotteiden lentolevitykset alkavat jälleen kaakkoisrajalla

Pienpedoille tarkoitettujen raivotautirokotesyöttien lentolevitys aloitetaan huomenna kaakkoisrajalla.
Levitykset pyritään hoitamaan 4.5.-10.5.09 välisenä aikana.
Lennot ajoittuvat päivittäin välille klo 6 – 22.

Lentolevityksen aikana pudotetaan kaakkoisrajalle 80 000 rokotesyöttiä. Syötit levitetään vesistöjä lukuun ottamatta 25–35 km leveälle vyöhykkeelle, joka ulottuu Tohmajärveltä Värtsilän korkeudelta Virolahdelle ja edelleen etelärannikkoa pitkin Pyhtäälle asti. Lentolinjat ovat toisistaan noin yhden kilometrin välein. Yhteensä linjoja lennetään 20. Lentoalue on noin 8 000 km 2.

Lentolevityksessä käytettävät rokotesyötit ovat noin 4 x 4 x 1 cm:n kokoisia n. 20 gramman painoisia ruskeita paloja. Rokotteet sisältävät heikennettyjä raivotautiviruksia, jotka ovat vaarattomia eläimille.

Maastossa oleviin syötteihin ei saa koskea, jos henkilö on saanut rokotetta suun ja silmien limakalvoille tai avohaavoihin, likaantuneet kohdat tulee pestä vedellä ja saippualla sekä kääntyä varmuuden vuoksi terveyskeskuksen puoleen.

Viime vuonna tutkittiin Suomessa eläinten aivonäytteitä raivotaudin varalta kielteisin tuloksin yhteensä 838. Suurin osa näytteistä oli ketuista ja supikoirista.

Raivotautitapauksia ei ole todettu maassamme yli 20 vuoteen lukuun ottamatta kahta vuosina 2003 ja 2007 maahantuotua eläintä, jotka lopetettiin maahantuonnin jälkeen.

Mikäli luonnossa kohtaa omituisesti käyttäytyvän supikoiran, ketun tai muun petoeläimen, tulisi siitä ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille, joka puolestaan toimittaa eläimen Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan tutkittavaksi. Tutkimukset ovat maksuttomia.

Lisätietoa:
www.evira.fi > Eläimet ja terveys > Rabies
MA-N