Kategoriat
Arkistot

Apu-lehti bongasi maailman nettikameroiden esittelyssä navettapihaton

Apu-lehti esitteli viime to 14.5. ilmestyneessä numerossaan muutaman nettikameran maailmalta, joissa eläimet tulevat reaaliajassa ruutuun. Mukana oli myös Uukuniemi.info:n pihattokamera:

unkarilainen kattohaikara
http://kki-darany.hu/wwwroot/golya/guestimage.html

ruotsalaiseläintarhan siperiantiikeri
www.webbkameror.se/tigercam

amerikkalainen alligaattori
www.gatorland.com/gatorcam.php

uukuniemeläinen lypsykarja Parikkalassa
www.uukuniemi.info/webcam/pihatto

LH

Vipuvoimaa Parikkalan pohjoisosan matkailuun

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt Parikkalan kunnalle rahoitusta Niukkalan vierasvenesataman ja uimarannan, Papinniemen vierasvenesataman ja Pohjanrannan lintutornin ja pysäköintialueen rakentamiseen.

Parikkalan kunnan pohjoisosassa sijaitsevat Pien-Rautjärvi ja Pyhäjärvi kuuluvat Natura 2000 –ohjelman kohteisiin. Pyhäjärven venematkailun kehittämiseksi on rakennettu rantautumispaikkoja jo 1990-luvulla. Suuremmille veneille ja liikennöivälle vesibussille soveltuva satamavarustus on ollut puutteellinen. Pien-Rautjärven lintukohteet – Pohjanranta, Tarassiinlahti ja Honkakylänlahti – täydentävät monipuolisilla lajeillaan Sisä-Suomen merkittävintä kosteikkoa, Siikalahtea. Parikkalan kunta on profiloitunut ”Lintuinmaa” -luontomatkailualueeksi hyödyntäen sijaintiaan ja monipuolisten elinympäristöjen runsautta.

Rakennettavien kolmen kohteen yhteinen kustannusarvio on 402 980 €, josta EU:n ja valtion kansallisen rahoituksen osuudet ovat molemmat 140 000 € ja Parikkalan kunnan rahoitusosuus 122 980 €. Pyhäjärven investointihankkeiden tavoitteena on kehittää Pyhäjärven vierasvenesatamaverkostoa ja siten edistää matkailuelinkeinoa ja palvelutarjontaa veneilijöille. Papinniemen ja Niukkalan vierasvenesatamien rakentaminen alkaa vuonna 2010. Laiturirakenteiden lisäksi toteutetaan mm. satamien vesi- ja jätehuoltoon liittyviä rakenteita sekä muita varustuksia. Niukkalan vierasvenesatamaan rakennetaan myös aallonmurtaja, veneluiska ja tihtaali. Sataman yhteydessä oleva uimaranta kunnostetaan.

Pien-Rautjärven hoito- ja käyttösuunnitelma antoi runsaasti tietoa alueen arvokkaasta luonnosta, eläin- ja kasvilajien rikkaudesta. Parikkalan lintu- ja luontomatkailumahdollisuuksia laajennetaan rakentamalla Pohjanrannan lintutornialue, joka palvelee samalla koko kunnan pohjoisen alueen matkailun infopisteenä. Pysäköintialueen ja polun maarakentaminen aloitetaan syksyllä 2009. Lintutorni, infotaulu, kyltit ja kompostikäymälä valmistuvat keväällä 2010. Rakenteissa huomioidaan niiden soveltuvuus liikuntaesteisille siten, että lintutornin alatasanteelle pääsee myös pyörätuolilla. Täten Pohjanranta täydentää noin 7 kilometrin päässä sijaitsevaa Tarassiinlahden luontoaluetta. Molemmat alueet omistaa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, joka myös huolehtii alueiden ja rakenteiden kunnossapidosta.

Tarnala, Niukkala ja Uukuniemen kirkonkylä saavat uusien matkailun infrastruktuuri-investointien myötä merkittäviä uusia vetovoimakohteita: niistä pääsevät nauttimaan kuntalaiset, vapaa-ajanasukkaat ja matkailijat.

Lähde: Kunnan elinkeinotoimen tiedote

Säästetään Uukuniemen vesistöjä kuormitukselta- Matonpesupaikka auki Niukkalassa

Matonpesu on meille suomalaisille rakas kesäharrastus ja kesän tultua oma laituri kutsuu matonpesuun.

Ympäristökeskuksen mukaan mattojen pesu järvessä tai joessa likaa vesistöä, vaikka käytettäisiinkin mäntysuopaa tai muita vähäfosfaattisia pesuaineita. Runsas mattopyykki järvessä olevalla laiturilla voi aiheuttaa veteen paikallisesti sameushaittaa, hygieenistä likaantumista, kiintoaineesta johtuvaa roskaantumista ja leväkasvun voimistumista. Mattopyykki järvessä voi nostaa pesupaikan lähellä myös veden bakteerimääriä.

Niukkalan matonpesupaikka on avoinna. Matonpesupaikalla on kolme allasta ja mankeli sekä kuivatustelineet. Vesi altaille johdetaan järvestä ja jätevedet johdetaan kunnan viemäriverkostoon. Paikan kunnossapidosta vastaa Parikkalan tekninen toimi.
MA-N

Uukuniemen uusi historiateos julkaistaan Uukuniemi-juhlilla

Uukuniemen historiakirja julkaistaan kesäkuun 27 päivänä Uukuniemi-juhlien yhteydessä. Aineistot historiakirjaan on koottu Uukuniemen seurakunnan ja kunnan arkistoista, museoilta, valtion arkistoista ja kirjallisuudesta. Suuri osa kuvista on saatu yksityisten ihmisten albumeista. Historian kirjoittajana on toiminut FM Jaana Juvonen Joensuusta. Historiatoimikunnan jäseniä ovat Asko Kemppinen, Paavo Tiainen, Erkki Lemetyinen, Eino M. Repo, Eeva Pekonen, Tuija Aronen, Jari Venhovaara ja Eeva Paakkinen.
Uukuniemen historian kirjoittamisesta teki 2003 aloitteen argeologi Ville Laakso Turun yliopistosta. Historian kirjoittaminen aloitettiin vuonna 2007 Parikkalan kunnan ja Parikkalan seurakunnan yhteishankkeena.
Edellinen kotiseutukirja -Uukuniemi rajan halkoma pitäjä- julkaistiin 1950-luvulla, joten historiakirjalle oli selvä tarve.
Kirjassa on keskeisenä toisen maailmansodan jälkeinen aika
Kirjan sisältö painottuu 1800-luvun lopusta aina kuntaliitokseen 2005. Sisältö keskittyy kunnan ja seurakunnan tapahtumiin, elinkeinoihin sekä toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Uukuniemen historia on kautta vuosisatojen ollut selviytymistä. Toimeentuloa on saatu maasta ja pienviljelyksestä, yhteisöllisyys on ollut vahvaa ja hengellinen herätys on luonut omaleimaisuutensa. Toinen maailmansota pirstoi 6000 asukkaan pitäjän ja valtaosan elämisen edellytyksistä. Uukuniemen kunnan sodan jälkeinen elämä oli silti vilkasta jälleenrakentamisen, kulttuurin, seura- ja yhdistystoiminnan aikaa. Kunnan itsenäisyys oli ollut useita kertoja uhattuna ja lopulta se joutui Etelä-Suomen läänin pohjoisimmaksi kunnaksi. Itsenäisen Uukuniemen kunnan historia päättyi vuoden 2004 loppuun, kun vuoden 2005 alun kuntaliitoksessa entiset Uukuniemen, Saaren ja Parikkalan kunnat muodostivat uuden Parikkalan kunnan.
MA-N/Sah

Ekomartta tutkii luontoa: Käärme haravalla ämpäriin

Kyykäärmeen pelon voi voittaa ja kyyn kanssa voi oppia elämään. Tapasin ensimmäisen elävän kyyn luonnossa vasta 40-vuotiaana Uukuniemen Timolahdessa. Entinen kaupunkilainen on uskaltanut elää pihapiirin kyitten kanssa, kun oppi niiden oleskelupaikat. Aluksi koitin vanhoilla kansanviisauksilla karkoittaa niitä ja valelin jopa nurmikolle aitoa tervaa pihapiirin merkitsemiseksi.
Kyy on luontokirjojen mukaan utelias ja palaa aina samaan paikkaan katsomaan. Se oppii sietämään monenlaista kuten koiriamme, jos se tietää ettei sitä häiritä. Tosin viime syksynä koiria liian lähelle lekottelemaan tullut pihan käärmeemme sai lapiosta.

Radio Suomen luontoillat tuovat kiitettävästi keskiviikkoisin luontomme ilmiöitä ja eläimiä. Kyykäärmeiden asiantuntija Urpo Koponen neuvoi 6.5. Luonto Suomen kyyillassa käärmeiden kuljettamisesta:
“Helpoin tapa on kuljettaa käärme elävänä. Hyvä kunnon 20l ämpäri, pohjalle kariketta ja kanteen reikiä. Sitten vaan rohkeutta, ämpäri kallelleen ja kepillä käärme vipaten sankoon. Käärme on paras kuljettaa 2 km päähän, silloin se ei palaa.Tietysti kumisaappaat ja suojaavat hanskat käteen.”

Koposen mukaan käärmeen elinpiiri on noin 1 km.
Seuraava pihakyy ei ehkä saakaan lapiosta. Tömistelin aamulla kyytä pois pihasta läheiseen kivikkoon. MA-N

Luonto Suomen kyyilta on kuunneltavissa Yle areenassa os.
http://areena.yle.fi/toista?id=2248429

Nuorisoseuran kirkkopyhää vietettiin kauniissa kevätsäässä

Kaunis kevätsää houkutteli mukavasti väkeä sunnuntai-iltapäivänä Uukuniemen kirkkoon.
-Elämän merkit ovat voittaneet luonnossa, aloitti kirkkoherra Erkki Lemetyinen jumalanpalveluksen.- Tunnemme olevamme Karjalan kunnailla, jossa lehtii puu, jo Karjalan koivikot tuuhettuu. Käki kukkuu siellä ja kevät on.
Lemetyinen puhui saarnassaan rukouksesta, arjen keskellä yhteydestä Taivaalliseen Isään.
Jumalanpalveluksen jälkeen laskettiin seppeleet sankarihaudoille.
– Kaatuneitten päivä muistuttaa meitä siitä mitä olemme saaneet. Perustukset on kaivettu Uukuniemen kirkon multaan sankarihaudoille. Ne voivat olla tuleville sukupolville osoitus veteraanien työstä ja rikkautena tulevassa elämässä, Lemetyinen lausui.
Seppeleen laskun jälkeen tilaisuus jatkui Uukuniemen nuorisoseuralla kotoisalla kahvitilaisuudella, joka lopetettiin yhteiseen suvivirteen.

Lisää kuvia os.https://uukuniemi.info/nuorisoseura/

MA-N

Veneilijät, huomio!

Jäiden lähdettyä Pyhäjärvessä on taas muikun pyynnissä avorysiä. Rysiä on Papinniemenselällä ainakin Kuussaarissa,Papinniemen kärjessä (Kulju) ja Laineensaaren etelä- ja pohjoispäässä. Ristiselällä rysiä on Hevoskalliossa, Selkäsaaressa ja lähellä rajaa selällä. Myös Kalattoman selällä on muikkurysiä.

Pyydykset ovat merkittyjä kalastuslain määräämällä tavalla ja moottorikäyttöisellä aluksella ei saa tulla 50 metriä lähemmäksi pyydystä, eikä niiden yli saa ajaa. Myös onkimista, pilkkimistä ja viehekalastusta ei saa ilman erityistä oikeutta harjoittaa viittäkymmentä metriä lähempänä rysiä.

Muikkurysät on merkitty selän puolella vähintään 1.5 metriä korkealla kaksoislipulla. Myös rysien sivulla voi olla lippuja. Aitaverkko lähtee yleensä rannasta ja rysän kokonaispituus on 150 – 250 metriä.

Jari Korhonen

Ekomartan vinkkejä

Millainen on ekologinen jalanjälki?

Ekologinen jalanjälki syntyy, kun kulutamme tavaroita ja palveluja. Jalanjäljen avulla voi arvioida onko kulutuksemme oikeassa suhteessa käytettävissä oleviin luonnonvaroihin.

Suomalaisen ekologinen jalanjälki on 5,2 ha mikä on kaksinkertainen verrattuna maapallon kaikkien ihmisten keskimääräiseen jalanjälkeen.

Ekologinen jalanjälki syntyy kulutuksen kestävyydestä.

Valinnoilla voi vaikuttaa ekologisen jalanjäljen pienentämiseen muuttamalla kulutustottumuksia:

Harkitse, mitä todella tarvitset ja mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä.

Valmista itse.

Hanki monikäyttöisiä tuotteita.

Harrasta arki- ja hyötyliikuntaa.

Käytä joukkoliikennevälineitä, polkupyörää ja kimppakyytejä.

Valitse laadukkaita, pitkäikäisiä tuotteita.

Korjaa ja huolla tavaroita ja vaatteita.

Muista kirpputorit ja kierrätyskeskukset.

Kierrätä ystävien kesken.

Suosi lähiruokaa.

Palauta pullot ja tölkit.

Suosi kierrätettäviä tuotteita.

Lajittele jätteet.

Lisää vinkkejä www.martat.fi
Maija Ala-Nikkola Uukuniemen martat
maija_ala_nikkola@hotmail.com

Bongaa fisu!

Kalakauden avaus tapahtuu 16.5. ensimmäistä kertaa järjestettävällä valtakunnallisella KALABONGAUSKISALLA.
Netin kautta tapahtuvaan kisaan voivat osallistua kaikki kalastajat ympäri Suomen.

Kalabongaus alkaa lauantaina 16. toukokuuta klo 12 ja jatkuu sunnuntaihin klo 12 saakka. Vuorokauden bongausaikana millä tahansa välineillä pyytämänsä kalalajit voi ilmoittaa mukaan kisaan sunnuntai-iltaan klo 24 asti netissä osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu

Kaikkien saaliinsa ilmoittaneiden kesken arvotaan kolme kalastustarvikesettiä, jotka sisältävät hienoja kotimaisia vieheitä. Lahjoittajina ovat Kuusamon Uistin, Finlandia Uistin ja Rapala.

Kalabongaus on kasvussa

Kalalajien bongaus on saamassa yhä enemmän harrastajia Suomessa. Pyytämiään kalalajeja voi laskea koko oman eliniän ajan eli voi kerätä ns. eliksiä, mutta yhtä lailla kaloja voi laskea vuosi- tai päivätasolla.

Koko maailman tasolla kalalajeja löytyy yli 26 000, joten urakkaa helpottaa huomattavasti keskittyminen suomalaisiin kalalajeihin.

Eri kalalajeja on Suomesta tavattu tällä hetkellä tasan 100. Vakituisia meillä tavattavia lajeja on noin 70. Jo 20 lajin pyytäminen vuositasolla edellyttää huomattavaa perehtymistä lajien esiintymiseen ja elintapoihin. Moniko muuten on nähnyt turvan tai törön?

Kalabongaus liittyy Valtakunnalliseen kalastuspäivään, jota vietetään elokuun viimeisenä keskiviikkona 26.8. Lapsille ja koululaisille suunnatun tapahtuman teemana on tänä vuonna Bongaa Fisu. Päivää rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista. MA-N

Timo Kovanen kirjastossa torstaina

Parikkalan kirjastonjohtaja Timo Kovanen on Uukuniemen kirjastossa paikalla ensi to 14.5. klo 14 lähtien.
Tervetuloa tutustumaan, tapaamaan ja esittämään lainaustoiveita sekä muita ideoita. MA-N