Uukuniemen yhteisten vesialueiden osakaskuntaan kuulutaan, siihen ei tarvitse liittyä
Maija Ala-Nikkola 25.9.2008
Vesialueet ovat useimmille meille tärkeä osa elämää muodossa tai toisessa.
Uukuniemen yhteisten vesialueiden osakaskuntaan kuuluu jokainen, jolla on kauppakirjan sekä kiinteistörekisterin mukaan oikeus yhteisiin vesialueisiin. Kaikilla yhteisen vesialueen osakkailla on oikeus osallistua osakaskunnan kokouksiin ja vaikuttaa siellä tehtäviin kalavesien käyttöä ja hoitoa koskeviin päätöksiin.
Osakaskunnan kokous kokoontuu Uukuniemellä kaksi kertaa vuodessa. Tänä vuonna syyskokous on marras-joulukuussa. Kokouksesta ilmoitetaan paria viikkoa aikaismmin Parikkalan-Rautjärven sanomissa.
Osakkaita on useampi tuhat. Kun vesi on yhteisomistuksessa, kaikilla osakkailla on oikeus kalastaa joka puolella yhteistä vettä. Lisäksi on vielä vapaa onkiminen ja pilkkiminen, joita nimitetään yleiskalastusoikeuksiksi. Osakaskunnan tehtäväksi on kalastuslaissa osoitettu kalastuksen järjestäminen ja kalakantojen hoitaminen. Kalavesien hoitoon kuuluu laajassa mielessä huolehtiminen veden laadusta, ympäristöstä, kalaston laadusta ja määrästä. Kalavesien hoitoa on myös kalastuksen järjestäminen.
Osakaskunta istuttaa kaloja ja rapuja
Kalojen istuttaminen on tärkeä kalavesien hoitomuoto. Vesialueiden osakaskunnat päättävät kokouksessaan, mitä poikasia hankitaan ja vuoden mittaan ne sitten istutetaan vesiin. Ne varat, joita osakaskunta saa osakkailta pyydysmaksuina, muilta kalastuslupina sekä valtion kalastuksenhoitomaksuista ohjataan kalavesien hoitoon. Jotkut osakaskunnat ovat rakentaneet vesistöjen rannalle viihtyisiä tulentekopaikkoja tai laavuja. Näihin toimenpiteisiin osakaskunnat voivat saada myös yhteiskunnan rahoitusta. Osakuntien edustajat voivat kesätapahtumissa kertoa tehdyistä päätöksistä ja antaa tietoa vireillä olevista asioista.
Uukuniemen yhteisten vesialueiden osakaskunta on tärkeä yhdysside Pyhäjärven ympärillä asuville, niin vakituisille asukkaille kuin kesämökkiläisillekin. Se pitää huolta vesialueen kunnosta ja kalastosta. Hoidettu kalavesi on yhteiseksi eduksi. Kalakannat antavat mieluisaa saalista sekä vapaa-ajan että ammattikalastajille.
Karjalan Pyhäjärvi
Vesistö
Karjalan Pyhäjärvi on kahden valtakunnan alueella sijaitseva järviallas. Vesistön vesipinta-ala on yhteensä 25.000 ha, mistä Suomen puolella on 17.500 ha ja Etelä-Karjalassa 5.500 ha. Järvi on Suomen suurin rajajärvi. Karjalan Pyhäjärven veden laatu on erinomainen Suomen ympäristökeskuksen vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan.
Kalakannat
Karjalan Pyhäjärvellä tavataan ainakin 13 eri kalalajia. Vesialueen tärkein talouskalalaji on muikku. Muikkukannat ovat vahvistuneet vuoden 2004 ikäluokan myötä. Muikun keskikoko on ollut 17 – 19 cm keväällä 2006. Muut tärkeät virkistyskalalajit ovat siika, taimen, hauki ja ahven. Vesialueen kalakantoja on seurattu hankkeiden ja kirjanpitokalastuksen kautta.
Rapukannat
Karjalan Pyhäjärvellä esiintyy harvoina kantoina jokirapua.
Hankkeet
Parikkala-Saari-Uukuniemen kalastusalue on toteuttanut kalastorakenteen kunnostus hanketta Muikulle tilaa Pyhäjärveen Karjalan Pyhäjärvellä vuosina 2003-2006. Hankke edesauttoi muikkukantojen vahvistamista hankealueella.
Hankeaikana vuosina 2003 2006 pyydettiin yhteensä 48.868 kiloa vähempiarvoista pieni siika, ahven, särki, lahna ja salakka hankealueelta (1.000 vesihehtaaria). Lisäksi kalastuksen yhteydessä on saatu yhteensä 375 kiloa muikkua ja 300 kiloa haukea. Kalastusyhtymä Pennanen & Toivonen huolehti hoitokalastuksesta tarjouskilpailun perusteella ja se nuotalla, rysällä ja katiskoilla. Hankkeen aikana hoitokalastussaalis on kuljetettu rantaan veneessä. Rannalla kala siirrettiin Uukuniemen kalasatamaan, missä se punnittiin, jäävesijäähdytettiin ja kirjattiin kalalajikohtaisesti. Kaikki kalat omenivät hyötykäyttöön lukuun ottamatta lahnaa ja särkeä, mitkä ovat kompostoitiin.
Muikkukanta on vahvistuit huomattavasti hankealueella. Kalakantoja on seurattu kirjanpitokalastuksen avulla (Etelä Karjalan kalatalouskeskus). Seurantakohteena ovat olleet muikkuverkot ja talvinuotta. Muikun verkkosaaliit ovat nousseet 0,5 kilosta (2003) 1,3 kiloon (2006) per verkko per pyyntipäivä. Muikun talvinuottasaaliit ovat nousseet 20 kilosta (2003) yli 80 kiloon (2006) per apaja. Tammi- helmikuussa 2007 (suullinen tieto) muikkusaaliit ovat nousseet parhaimmillaan 250 kg/apaja Karjalan Pyhäjärvellä. Muikkusaalis on koostunut puoliksi isoista muikuista ja puoliksi hottamuikuista. Vuoden 2006 muikun ikäluokka oli vahva Karjalan Pyhäjärvessä
Hanke on vaikuttanut myönteisesti ihmisten asenteisiin sekä ammattimaisiin pyyntimuotojen että ammattikalastuksen osalta. Uukuniemen kalasatama käyttöaste on noussut hankkeen myötä. Paikalliset ihmiset ovat ymmärtäneet Pyhäjärven arvon.
Hanketta rahoitii TE keskus (22.316,56 euroa), kunnat (5.579,14 euroa), osakaskunnat (5.333,93 euroa) ja talkootyö (1.640,00 euroa). Hanke on ollut Etelä Karjalan Kärki LEADER: n kehittämishanke. Lähdetiedot: Pro Agria Kalatalouskeskus Vesa Tiitinen