Koskaan ei tiedä mitä elämä eteen heittää, varsinkaan jos suuntaa reppureissulle Tyynenmeren toiselle puolelle! Tämän sai kokea myös Tuomas Tiainen ollessaan ystäviensä kanssa Filippiineillä vuonna 2012, jolloin hän tutustui paikalliseen Jannetteen. – Olin juuri palaamassa Suomeen reilun kuukauden reissulta Filippiineiltä kun sitten sattumalta tutustuttiin Jannetten kanssa. Vaihdoimme yhteystietoja ja jatkoimme tiiviisti yhteydenpitoa internetin välityksellä kun palasin Suomeen. Tarkoitukseni oli aloittaa armeija heti Suomeen palattuani, mutta sairastuin aivokalvontulehdukseen ja armeijaan meno lykkääntyi. Toivuttuani sairaudesta päätin palata takaisin Filippiineille ja siitä saakka olemme Jannetten kanssa ravanneet Suomen ja Filippiinien väliä säännöllisesti, kertoo Tuomas suhteen alkuvaiheista.
Filippiinejä ovat hallinneet Espanja, Yhdysvallat ja Japani, ja maa itsenäistyi vasta vuonna 1946. Kun Suomessa hiihdetään pikkupakkasessa, vaihtelee Filippiinien lämpötila tällä hetkellä 30 asteen molemmin puolin. Kuumimpaan aikaan huhti/toukokuussa lämpötila kohoaa 35 asteeseen ja sen yli.
Uukuniemeläisille jo tutuksi tullut filippiiniläisneito vieraili Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2015. -Siitä saakka olen käynyt Suomessa joka vuosi ja yleensä olen täällä kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Mieleenpainuvimmat muistoni ensimmäiseltä käynniltä ovat tietenkin Tuomaksen perheen ja ystävien tapaaminen, saunassa käynti ja uinti kylmässä järvessä, suomalaisten perinneruokien syöminen ja makkaroiden paistaminen kodalla. Niin ja tietysti kalastaminen, Jannette kertoo. – Ammatiltani olen sairaanhoitaja ja kotoisin Makati citystä, joka on osa metro-Manilaa. Filippiinit koostuu yli 7000 saaresta ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 300 000 neliökilometriä. Saaret on jaettu kolmeen suurempaan saariryhmään, jotka ovat Luzon, Visayas ja Mindanao, jatkaa Jannette.
Matkaa Suomesta Filippiineille on reilut 9000 kilometriä, mutta yhteydenpito onnistuu viestien ja videopuheluiden muodossa. – Mitään muuta erityistä vinkkiä minulla ei ole antaa toimivaan etäsuhteeseen kuin se että yhteyttä on hyvä pitää säännöllisesti. Aikaa on kuitenkin jäätävä myös perheelle ja kavereille sekä työlle, harratuksille ja koululle, sanoo Jannette. – Emme loppujen lopuksi ole olleet mahdottoman pitkiä aikavälejä kerralla erossa. Pisin aika taitaa olla puoli vuotta, mutta muuten maksimissaan muutamia kuukausia. Yhdessä vaiheessa olin muun muassa opiskelemassa Manilan yliopistossa, jolloin luonnollisesti asuimme yhdessä Manilassa, täydentää Tuomas.
Jannetten perhe ja lähipiiri ovat suhtautuneet suomalaiseen poikaystävään hyvin. -Suurin osa perheestäni ja sukulaisistani ovat asettuneet asumaan Yhdysvaltoihin jo 80-luvulta lähtien ja monilla on eri kulttuureista tuleva puoliso. Toisin sanoen perheeni on siis hyvin kansainvälinen ja heistä kaikista on mukavaa, että tulemme hyvin toimeen Tuomaksen kanssa vaikka olemmekin kotoisin aivan eri puolilta maapalloa, sanoo Jannette. – Meillä ei oikeastaan ole edes ollut mitään isoja kulttuurillisia eroavaisuuksia, sillä Jannette ja hänen perheensä ovat hyvin länsimaalaisia, pohtii Tuomas. – Lisäksi suurin osa filippiiniläisistä puhuu vielä erittäin hyvää englantia, joten kommunikoinnissakaan ei ole ollut ongelmia, hän jatkaa.
– Sen eron olen suomalaisten ja filippiiniläisten välillä huomannut, että suomalaiset ovat paljon hiljaisempia. Esimerkiksi kun olen täällä Suomessa matkustanut bussilla ja junalla, niin tuntuu että kukaan ei koskaan puhu mitään. Filippiineillä taas on päinvastoin, Jannette sanoo. – Outoja suomalaisia tapoja ovat ainakin se, että täällä tuntuu olevan aina hyvä sää ja tarpeeksi lämmin keli syödä jäätelöä. Silloinkin kun ulkona on monta astetta pakkasta! Ja lisäksi suomalaiset juovat kahvia todella paljon enemmän kuin filippiiniläiset, jatkaa Jannette.
Tämänkertaisella vierailullaan Jannette, tuttavallisemmin Jeannie, sai kokea oikean suomalaisen joulun. – En ole koskaan aikaisemmin nähnyt näin paljon lunta kuin nyt! Aikaisempi “lumikokemukseni” oli Sveitsistä, kun olimme siellä Tuomaksen kanssa reissussa. Silloin oli vasta syksy eikä lunta juuri nimeksikään. Tällainen lumimäärä on todella kiehtovaa ja erityistä minulle, sillä Filippiineillä pystyn kokemaan ainoastaan auringonpaisteen ja sateen. Kaikki ovat sanoneet minulle, että olin onnekas kun pääsin kokemaan todellisen valkoisen joulun täällä Suomessa, Jannette kertoo.
– Valtaosa filippiiniläisistä on katolilaisia, joten heille Joulu on tottakai erittäin tärkeä, ehkä jopa hieman isompi juttu kuin täällä Suomessa, sanoo Tuomas. – Joulua aletaan valmistella jo syyskuussa ja jouluvalot ja joulukuusi poistetaan vasta myöhään helmikuussa, hän jatkaa. – Oli mahtavaa päästä viettämään perinteinen suomalainen joulu Tuomaksen ja hänen perheensä kanssa. Pääsin leipomaan pipareita ja joulutorttuja, join glögiä ja söin jouluruokia. Joulupukkikin kävi ja jostain syystä hän muistutti hyvin paljon Tuomasta, Jannette sanoo pilke silmäkulmassa.
Jouluruoat eivät kuitenkaan ole Jannetten mielestä erikoisin suomalainen makuelämys. -Kyllä se on salmiakki! Odotan innolla, että pääsen maistamaan mämmiä, hän sanoo. Ensi viikolla Jannette aloittaa suomenkielen opinnot Joensuussa. – Lempisanani suomenkielessä on “noni”. Kuulen sen todella usein ja minulle on sanottu, että sitä voi käyttää oikeastan missä tilanteessa vain.
Uukuniemellä parasta on Jannetten mielestä luonto, marjastus ja sienestys sekä tietenkin järvessä uiminen. – Mabuhay kaikki Uukuniemen Seudun Sanomien lukijat! Se on filippiinien kieltä ja tarkoittaa terveisiä, Jannette päättää.
K.L.
Jannetten vastaukset suomentanut Tuomas Tiainen.
Kuvat: Tuomaksen ja Jannetten albumi.