Uukuniemen Urheilijat (UnU) järjesti sunnuntaina näyttävät juhlat 80-vuotisen maineikkaan historiansa kunniaksi. Juhlavieraita paikalle oli saapunut lähes sata.
Juhlan tervehdyssanat lausui seuran puheenjohtaja Martti Lemetyinen. Juhlapuhujaksi oli kutsuttu Etelä-Karjalan Liikunta- ja Urheilu r.y.:n puheenjohtaja juuriltaan uukuniemeläinen Kalevi Ikonen.
Ohjelmassa oli lastentarhanopettaja Tuija Aaltosen lausuntaa ja Punkaharjun mieslaulajien ja Petri Tiaisen musiikkiesitykset. Liikunnallisesta puolesta vastasi Savonlinnan Tanssiseuran tanssiesitykset.
Opettaja Irmeli Tiainen esitti seuran historiikin.
Etelä-Karjalan Liikunta- ja Urheilu r.y. aluejohtaja Reijo Rinkinen luovutti hopeiset ansiomerkit Martti Lemetyiselle, Leena Berg´lle ja Jarmo Tiaiselle, sekä pronssiset ansiomerkit Eeva-Liisa Tuunaselle, Jorma Kuikalle, Maire Pirhoselle, Tuula Lehtiselle, Pirkko Kuikalle ja Tarja Lahtiselle.
Juhla päättyi Petri Tiaisen säestämään yhteisesti laulettuun Karjalaisten lauluun.
Tilaisuuden juonsi Asko Kemppinen ja kahvituksesta vastasivat Uukuniemen Martat.
—–
Irmeli Tiaisen esittämä ja Vesa Berg´n kokoama seuran historiikki:
Voimistelu- ja Urheiluseura Uukuniemen Urheilijat ry perustettiin 9.12.1930 ja seuran kotipaikaksi perustamisasiakirjoihin merkittiin Uukuniemen pitäjä. 80 vuotta sitten perustettu seura hyväksyi itselleen Sortavalan Virityksen säännöt ja määritteli toimintansa tarkoitusta seuraavasti:
1) Edistää voimistelua ja urheilua, innostamalla jäseniksi kirjoittautuneita ja muitakin henkilöitä urheiluharrastuksiin ja toimimaan seuran hyväksi
2) Työskennellä puhtaan toverihengen juurruttamiseksi jäseniinsä
3) Toimeenpanna toimintansa tukemiseksi näytöksiä, juhlia ja kilpailuja, sekä kaikilla hyväksyttävillä keinoilla hankkia varoja tarkoituksensa toteuttamiseksi
Seuran merkitseminen yhdistysrekisteriin tapahtui 5.2.1931. Uukuniemen Urheilijat ry hyväksyttiin Urheiluliiton jäsenseuraksi 25.2.1933 ja perustettu seura kuului Itä-Karjalan piiriin. Sotien jälkeen kuuluttiin Viipurin piiriin ja nykyään Etelä-Karjalan piiriin.
Seuran ensimmäinen puheenjohtaja toimi Heikki Salama,joka oli puheenjohtajan tehtävissä vuoden 1939 loppuun saakka. Seuran ensimmäinen sihteeri oli Armas Ikonen ja ensimmäisen johtokunnan muodostivat Eero Tiainen, Tauno Ahokas, Yrjö Tiainen, Toivo Heikkinen, Juho Ijäs ja Kalle Tolkki.
Perustetun seuran toiminta lähti vilkkaasti liikkeelle. Tuolloin podetiiin suorituspaikkojen, välineiden ja varojen puutetta, mutta koska intoa ja mielikuvitusta oli riittämiin, eivät karut olosuhteet haitanneet tahtia. Kisoja käytiin ahoilla, pelloilla, koulujen pihoilla ja maanteillä. Pitäjässä olikin tuolloin yhdeksän kyläosastoa. Myös urheilukentän rakentaminen aloitettiin Ristilahteen.
30-luvulla hiihto ja pesäpallo olivat suosituimpia urheilulajeja. Tässä yhteydessä on hyvä tuoda esille Gaseliuksen veljekset Akseli ja Veli, jotka saavuttivat menestystä yleisurheilussa. Veli Gaseliuksella oli Itä-Karjalan piirin ennätys kiekossa ja Akseli Gaselius tunnetaan paremmin Akseli Kaskelana.
Sotien ajan seuran toiminta oli luonnollisestikin pysähdyksissä.
40-luvulla seuran alkoi viritä uudelleen. Keskityttiin tuttuihin lajeihin, kuten hiihtoon ja pesäpalloon. Pesäpallossa käytiin kylien välisiä otteluita eri kentillä: Niukkalassa Yläkuorejärven rannalla, Kummussa lietteen kentällä ja kirkonkylällä Kokonlahden kentällä. Mainittakoon tässä, että Niukkalassa urheilukentän kupeessa oli tanssilava, jossa nuoriso kokoontui 50-luvun puoliväliin saakka ahkerasti. Kunta lahjoitti vuonna 1964 kirkonkylän kenttäalueen 1,5 ha seuralle.
Vuodesta 1949 toimi Lauri Mielonen puheenjohtajana. Hän on ollut seuran pitkäaikaisin puheenjohtaja, yhteensä 16 vuotta. Toimintakertomuksessa vuodelta 1950 näkyy jo uskoa seuran tulevaisuuteen. Jäsenmäärä on noussut 57 jäseneen. Helsingin olympialaisten alla hehkutettiin me-henkeä ja nuorisoa kehotettiin toimimaan tiukkana rintamana paheiden nujertamiseksi.
Olympiavuonna 1952 aloitettiin nykyisen urheilukentän rakentaminen. Siitä tuli seuralle kova urakka, joka vaati paitsi talkootyötä niin myöskin kyläläisten rahallista apua, sillä varojen puutteen vuoksi rakennustyöt olivat välillä pysähdyksissä. Kyläläiset lainasivat sitten rahaa kyläosastolle urheilukenttää varten. Kun sitten saatiin kunnan avustusta ja veikkausvaroja niin kenttä valmistui seuran 30-vuotisjuhlavuonna 1960.
50-luvun loppupuolella päättyi seuran miesvaltainen aika, kun tytöt ja naiset tulivat hiihtoon mukaan. Muita lajeja olivat maastojuoksu ja yleisurheilu. Näissä kisailtiin ihan kiertopalkinnoista.
60-luvulla seuran taloudellinen tilanne oli vaikea ja ohjaajista oli puutetta. Uutuuslajeina tulivat suunnistus, uinti ja jääkiekko.
70-luku oli taloudellisesti hyvää aikaa. Silloin aloitettiin bingon peluu, joka oli seuralle tuottoisaa. Se toi varoja, joiden turvin voitiin aloittaa kilpailu- ja valmennustoiminta sekä hankittiin välineitä ja kunnostettiin urheilukenttää. Innokkaasti osallistuttiin niin Hopeasompa-kilpailuihin kuin Kansanhiihtoihin, tulipa talvikautena 72-73 1.sija Uukuniemelle osallistujamäärässä valtakunnan tasolla pienten kuntien sarjassa. Vuonna 1975 Uukuniemen Urheilijat oli Kalevan malja -pisteissä Etelä-Karjalan piirin kolmanneksi paras seura samalla pistemäärällä Parikkalan Urheilijoiden kanssa, edellä olivat suuret seurat Lappeenrannan Urheilijat ja Lauritsalan Kisa. Markku Happonen menestyi SM-kilpailussa maastojuoksussa. 70-luvun paras urheilija oli moukarinheittäjä Juha Tiainen. Hän voitti Suomen mestaruuden useamman kerran.
Vuosikymmenen loppupuolella seuran puheenjohtajana toimi tulevan olympiavoittajan isä eli Pentti Tiainen. Kaikkien aikojen paras uukuniemeläinen urheilija on moukarinheittäjä Juha Tiainen. Moskovan Olympialaisissa vuonna 1980 hän edusti vielä Uukuniemen Urheilijoita. Juha Tiainen voitti kultaa vuonna 1984 Los Angelesin Olympialaisissa tuloksella 78.08 m. Seura sai mainetta ja ylpeilyn aihetta. 70-luvulla oli runsaasti innokkaita yleisurheilijoita ikäkausitasolla, ja heidän valmentaminen oli taloudellisesti mahdollista.
80-luvulla tehtiin yhteistyötä liikuntalautakunnan kanssa. Yhteistyön tuloksista mainittakoon jääkiekkokaukalo Niukkalaan, lasten urheilukoulutoiminta, uimahalliretket, osallistuminen Suurkisoihin ja liikuntaleireille. Pesäpalloa ja lentopalloa pelattiin joukolla.
Katja Kemppinen menestyi maastojuoksun SM-kilpailussa mitaleille saakka. Hänen lajeina ovat olleet juoksu ja hiihto.
80-luvun pitkäaikaisin puheenjohtaja on ollut Veijo Valtonen.
90-luvulla aloitti puheenjohtajana Helge Ulvinen ja vuosikymmenen puolivälissä vetovastuun otti nykyinen puheenjohtaja Martti Lemetyinen. Hän on yksi pitkäaikaisemmista puheenjohtajista. Kilpailutoiminta oli aktiivista koskien juuri Hopeasompa-hiihtoja ja Sisulisä-kilpailuja. Nuori-Suomi liikuntaleireille osallistui kymmeniä nuoria. 80 ja 90-lukuja voidaankin kuvailla lasten ja nuorten vuosikymmeniksi.
2000-luvulle tultaessa seuran jäsenmäärä oli laskussa, mutta viime vuosina on ollut pienoista nousua. Seuran toiminta noudattelee samoja linjoja kuin 90-luvulla. Vuodesta 2004 alkaen Uukuniemen Urheilijat on järjestänyt Olympiavoittaja Juha Tiaisen muistokilpailun.
Seuran on se, rahasampo Bingo, joka on vuosien varrella tuonut varoja seuratoimintaan jouduttiin lopettamaan vuonna 2009 pelaajamäärien vähenemisen vuoksi. Bingotoiminnassa Veikko Partanen ja Maire Pirhonen tekivät mittavan työmäärän sen pyörittämisessä.
Hyvät juhlvieraat!
Uukuniemen Urheilijat ry. on ylpeä olympiavoittajastaan moukarinheittäjä Juha Tiaisesta. Tämän päivän todellisuutta on se, että mikäli aikoo kilpaurheilijaksi ja tähtää kansainvälisiin kilpailuihin on hakeuduttava isompiin seuroihin. Näin on tapahtunut kahden nuoren uukuniemeläisen urheilijankin kohdalla. He ovat Mari Tiainen ja Tiia Kuikka. He ovat menestyneet SM-tasolla, mutta tässä Niukkalan urheilukentällä hekin ovat koululaisina harjoitelleet ja kisailleet.
Historiikin kirjoittaja Vesa Bergin sanoin: Uukuniemen Urheilijat ry:n historia on osa pitäjämme historiaa. Seurattaessa urheiluseuran toimintaa, harrastajien määriä ja jäsenten ikäjakaumaa, voidaan samalla seurata Uukuniemen kehitystä ja ihmisten elämää. Seuran aktiivinen toiminta on ollut koko sen historian ajan muutamien sitkeiden ihmisten harteilla. Se on vaatinut sisua, uskoa ja kovaa työtä sen puolesta, että seura on selvinnyt tänne asti toimivana ja arvostettuna urheiluseurana.
JL