Joskus todellisia löytöjä tekee sieltä, mistä niitä vähiten odottaa löytävänsä. Näin kävi Niukkalassa asuvalle Mika Suppolalle tämän siivotessa talonsa vinttiä. Vanhojen eristeiden seasta nimittäin paljastui Uukuniemen Maamiesseuralle kuuluvia papereita, joilla vanhimmilla on ikää jo lähestulkoon 100 vuotta. Osittain melko hapertuneistakin paperiarkeista pystyy kuitenkin vielä lukemaan sisällön, ja rahtikirjojen ym. tavarantoimitukseen liittyvien asiakirjojen lisäksi joukossa on myös Maamiesseura ry:n alkuperäinen ilmoitus yhdistysrekisteriin sekä Itä-Karjalan Maamiesseuran säännöt. Tuolloin virallinen nimi oli Uukuniemen Läntinen Maamiesseura ja kotipaikka Uukuniemen pitäjä. Yhdistyksen hallitukseen kuuluivat Matti Mielonen, Kustaa Tynkkynen, Juho Berg ja Matti Berg Niukkalasta, Juho Suutarinen ja Juho Rantanen Kummusta ja A.J. Tiainen Kirkonkylältä. Puheenjohtajana toimi Matti Mielonen.
Asiakirjat lähtevät nyt taltioitavaksi, jotta niitä olisi mahdollista lukea vielä seuraavankin 100 vuoden kuluttua.
Vanhojen papereiden joukosta löytyi muun muassa ilmoituskortteja ja rahtikirjoja.Alkuperäinen yhdistysrekisteri-ilmoitus vuodelta 1921, jolloin virallinen nimi oli Uukuniemen läntinen Maamiesseura ja kotipaikkakunta Uukuniemen pitäjä.Itä-Karjalan Maamiesseuran säännöt. 17 kunnan joukossa oli myös Uukuniemi.Itä-Karjalan Maamiesseuran sihteerin lähettämä kirje vuodelta 1924.
Moni on ehkä miettinyt mitä kuuluu Uukuniemen kirkonkylällä sijaitsevalle Virkistyskeskukselle. Harva kuitenkin tietää, että omistajan lisäksi myös paikan nimi on vaihtunut, ja entinen Virkistyskeskus on nyt Uukuniemen Lomakeskus. Uusi omistaja on Kristillisen Työväen Liitto, joka osti paikan Savo-Karjalan Kristilliseltä Työväen yhdistykseltä. – Toisaalta voitaisiin puhua myös omistusoikeuden “laajenemisesta” sillä Savo-Karjalan Kristillisten Työväen yhdistysten Piiriliitto kuuluu Kristilliseen Työväen Liittoon, selventää liiton puheenjohtaja Erkki Eteläniemi.
Varsinaista toimintakautta Uukuniemen Lomakeskus ei ole vielä aloittanut, vaan ovet avautuvat kesäkuukausiksi kesäkuun alussa. – Tarkoituksena on tarjota majoituspalveluja elokuun puoliväliin saakka, kertoo Eteläniemi. Varauksiakin tulevalle kesälle on jo tiedossa, ja seurakunnan perinteisten kesäleirien lisäksi majoittujia on tulossa muun muassa Uukuniemi-juhlien aikaan. -Lisäksi toivomme tietysti, että satunnaiset matkailijatkin löytäisivät tiensä Lomakeskukselle, Eteläniemi sanoo.
Näin talvikaudella Uukuniemen Lomakeskusta johdetaan toiselta puolelta Suomea, mutta kesäksi etsitään nyt keittiötaitoista “emäntää” huolehtimaan leirien ja majoittujien ruokahuollosta sekä vastaanotosta. -Parasta tietysti olisi jos saisimme esimerkiksi pariskunnan asumaan Lomakeskukselle ympärivuotisesti ja huolehtimaan paikan ylläpidosta, toteaa Eteläniemi. Aamiaismajoitus- ja leirimajoituspalvelujen lisäksi tiloja voi vuokrata myös yksityiskäyttöön. – Päärakennus on mahdollista vuokrata esimerkiksi juhlien järjestämistä varten. Olemme myös suunnitelleet, että jatkossa rannassa sijaitsevat saunatilat voi vuokrata erikseen muun muassa saunailtoja ajatellen, Eteläniemi lisää. – Toivomme kovasti, että hienoille puitteille ja tiloille saataisiin käyttäjiä, hän päättää.
Andreas Hännisen perustaman Konevitsa ry:n 25-vuotista taivalta vietettiin viikko sitten 4.1. juhlavasti Helsingissä. Juhlaan osallistui Venäjältä kolme piispaa, Aleksanteri Nevskin lavran johtaja ja Kronstadtin piispa Nasarij, Lotinanpellon ja Tihvinän piispa ja Syvärin luostarin igumeni Mstislav, piispa Ignatij Karjalasta ja Konevitsan igumeni Aleksander. Heidän lisäkseen mukana oli puolenkymmentä avustajaa sekä Konevitsan arkkitehti Nikita Veselov puolisoineen. Suomesta juhlaan osallistui Joensuun KS piispa Arseni ja joukko papistoa sekä yhdistyksen jäseniä.
Tulevan kesän juhlaan, tsasounan vihkimistilaisuuteen ja praasniekkaan Uukuniemelle on paikallisten lisäksi tulossa arvovaltainen joukko. Arviolta juhlaan osallistuu noin sata henkeä. Joensuun KS piispa Arseni on lupautunut toimittamaan tsasounan siunauksen ja praasniekan, ja muita arvovieraita ja ohjelman esittäjiä varmistellaan paraikaa. Tasokkaaseen ohjelmaan on suunniteltu muun muassa luentoa, opetuspuhetta sekä musiikkia.
Uukuniemi-seura ja Vasukkaat kutsuvat kulttuurimatkalle kesäiseen keisarilliseen Pietariin 17.-19.7.2017.
Tule mukaan hauskaan seuraan!
Tutustumme menomatkalla Lintulan uudelleen rakennettuun luostariin ja Kivennavan kirkkoon. Majoitumme Hotelli 3-Mostaan Pietarissa. Seuraavana päivänä tutustumme kaupunkiin kiertoajelulla, käymme Iisakin kirkossa ja Shuvalovin palatsissa Faberge´ -museossa pääsiäismunia katsomassa. Illalla on mahdollisuus nähdä Kasakat -kansantanssiesitys näyttelijöiden esittämänä. Paluupäivänä tutustumme Eremitaasin taideaarteisiin, joissa riittää aina runsaasti katsomista. Kotimatkalla käymme ostoksilla Viipurissa.
Matkalla kuulemme suomalaisten elämästä keisarillisessa Pietarissa suurruhtinaskunnan aikaan. Olivathan tuolloin mm. parikkalalaiset nuohoojamestarit runsaasti työllistettyjä Pietarissa. Uukuniemen seudulta riensi väkeä töihin Pietariin ja elintarvikkeille ja maataloustuotteille suurkaupunki oli hyvä markkina-alue. Parisniekat parissoivat eli kuljettivat ja myivät karjaa ja kalastajat kalaa. Suomalaiset kultaseppätaidot olivat arvossaan.
Matkan hinta 395 euroa + ryhmäviisumi 75 euroa. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Xenia Tours 040 580 1726.
Uukuniemen kirkkomäki vuonna 1962 (Kuva: Kesälahti-seura / Arvo Ahokkaan arkisto)
Parikkalan kunnanhallitus otti eilen (ti 17.1.2017) myönteisen kannan 12 uukuniemeläisen järjestön tekemään aloitteeseen Pitäjä -nimityksen käyttöönotosta entisen Uukuniemen kunnan alueesta. Hanke oli saanut runsaasti kannatusta myös alueen vakituisilta ja vapaa-ajan asukkailta, kannatusadressiin kertyi yhteensä 251 nimeä. Aloitteessa toivottiin myös kunnan edistävän nimityksen käyttöönottoa omassa toiminnassaan, johon kunnanhallitus on nyt päätöksellään lupautunut.
Kotimaisten kielten keskus on suositellut Pitäjä -nimityksen käyttöönottoa entisissä liitoskunnissa. Uukuniemi nimenä puhuttaessa entisin kunnan alueesta on säilynyt kuntaliitoksesta huolimatta hyvin kansan puhekäytössä, mutta Pitäjä -nimen kautta sille tulee lisää painoarvoa vaikka varsinaista hallinnollista statusta sillä ei olekaan. Aloitteen tekijät arvelevat Pitäjä -nimityksen vahvistavan paikallista kotiseutuhenkeä. Aiemmin ovat mm. lähinaapureista Kesälahti ja Kiihtelysvaara ottaneet sen käyttöön.
Hanke etenee vielä Parikkalan kunnanvaltuuston päätettäväksi ja nimen käyttöönotto aloitetaan juhlavasti myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
Aiheesta lisää mm. Ylen verkkosivuilla ja kunnanhallituksen päätös kunnan verkkosivuilla.
Uukuniemen Martat järjestivät tunnelmallisen joulunajan avauksen Uukuniemen kirjastolla torstaina 1.12. Jo perinteeksi muodostuneen tilaisuuden avasi Marttojen puheenjohtaja, Armi Käppi, jolle Imatran seudun ympäristötoimi myönsi aikaisemmin syksyllä Vuoden vesiensuojelija -tunnustuspalkinnon hänen työstään Kirkkolammen hyväksi.
Myös kirjastonjohtaja Erkki Sirniö toivotti parikymmentä tilaisuuteen osallistunutta lämpimästi tervetulleiksi. Uukuniemen kirjaston tulevaisuus näyttää vakaalta mahdollisista uuden kirjastolain myötä tulevista muutoksista huolimatta.
Glögin ja pipareiden nautiskelun lomassa laulettiin yhdessä joululauluja. Arja Paakkinen ja Irmeli Tiainen lukivat jouluisia runoja ja Arja Paakkinen esitti myös yksinlaulua. Tilaisuudessa kuultiin kattavasti myös keramiikkataiteilija Rut Brykin vaiheista Leena Tiaisen esitelmöimänä.
Armi Käppi ja kirjastonjohtaja Erkki Sirniö pitivät avauspuheenvuoron Uukuniemen kirjaston joulunavauksessa
Uukuniemen VPK piti harjoitukset 30.10. Vasemmalta Kirsti Ulvinen, Eero-Pekka Ulvinen, Marko Ulvinen (VPK:n päällikkö), Petteri Hirvonen ja Ville Tiitta. Uukuniemen VPK:n vahvuus on tänä päivänä 6 henkilöä, joten uusia jäseniä tarvittaisiin kipeästi.
Uukuniemen VPK viettää 40-vuotisjuhliaan Kummunkorkea Koululla lauantaina 26.11.
Juhla alkaa klo 10 Päivä paloasemalla -tapahtumalla. Kyseinen tapahtuma on valtakunnallinen ja se järjestetään tänä vuonna yli 350 paloasemalla ympäri Suomen.Tapahtuman aikana opitaan tärkeitä paloturvallisuustaitoja ja tutustutaan palokunnan toimintaan hauskoilla tehtävärasteilla. Miten palomiehen varusteet puetaan? Kuinka sammutusvälineitä käytetään ja miten palavasta huoneesta poistutaan? Kyseessä on koko perheen tapahtuma ja se on osa 26.11 – 1.12.2016 pidettävää paloturvallisuusviikkoa.
Päivä paloasemalla-tapahtuman jälkeen juhla jatkuu kutsuvierastilaisuudella klo 13.30.
Uukuniemen VPK:n juhlavuosi
Alla otteita Tuomas Tiaisen kirjoittamasta Uukuniemen VPK:n historiikista:
Uukuniemen VPK täyttää tänä vuonna 40-vuotta. Se perustettiin vuonna 1976, kun palo- ja pelastustoimesta annettu laki edellytti, että kunnalla pitää olla palokunta, joka on vakinainen, puolivakinainen tai sopimuspalokunta. Uukuniemen kunnan palotoimen vastuu ja tehtävät päätettiin siirtää VPK:lle. Ensimmäisenä ja pitkäaikaisena palokunnan päällikkönä toimi Paavo Tiainen.
Palotalli löytyi VPK:lle Niukkalasta entisen kansakoulun halkovajasta, joka muutetiin, kunnostettiin ja peruskorjattiin. Paloauto ostettiin Imatran VPK:lta ja se oli Ford F-600 merkkinen vuosimallia 1960.
Jäseniä VPK:lla oli ensimmäisten viiden vuoden aikana vuosittain tasaisesti noin 20 – 30 henkeä. Tämän jälkeen jäsenmäärä laski hiukan mutta vakiintui noin kymmeneen jäseneen.
Paloharjoituksia pidettiin säännöllisesti alkuajoista lähtien ja kursseilla käytiin.
Aina eivät harjoitukset sujuneet ongelmitta. Uukuniemen kunnan hallintopuolella pitkään toiminut Matti Repo muistelee, että Uukuniemen silloinen kunnansihteeri Väinö Leminen tuohtui kerran, kun ruiskut suunnattiin huolimattomasti kirkonkylällä Lehtolassa sijainneen kunnantalon halkoliiteriä päin. Tuolloin Väinö avasi ikkunan ja kuului huutaneen:
“Elkee nyt herranen aika meijän puita kastelko”.
VPK:n alkuaikojen toiminta oli aktiivista, mutta pienessä kunnassa hälytyksiä tuli harvakseltaan. Välillä jopa niin harvoin, että VPK:n toiminnassa mukana ollut jäsen päätti ruveta itse sytyttämään paloja. Henkilö jäi lopulta kiinni teoistaan ja joutui käräjien kautta vankilaan.
Kalustoa ja paloautoa VPK on uusinut vuosien saatossa.
VPK siirtyi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen alaisuuteen vuonna 2004, kun Uukuniemen kunta liittyi osaksi Parikkalan kuntaa. VPK:n Rahoituksesta on tuosta lähtien vastannut Lappeenrannan kaupunki.
Vuoden 2010 alussa VPK sai käyttöönsä kauan kaivatun ensivasteauton.
Yhteistyötä Uukuniemen VPK on tehnyt vuosien saatossa eri vapaaehtoisten palokuntien kanssa, niin lähiseudulta kuin myös rajan takaa. Lahdenpohjaan tehdyillä ystävyysreissuilla sattui ja tapahtui.
Uukuniemen VPK:n vahvuus on tänä päivänä kuusi henkilöä. Uusia jäseniä kaivattaisiin mukaan, jotta vapaaehtoinen palokuntatoiminta jatkuisi Uukuniemellä.
Nykyään hälytyksiä on vuodessa keskimäärin 30. Hieman yli puolet näistä on ensivaste hälytyksiä ja puolet sammutustehtävia.
Uukuniemen VPK:n päälliköt vuosien saatossa:
Paavo Tiainen (ensimmäinen) Mauno Tiainen Sakari Tiainen Jari Sallinen Kai Laine Marko Ulvinen (nykyinen)
-TT
Uukuniemen VPK:n 40-vuotisjuhla Kummunkorkea Koululla lauantaina 26.11.2016. Klo 10-13 Päivä paloasemalla-tapahtuma, jonka jälkeen klo 13.30 kutsuvierastilaisuus.
Vanhoja Uukuniemen VPK:n kuvia:
Yhteistyötä tehtiin muun muassa Saaren VPK:n kanssa. Välillä otettiin mittaa paremmuudesta rantalentopallossa. Kuva: Paavo Tiainen.Savusukellusta. Kuva: Aatos KemppinenPoliisi lahjoitti hirvikolarin hirven VPK:lle. Kuva: Paavo Tiainen.Kuva: Paavo Tiainen.Kuva: Paavo Tiainen.Kuva: Paavo Tiainen.Kuva: Paavo Tiainen.
Yksi huutokauppakeisari Aki Palsanmäen tunnetuimpia lausahduksia on “olokee hiljaa ja huutakee!”.
Uukuniemen vapaa-ajan asukkaat ry, Vasukkaat, tiedottivat että ensi kesänä 15.7 järjestettävillä kesäsensseillä nähdään tv:stä kansansuosikiksi noussut huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.
Palsanmäki on suomalainen huutokauppayrittäjä, joka on tullut tunnetuksi Jim-kanavalla ja Nelosella esitettävästä Suomen huutokauppakeisari-ohjelmasta. Hänet palkittiin vuoden 2014 parhaan esiintyjän Kultaisella Venlalla tammikuussa 2015 järjestetyssä gaalassa.
Uukuniemen kesäsensseillä on huutokauppa, jota vetää huutokauppakeisari Palsanmäki.
-Tapahtumassa myydään 80 esinettä/asiaa. Otamme 20 % myyntipalkkion ja loput 80 % jää myyjälle, kertoo Vasukkaiden Markku Uimonen.
Kesäsenssit on järjestetty Uukuniemellä yksitoista kertaa. Tapahtumapaikka vaihtuu kuvan Niukkalan urheilukentältä Kummunkorkea koululle.
Huutokaupasta Vasukkaat tiedottavat tarkemmin keväällä. Tavaroita ei vielä oteta vastaan sillä Vasukkailla ei ole mahdollisuutta niiden varastoimiseen talven ajaksi.
Uukuniemen kesäsenssit järjestettiin aikanaan yksitoista kertaa. Vasukkaat päättivät herättää senssit jälleen eloon heidän tulevan 20 v juhlavuoden kunniaksi. Tapahtumapaikka vaihtuu Niukkalan urheilukentältä Kummunkorkea koululle. Tapahtumassa on myyjiä, ruokaa, orkesteri yms. Perinteiset senssitanssit tanssitaan illalla Uukuniemen nuorisoseurantalolla.
Lisäksi osa tapahtumapäivää on Juholan tilalla järjestettävä illallistilaisuus, jossa esiintymässä on Jyrki Anttila.
Vasukkaiden Markku Uimonen kertoo että Vasukkaissa on tällä hetkellä noin 200 jäsentä. Jäsenmäärä on pysynyt hyvin pitkälti samoissa lukemissa alkuajoista lähtien. Lisää jäseniä otetaan ilomielin vastaan.
-Toiminta on vapaata kaikille! sanoo Uimonen.
Uukuniemen kesäsenssit 15.7.2017 Kummunkorkea koululla. Vetonaulana huutokauppakeisari Aki Palsanmäki. Luvassa huutokauppaa, myyjiä, ruokaa, musiikkia ja tanssia. Lisätietoa tapahtumasta luvassa myöhemmin.
Reilu parikymmentä henkeä oli saapunut kunnostamaan autiokylän historiapolkua. Talkootapahtuma oli osa Vasukkaiden Pako Papinniemestä-hanketta, johon on saatu leader-rahoitusta.
Uukuniemen vapaa-ajan asukkaat ry, Vasukkaat, järjestivät lauantaina 22.10 Papinniemen autiokylän historiapolun siistintä-, ja raivaustalkoot. Paikalle oli saapunut reilut parikymmentä henkeä vesuri, oksasakset, lapio tai raivaussaha mukanaan. Polkua käveltiin vauhdilla läpi ja risut saivat kyytiä. Parin tunnin urakan päätteeksi Vasukkaat tarjosivat talkookahvit leirintäalueen kahvilalla.
Talkoot olivat osa Vasukkaiden vetämää Pako Papinniemestä-hanketta. Hankkeella on tarkoitus lisätä tietoisuutta Papinniemessä sijainneesta historiallisesti merkittävästä kohteesta, vanhasta autioituneesta ortodoksikylästä.
Ortodoksikylästä on merkintöjä historian kirjoissa jo 1500-luvulta. Ensimmäiset tiedot sen muinaisjäännöksistä ovat vuodelta 1882, kun Kustaa Killinen kierteli Suomen Muinaismuistoyhdistyksen stipendiaattina luetteloimassa Sortavalan kihlakunnan muinaisjäännöksiä. Seuraavan kerran kohde keräsi huomiota vasta 1980-luvun loppupuolella, kun uukuniemeläissyntyinen arkeologian harrastaja Olavi Ahokas teki alueelta muutamia merkittäviä esinelöytöjä. Kesällä 1993 hän löysi paikalta yli tuhat rahaa käsittäneen raha-aarteen. Aarre oli kätketty 1650-luvulla.
Uukuniemen kylän asutuksen alku, jossa tutkittavaa riittäisi
Vuonna 1993 alue määritettiin virallisesti muinaisjäännösalueeksi, autioituneeksi ortodoksikyläksi. Turun yliopisto on tutkinut aluetta arkeologisin kaivauksin vuosina 1995–2005 ja alueelta on talletettu tuhansia löytöjä.
-Löysimme kasteristejä, metalli-ikoneja, puukkoja ja työkaluja. Arkiasumisen merkkejä, kertoo arkeologi Ville Laakso, yksi aluetta aikanaan tutkineista.
Laakso kirjoitti kaivauksista tuolloin gradua. Hän kertoo, että Papinniemen autiokylä oli uusi ja hyvin monipuolinen kohde arkeologille. Vaikka kaivauksilla saatiin kerättyä hyvin laaja aineisto, oli se tavallaan vasta pintaraapaisu sille, mitä alueelta saattaisi löytyä. Valitettavasti kaivausten rahoitus loppui kuitenkin kesken.
-Arkeologia on hyvin kallista. Tarvitaan paljon ihmisiä. Se on käsityötä ja kestää kauan. Puhutaan varmasti kymmenistä tuhansista euroista, joka vaadittaisiin että kaivauksia voitaisiin alueella jatkaa, selventää Laakso.
Arkeologi Ville Laakson (vasemmalla) haaveena olisi, että Papinniemen ortodoksisen autiokylän kaivauksia päästäisiin joskus jatkamaan.
Laaksolle seutu on muutenkin tuttua, sillä hänen mökkinsä sijaitsee Parikkalassa. Uukuniemellä hän käy noin pari kertaa vuodessa. Haaveena hänellä olisi, että jonain päivänä kaivauksia voitaisiin vielä jatkaa.
-Se on historiallisesti erittäin merkittävä kohde ja Uukuniemen kylän asutuksen alku. Alueella olisi todella paljon vielä tutkittavaa, sanoo Laakso.
Vasukkaiden hankkeesta Laakso kertoo olevansa tyytyväinen.
-Hienoa, että aluetta kunnostetaan ja tuodaan nyt esille. Sillä on paljon enemmän kerrottavaa, kuin mitä nykyinen opastaulu pystyy kertomaan.
Autiokylän reilun kilometrin pituisen polun varteen sijoitetaan neljä uutta infotaulua: kirkonpaikalle, aarteen löytöpaikalle/kalmistoon, talonpaikalle sekä viljelysröykkiön luo. Lisäksi nykyisen parkkipaikan kohdalla oleva autiokylää yleisesti esittelevä opastaulu uusitaan. Reitille sijoitetaan muutama penkki, jossa voi levätä ja rauhoittua luonnon helmaan. Vasukkaat odottavat historiapolun lisäävän kävijöitä Uukuniemellä. Hankkeeseen on saatu Leader –rahoitusta ja se toteutetaan yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa.
– Edesmennyt Vasukkaiden yksi perustajajäsen Ensio Fihlman puhui vuosi kaupalla, että autiokylää pitäisi kunnostaa ja kyltit uusia. Turistit eivät tuntuneet löytävän paikalle tai eivät olleet edes kuulleet koko autiokylästä. Hanke liittyy samalla meidän 20 v juhlavuoden ohjelmaan, kertoo Vasukkaiden aktiivi ja Pako Papinniemestä-hankkeen projektipäällikkö Mirja Ulmanen.
Papinniemen ortodoksikylän talonpohjan kaivaukset kesällä 2001.
Uukuniemellä aktiivisesti toimiva vapaa-ajan asukkaiden yhdistys, Vasukkaat, tempaisee jälleen. Tällä kertaa aiheena on Uukuniemen ja etenkin Papinniemen vanhan historian tuominen paremmin esille mielenkiintoisella tavalla perustamalla historiapolku vanhan autioituneen ortodoksikylän paikalle Papinniemeen.
Uukuniemellä olleesta kylästä on merkintöjä historian kirjoissa jo 1500-luvulta. Tarinat kylästä, kirkosta ja aarteista ovat kulkeneet sukupolvelta toiselle. Ensimmäiset tiedot sen muinaisjäännöksistä saatiin talteen vuonna 1882, kun Kustaa Killinen kierteli Suomen Muinaismuistoyhdistyksen stipendiaattina luetteloimassa Sortavalan kihlakunnan muinaisjäännöksiä. Matkaltaan kirjoittamassaan kertomuksessa hän mainitsee paikalla vielä tuolloin olleen näkyvissä muun muassa ”huoneiden kivijalkoja ja uunien perustuksia”.
Killisen käynnin jälkeen Papinniemi vaipui tutkijoilta unohduksiin sadaksi vuodeksi. Seuraavan kerran kohteeseen kiinnitettiin tarkempaa huomiota vasta 1980-luvun loppupuolella. Uukuniemeläissyntyinen arkeologian harrastaja Olavi Ahokas teki silloin alueelta muutamia merkittäviä esinelöytöjä, jotka talletettiin Kansallismuseoon. Kesällä 1993 hän löysi paikalta raha-aarteen, joka käsitti yli tuhat rahaa. Aarre oli kätketty 1650-luvulla.
Vuonna 1993 alue määritettiin virallisesti muinaisjäännösalueeksi, autioituneeksi ortodoksikyläksi. Paikalla on sijainnut Uukuniemen ortodoksinen pääkirkko, siihen liittynyt kalmisto sekä useita taloja. Turun yliopisto on tutkinut aluetta arkeologisin kaivauksin vuosina 1995–2007 ja alueelta on talletettu tuhansia löytöjä.
Vasukkaat, Uukuniemen vapaa-ajan asukkaat ry. paljastaa kylän tarinan ryteiköstä historiasta kiinnostuneiden kulkijoiden nähtäväksi. Tavoitteena on kunnostaa syksyn ja kevään aikana autiokylää kiertävä historiapolku. Kunnostus liittyy samalla Vasukkaiden 20 v juhlavuoden ohjelmaan. Yhdistyksen yksi perustajajäsen, alkukesällä edesmennyt Ensio Fihlman, tutki alueen historiaa ja kirjoitti mm. näytelmän Ukon Vakat.
Reilun kilometrin pituisen polun varteen sijoitetaan neljä infotaulua: kirkonpaikalle, aarteen löytöpaikalle/kalmistoon, talonpaikalle sekä viljelysröykkiön luo. Lisäksi nykyisen parkkipaikan kohdalla oleva autiokylää yleisesti esittelevä opastaulu uusitaan. Reitille sijoitetaan muutama penkki, jossa voi levätä ja rauhoittua luonnon helmaan. Historiapolun odotetaan lisäävän kävijöitä Uukuniemellä. Hankkeeseen on saatu Leader –rahoitusta ja se toteutetaan yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa.
Lauantaina 22.10. 2016 klo 12-14.30 pidetään polkutalkoot, jonne mukaan tulee aluetta tutkinut arkeologi Ville Laakso. Kaikki ovat tervetulleita talkoisiin siivoamaan alueella tehdyn puunkorjuun jälkiä ja kunnostamaan polkua. Ota mukaan säänmukaiset varusteet, vesuri, oksasakset, lapio. Tarinoita ja talkookahvia tarjolla talkooväelle urakan päätteeksi Papinniemen leirintäalueen kahvilassa.
Ajo-ohje: Papinniementie, 59730 Uukuniemi, seuraa Papinniemen leirintäalueen viitoitusta.
Lisätietoja: Vasukkaat, Uukuniemen vapaa-ajan asukkaat ry, Pako Papinniemestä-hanke, projektipäällikkö Mirja Ulmanen, p. 040 524 0503, fb: Papinniemen autiokylä Uukuniemellä
