Luopuminen läheisestä ihmisestä on elämän kipeimpiä asioita. Luopuminen on pitkä prosessi ja sille on viisasta antaa aikaa.
Surutyö voi olla ihmiselle raskain työ, mitä hän koskaan tekee. Suruaikaa ei ole syytä täyttää muilla voimaa vievillä asioilla. On hyvä keskittyä surutyöhön, silloin kun sen aika on.
Suru etenee ihmisessä vähitellen, eikä ole kahta samanlaista tapaa kantaa murhetta. Joku itkee avoimesti, joku tulee ylienergiseksi, toinen vetäytyy yksinäisyyteen. Suru ei ole yksittäinen tunnetila, vaan se kattaa monia erilaisia tunteita; ikävää, yksinäisyyttä, ahdistusta, vihaa, syyllisyyttä ja pettymystä.
Sururyhmissä on mahdollisuus jakaa näitä tunteita toisten samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Siellä on lupa ilmaista tunteita ja puhua niistä. Surun ainoa hoito on sureminen ja asian jakaminen.
Suruaikana ihminen sopeutuu vähitellen elämäntilanteeseen, joka on pakko hyväksyä. Läheisen ihmisen kuolemasta selviäminen tapahtuu askel kerrallaan, itkemällä, ajattelemalla ja puhumalla poismenneestä.
Surutyö auttaa luopumaan siitä, minkä on peruuttamattomasti menettänyt, auttaa sopeutumaan, ja on oikeastaan kasvuprosessi.
Seurakunnan sururyhmä alkaa 16.2 klo 17.30 Saaren seurakuntakeskuksessa.
Tiedustelut pastori Heli Melanen
heli.melanen@evl.fi
p. 044-543 0100
MA-N