Epäonni ei ole saarelaisia kohdannut jos säätiedotusta on uskominen. Perjantaina 13. päivä vietetään Akonpohjan entisellä urheilutalolla Saaren Urheilijoiden organisoimia Saarelaisia Iltamia nyt jo toistamiseen. – Kun ei täällä kylällä oikein tapahtumia ole, niin päätettiin sitten ottaa ohjat omiin käsiin, kertoo Rauno Partanen. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma oli jättimenestys ja vierailijoita oli lähes 500. Osittain heidän painostuksestaan on perinnettä päätetty jatkaa. Paikallisten lisäksi kesäasukkaat ottivat tapahtuman omakseen ja kyselyjä tämän vuoden iltamista on Partaselle tullut ympäri Suomea. Kävijöitä on Partasen mukaan tulossa kauempaakin: monet 60- ja 70 -luvulla urheilutalolla tansseissa pyörineet haluavat tulla verestämään muistoja ja tapaamaan tuttuja. Pienen urheiluseuran tukena tapahtuman järjestämisessä on joukko sponsoreita ja yhteistyökumppaneita. – Urheilutalon nykyinen omistaja on antanut tilat käyttöömme ja Saaren Rakennuspalvelu, Urheilu-Jussi ja Lähi-Tapiola ovat puolestaan sponsoroimassa ruokatarjoilua, Partanen sanoo. Kaikille avoimet iltamat alkavat perjantaina iltapäivällä klo. 16. Tarjolla on lohikeittoa, jonka jälkeen tiedossa on pesäpalloaiheista ohjelmaa. Ilta jatkuu kunnan kesätorin merkeissä, joka viime vuonna yllätti suosiollaan myös myyjät. – Kyllä siellä taisi myytävät loppua monelta kesken ja samaa tietysti tavoitellaan nytkin, nauraa Partanen. Loppuhuipennus alkaa klo. 20.30, jolloin paljasjalkaisista saarelaisista koostuva Vetävä -yhtye valloittaa lavan ja kutsuu tanssin pyörteisiin. Ohjelmisto koostuu sekä uudesta että vanhasta tanssimusiikista, rock-klassikkoja unohtamatta. Anniskelusta vastaa Uukuniemen pitäjän oma Juholan Biisoniareena.
Vuosi sitten sää hiukan haittasi Saarelaisia Iltamia. Tällä kertaa ongelmaa sadekuurojen osalta tuskin tulee. Kuva: Rauno Partanen.
Eilen tiistaina kilpailtiin jo tänä kesänä toistamiseen Niukkalan urheilukentällä lasten kesäkisojen merkeissä. Tällä kertaa lajeina oli pituushyppy sekä isommilla keihäänheitto ja pienillä pallonheitto. Vaikka kentän kunnostustyöt ovat vielä hieman vaiheessa, ei se menoa haitannut. Paikalla oli kaiken kaikkiaan 13 lasta ja paikallisten lisäksi edustusta oli aina Oulua myöten.
Venla Laineen tyylinäyte pituushyppypaikalla.Nuorempi Laineen sisaruksista, Milja, seurasi isosiskonsa esimerkkiä.Santtu Parhialalla oli keihään tekniikka jo oikein hyvin hallussa.
Odotetuin hetki: palkintojenjako. Korkeimmalla korokkeella Katariina Ulvinen ja vierellä hopeista mitalia ihailemassa Milja Laine.9-vuotisten tyttöjen sarjassa oli osallistujia kaikkein eniten.7-vuotisten poikien pituushypyn palkintojenjako. Vasemmalla Ilmari Rossi ja vierellä Onni Tynkkynen.
Uukuniemi-juhlat alkoivat eilen hyvin tuulisessa ja tottuttuun nähden kylmässä säässä. Lauantain teemana olivat lotat, joita muistettiin juhlatilaisuudessa monin tavoin. Avauspuheessaan Uukuniemi-seuran hallituksen jäsen Salme Kandolin toi esille myös muut naiset, jotka muun muassa työskentelivät sotatarviketeollisuudessa, hoitivat maatalojen töitä, tekivät metsätöitä ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa hoitotyötä rintamilla, raja-alueilla ja kodeissa. Lisäksi he osallistuivat myös työvelvollisuuslain velvoittamina töihin siellä, missä milloinkin tarvittiin. Kandolinin mielestä naisten sota-aikana tekemä työ osoitti sen, mikä voima vapaaehtoistyöllä ja yhteishengellä on. Ne loivat pohjaa sodanjälkeiselle yhteistyölle hyvinvointivaltion puolesta. Vapaaehtoistyötä ja yhteistyötä tarvitaan niin ikään myös tulevaisuudessa. Puheessaan Kandolin toi esille esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja kyberturvallisuuden, jotka perinteisen maanpuolustustyön ohella nousevat keskiöön Suomen turvallisuutta tarkasteltaessa ja sitä kehitettäessä. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran äskettäin julkaisemasta tutkimuksesta käy ilmi, että Suomessa ilmastoa lämmittävistä kasvuhuonekaasupäästöistä 68 prosenttia syntyy kotitalouksien kulutuksesta. Vapaaehtoinen osallistuminen ja yhteisen vastuun ottaminen voisi siten näkyä esimerkiksi muuttamalla omaa arkea ympäristömyönteisemmäksi, jolloin Suomen turvallisuus säilyisi myös siltä osin vakaana.
Uukuniemeläisten lottien muistelmia -monologin esitti Irmeli Tiainen. Tekstin pohjana ovat olleet kevään aikana suoritetut paikallisten lottien sekä heidän omaistensa haastattelut. Yksi haastatelluista lotista oli Toini Saharinen, jolle luovutettiin tilaisuudessa kunniamerkki. Savonlinnassa asuva Saharinen oli saapunut henkilökohtaisesti paikalle vastaanottamaan huomionosoitukset.
Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja Kaija Vesala piti esitelmän lotista ja lottatyön merkityksestä sotavuosina. Päiväjuhlan päätöspuheenvuoron piti puolestaan Suomen Marttaliiton entinen puheenjohtaja Lea Sairanen.
Lauantain juhlapäivä huipentui sankarihautojen viereen sijoitetun Lotta-muistomerkin paljastamitilaisuuteen. Muistomerkin kivi on yksi entisen, nyt jo puretun Kummun koulun peruskivistä. Kivi on tiettävästi Kummusta ja sen ovat hakanneet kumpulaiset Hugo ja Toivo Hirvi 1930 -luvulla, jolloin koulu rakennettiin. Jatkosodan aikana Kummun koululla keitettiin ruokaa ilmavalvonnalle ja lotat kuljettivat keittoa päivittäin valvontatorneille ja valvontapaikoille. Työtä tehtiin koulun opettajan Toivo Heikkisen johdolla. Muistomerkin kiveä ei ole käsitelty: sen rosoisuus ja epätaisaisuus kuvastaa lottien ja muiden sota-ajan naisten elämää, joka ei ollut sileää ja tasoitettua. Sivustapäin katsottuna kivi levenee hiukan ylöspäin. Avautuvan linjan voi ajatella kuvastavan tulevaisuuteen suuntautumista, elämää ja toivoa.
Ennen muistomerkin paljastamista puheen piti Heidi Huuskonen, joka kertoi Lotta Svärd -järjestön historiasta sekä merkityksestä Suomen itsenäisyystaistelussa. Maan laajuisen toiminnan ansiosta järjestö kohosi lopulta Suomen suurimmaksi naisjärjestöksi. Jäseniä oli kaiken kaikkiaan yli 230 000, ja he edustivat kattavasti suomalaisen yhteiskunnan eri koulutustaustoja ja ammattikuntia. Vuonna 1928 perustettuun Uukuniemen paikallisosastoon kuului liki 300 jäsentä aina opettajista talonemäntiin ja -tyttäriin, työläisiin ja palvelusväkeen. Huuskosen sanoin voidaankin todeta, että Lotta Svärd tarjosi suomalaisille naisille mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan toimivuuden kannalta merkittävään toimintaan sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Viittaukset lottien arvon palauttamisesta sotien jälkeisessä yhteiskunnassa ovat Huuskosen mielestä tarpeettomia: se, mitä ei ole koskaan menetetty, ei myöskään voi palauttaa. Lottien työ ja sitä kohtaan tunnettu kunnioitus ja arvostus kestävät sukupolvelta toiselle, huolimatta historiantulkinnoista ja -tulkitsijoista. Puheessaan Huuskonen myös painotti nuorempien sukupolvien vastuusta lottien jättämän arvopohjan vaalijoina ja isänmaan rakkauden jatkajina.
Lotta-muistomerkin paljastamistilaisuuden puheen piti Heidi Huuskonen.Savonlinnassa asuvalle lotalle Toini Sahariselle (kesk.) myönnettiin tilaisuudessa kunniamerkki. Lotta-asuissa Liisa Lääperi (vas.), Heidi Huuskonen ja Eeva Karikoski.
Vartiossa Suomen lippua kannattelemassa oli Veikko Junna.Muistomerkin laatta on kiinnitettynä yhteen Kummun vanhan koulun peruskivistä.
Iskua itärajalle -kärkihankkeeseen sisältyneet sydäniskureiden käyttökoulutustilaisuudet järjestettiin sunnuntaina Tarnalan entisellä koululla ja maanantaina Kummunkorkea koululla. Kouluttajana sairaanhoitaja Esa Laarin lisäksi toimi ensihoitaja Esko Putkinen. Molempien koulutuspäivien osallistujamäärä yllätti: Tarnalan koulutukseen saapui sunnuntai-iltapäivänä lähes 40 henkeä ja maanantaina Kummunkorkea koulullakin osallistujia oli noin 30. – Koulutuksista saamamme palaute ollut ollut todella positiivista, Laari kertoo. – Mikäli tarvetta on, niin varmasti ensiapukoulutusten järjestäminen Saarelle tai Uukuniemelle järjestyy myös jatkossa, hän jatkaa.
Sydäniskurin käytön ohella koulutuksissa harjoiteltiin peruselvytystaitoja. Sydäniskurista huolimatta on aina aloitettava perinteinen painantaelvytys ja soitettava hätänumeroon. Euroopan elvytysneuvoston antamat uudet elvytysohjeet ovat aiempaa yksinkertaisemmat ja puhalluselvytyksen sijaan pelkkä painelu riittää. – Tärkeintä on yrittää pysyä rauhallisena ja välttää paniikkiin joutumista, Laari painottaa.
Sinikka Rantanen oli saapunut Uukuniemen kirkonkylältä sunnuntain koulutukseen, jossa hän pääsi ensimmäistä kertaa harjoittelemaan peruselvytystä. – Yllätti kuinka rankkaa paineluelvytys on! Siinä vaaditaan ihan oikeasti voimaa, hän toteaa. Koulutukseen Rantanen tuli osittain perhesyistä. – Lähipiirissä on ikääntyneitä ja sairaita ihmisiä, jonka vuoksi ensiaputaitojen hallitseminen on tärkeää. Eniten arveluttaa ja pelottaa tilanne, jossa joutuisin yksin vaikkapa talvisaikaan hakemaan iskurin sen sijoituspaikalta. Hakuaikaan kuluisi varmasti enemmän aika kuin ne kriittiset kymmenen minuuttia, Rantanen sanoo.
Kirjavalassa asuva Helena Virolainen oli saapunut koulutukseen yhdessä ystävänsä kanssa. Tiedon koulutuksesta hän sai lehti-ilmoituksen perusteella eikä epäröinyt lähteä mukaan. – Koulutus on ollut todella hyödyllinen. Vaikka ensiapukoulutuksia olen työni puolesta suorittanut aiemminkin, ei kertaus ole koskaan pahitteeksi, Virolainen sanoo. Virolaisen mielestä iskurin käyttö oli paljon helpompaa mitä hän osasi odottaa. – Laite kyllä neuvoo selkeästi vaihe vaiheelta kuinka tulee toimia. Se on sitten eri asia kuinka oikeassa tilanteessa kykenee toimimaan, Virolainen pohtii.
Sinikka Rantanen kokeili ensihoitaja Esko Putkisen opastuksella paineluelvytystä.Väkeä oli saapunut Tarnalan koululle ennätysmäärä.
Iskua itärajalle -kärkihanke alkaa vähitellen olla loppusuoralla. Tiistai-iltana Kummunkorkea koululla järjestettyyn tiedotustilaisuuteen saapui yhdistysten ja järjestöjen edustajia Uukuniemen ja Saaren alueelta kuulemaan hankkeen viimeisten vaiheiden etenemisestä. Paikalla olivat myös Esa Laari ja Esko Putkinen Parikkalan Ensihoitopalvelut Oy:stä, jotka pohjustivat tulevia sydäniskureiden käyttökoulutuksia. Kaikille avoimet koulutukset järjestetään sunnuntaina 17.6. klo. 14 Tarnalan koulutalolla ja maanantaina 18.6. klo. 17 Kummunkorkea koululla.
Vanhustentukiyhdistyksen puheenjohtaja Markku Uimonen piti sydäniskureiden eli defibrillaattoreiden saamista seitsemälle kylälle merkittävänä turvallisuustekijänä Parikkalan kunnan pohjoispäähän. Pienen porukan jutustelusta alkunsa saanut idea sai alueella runsaasti kannatusta, joka laajenii lopulta Etelä-Karjalan Kärki-Leaderin kärkihankkeeksi. Laitteiden asentamisen aikataulu on enää ELY-keskuksen saapumisesta kiinni. – Toivomme edelleen, että iskurit saataisiin sijoituspaikoilleen ennen juhannusta, jolloin väkimäärä alueella lisääntyy, sanoo Uimonen.
Vastaavanlaisia defibrillaattoreita on lähialueella jo Parikkala-hallissa, Karjalan Konepajalla, Simpeleen tehtaalla, Simpeleen ja Rautjärven kouluilla, Tynkkylän lomakylässä, Metsä Woodin tehtaalla ja Kruunupuistossa. Laarin mukaan laitteita on myyty kentälle eli sairaalan ulkopuolelle noin 3000 kappaletta ja niillä on pelastettu kymmeniä ihmishenkiä. Sakari Hämäläinen toi esille sosiaalisessa mediassa virinneen väittämän, jonka mukaan laitemerkki ei olisi yhteensopiva ensihoidon kaluston kanssa. Laari kumosi kuitenkin väitteen pelkkänä puheena. – Kaikista ambulansseista löytyy adapterit, jotka kytketään laitteisiin merkistä riippumatta, hän sanoo.
Iskureiden sijoituspaikat ovat Kirkonmäellä sijaitseva sähköpylväs, Niukkalassa vanhustentukiyhdistyksen asuintalojen läheisyydessä sijaitseva rakennus, Kummunkorkea koulu, Tarnalan koulu, Mikkolanniemen toimintakeskus, Akonpohjan taajama ja Röksän kauppa. Jokaiselle laitteelle nimetään vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on käydä tarkastamassa laitteen merkkivalo kuukausittain. Sydäniskurin käyttö on todella helppoa eikä välttämättä vaadi koulutusta. Laari kuitenkin suosittelee koulutukseen tulemista jonka avulla kynnystä laitteen käyttöön voidaan madaltaa. Samalla on mahdollisuus kädestä pitäen opetella toimintaa hätätilanteessa sekä kysyä neuvoa asiantuntijalta. – Yleisin syy sydämen sähköiseen häiriöön on sydäninfarkti. Toiminta tulisi saada käynnistymään kymmenen minuutin sisällä, muutoin seurauksena on vähintäänkin pysyvä aivovamma tai jopa kuolema, hän sanoo. Laari muistuttaa, että sydäiskurista huolimatta on aina aloitettava perinteinen painantaelvytys ja soitettava hätänumeroon. – Vuosittain sydänpysähdyksiä tapahtuu sairaalan ulkopuolella 70-110 jokaista 100 000 asukasta kohti. Parikkalassa se tarkoittaisi noin 3-6 pysähdystä.
Sairaanhoitaja Esa Laari esitteli sydäniskuria tiistaina Saaren ja Uukuniemen kylätoimijoille.Sydäniskuri oheistaa vaihe vaiheelta kuinka hätätilanteessa tulee toimia. – Laite on toimintakunnossa, mikäli vihreä merkkivalo palaa , sanoo Esko Putkinen.
Saarelle ja Uukuniemelle hankitaan defibrillaattoreita eli sydäniskureita Iskua itärajalle -kärkihankkeessa. Hankerahoituksen hakijana on ollut Uukuniemen Vanhustentukiyhdistys ry. Kokonaiskustannukset ovat noin 23 000 euroa, josta Leader-rahoituksen osuus on 50 prosenttia. Kaiken kaikkiaan seitsemän sydäniskuria sijoitetaan Niukkalassa vanhustentukiyhdistyksen asuinhuoneistojen läheisyyteen, Kummun ja Tarnalan entisille koulutaloille, Mikkolanniemen toimintakeskukselle, Akonpohjan taajamaan sekä Kirjavalaan Röksän kaupalle. – Idea sydäniskureiden hankkimisesta sai alkunsa joulukuussa Uukuniemi-seuran “kyläparlamentissa”. Alunperin tarkoitus oli hankkia vain yksi laite kirkonkylälle, mutta lopulta osoittautui tarpeelliseksi saada joka kylälle omansa, kertoo Uukuniemen Vanhustentuki ry:n puheenjohtaja Markku Uimonen.
Sydäniskurit asennetaan paikoilleen heti ELY-keskuksen päätöksen tultua. Uimosen mukaan hankkeen toteuttaminen on sujunut helposti, ja sitä on ollut toteuttamassa kaiken kaikkiaan parisenkymmentä yhdistystä. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Tarnalan, Kummun ja Mikkolanniemen kyläyhdistykset, Röksän kauppa, Saari-Uukuniemi Lions Club, Uukuniemen Vapaa-ajanasukkaat ry sekä Uukuniemen Martat. Hankkeen avulla edistetään myös kylien välistä yhteistyötä.
Ennen laitteiden käyttöönottoa järjestetään kaikille avoimet koulutustilaisuudet Tarnalan koulutalolla 17.6. klo. 14 ja Kummunkorkea koululla 18.6. klo. 17. Kouluttajana toimii sairaanhoitaja Esa Laari Parikkalan Ensihoitopalvelu Oy:stä. – Sydäniskureiden käyttö on helppoa, sillä laite opastaa vaihe vaiheelta kuinka käyttäjän tulee toimia. Koulutuksen kautta tekemiseen saa kuitenkin varmuutta, kertoo Uimonen.
Tulevana tiistaina 12.6. klo. 18 järjestetään Kummunkorkea koululla tiedotustilaisuus kylätoimijoille ja hankkeessa mukana oleville yhdistyksille hankkeen etenemisestä ja nykytilanteesta.
Seitsemän defibrillaattoria asennetaan keskeisille paikoille Saaren ja Uukuniemen alueelle. Kuva: Markku UimonenKaikille avoimet laitteiden käyttökoulutukset järjestetään Tarnalan koulutalolla 17.6. ja Kummunkorkea koululla 18.6. Kuva: Markku Uimonen
Tule mukaan Uukuniemi-seuran iloiselle kesäretkelle Ilomantsin ja Hummovaaran kulttuurimaisemiin ja tuo myös ystäväsi! Tiedot retkestä löytyvät myös Uukuniemi-seuran Facebook-sivuilta osoitteesta https://www.facebook.com/uukuniemiseura/
UUKUNIEMI-SEURA KESÄRETKI ILOMANTSIIN
su 22.07.2018
– Aikataulu Valkeapään linja-autolla:
7.30 Uukuniemi kirkko, 7.45 Niukkala, 8.00 Kumpu
– Klo 10.00 – 11.00 Ilomantsin ev.lut. Kirkko jumalanpalvelus
– Klo 11.15 – 11.45 Ilomantsin ortodoksinen kirkko, esittely
Entisen palvelutalon muutostyöt aloitetaan pian, kun kunnan vapaa-aikapalvelut, kirjastopalvelut sekä järjestö-ja kokoustilat on tarkoitus keskittää saman katon alle. Uuden vapaa-aikakeskuksen yhteyteen jää myös muutama huone hostellitoimintaa varten. Vapaa-aikakeskus herättänyt Uukuniemellä paljon keskustelua sekä puolesta että vastaan. Keväällä järjestetyn yhdistysten kuulemistilaisuuden jälkeen 28 asukasta allekirjoitti esityksen, jossa toivottiin muutoksia muun muassa kunnan edustajien esittämiin pohjaratkaisusuunnitelmiin. Esityksessä toivottiin leivinuunin säilyttämistä esimerkiksi leiväntekokursseja silmällä pitäen. Lisäksi haluttiin selvittää alakerran tilojen käyttömahdollisuutta sekä kuntosalivälineitä liikuntatilan yhteyteen. Mikäli kirjasto siirtyy vapaa-aikakeskuksen yhteyteen, toivottiin käyttömahdollisuutta esimerkiksi kulunvalvontajärjestelmän avulla.
Esitys käsiteltiin 4.4. Harjulinnassa käydyssä keskustelutilaisuudessa, jossa olivat paikalla Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku Uimonen, kunnanjohtaja Vesa Huuskonen, kulttuuripäällikkö Eeva Paakkinen ja liikunnanohjaaja Jari Venhovaara. Kunnan johtoryhmä käsitteli esityksen 9.4. Kunnanjohtajan mukaan esityksessä haluttiin lähtökohtaisesti tarkentaa viranhaltijatasolla tapahtuvaa valmistelua, jonka vuoksi asian käsittely kunnallisessa toimielimessä katsottiin tarpeettomaksi. Esitykseen liittyvät asiat on käsitelty kunnan talousarviossa ja -suunnitelmassa. Kunnostukseen on tarkoitus käyttää talousarviossa kiinteistöihin osoitettua kunnossapitorahaa.
Tekniseltä osalta suunnittelua on jatkettu siten, että tilat olisivat käytettävissä syyskuun alusta lähtien. Rakentamispäällikkö Heikki Määttäsen mukaan muutostyöt aloitetaan heti kun lupaprosessi on saatu päätökseen. Alakerran tiloja ei oteta aktiivikäyttöön, vaan ne toimivat varastotilana. Yhtenä kiistakysymyksenä ollut leivinuuni on rakentamispäällikön mukaan tarkoitus säilyttää. Koska uuni sijaitsee samassa tilassa kirjastotilojen kanssa, vaatii leivontakurssitoiminnan toteuttaminen kuitenkin jonkin verran järjestelyjä.
Vapaa-aikakeskuksen järjestyssäännöt sekä tilojen käyttömaksut määritellään syyskuuhun mennessä. Kirjaston siirtyminen vapaa-aikakeskuksen yhteyteen riippuu vanhan kunnantalon myyntiaikataulusta. Siirtoon on Määttäsen mukaan varauduttu syyskuun aikana. Mahdollisuutta kirjaston muuttamisesta osa-aikaiseksi omatoimikirjastoksi tarkastellaan kunnanjohtaja Huuskosen mukaan vuoden 2019 talousarvion yhteydessä.
Lauantaina paahteisella Niukkalan kentällä kisattiin ensimmäisissä Health Lab -painonheittocupin osakilpailuissa. Paikalla oli tottakai myös uuden aikuisurheilijoille suunnatun cupin “isä” Seppo Räty sekä toinen johtohahmo Esa Paasonen. Parisenkymmentä kilpailijaa oli saapunut paikalle ympäri Suomea ja ikäjakauma vaihteli 30:n ja 85:n ikävuoden välillä. Erityinen mielenkiinto kohdistui N55 sarjassa kilpailleeseen Mirja Kokkoon, jolta saattoi odottaa jopa uutta maailmanennätystä. Vaikka tällä kertaa kyseinen ennätystulos jäi rikkomatta, teki Kokko uudet SE-tulokset sekä painonheitossa (16,52) että moukarinheitossa (47,90) N55 -sarjassa. Myös moukarinheiton N60 -sarjassa syntyi uusi SE-tulos Liisa Mäkitörmän kiskaistessa lukemat 35,18.
Kilpailun kaikki tulokset voit nähdä klikkaamalla alla olevaa linkkiä.
Katsomon puolella tarkeni niin ikään hyvin ja kahvioteltassa riitti väkeä tasaisesti koko kilpailun ajan. Uukuniemen Martat vastasivat kahvituksesta ja partiolaisten teltassa puolestaan paistuivat muurinpohjaletut. Uukuniemen Urheilijoiden oma superkokki Jesse Korhonen apureineen tarjoili soppatykin äärellä todellista lähilihakeittoa paikallisesta ylämaankarjan lihasta. Tunnelma kisapaikalla oli kaikin puolin kotoisa ja kilpailijat luonnehtivatkin tapahtumaa ihmisläheiseksi ja rennoksi.
Uukuniemen osakilpailu oli ensimmäinen kolmesta painonheittocupin osakilpailusta. Toinen kilpailu käydään Ristiinassa ja finaali Savonlinnassa Tanhuvaarassa.
Teltat tarjosivat pientä suojaa auringon porottaessa urheilukentälle koko pitkän kisapäivän. Kuva: Tomi RätyKuva: Tomi RätyMuurinpohjalettupannun äärellä partiolaisia edusti Pyry Tynkkynen.Uukuniemen urheilijoiden sihteeri taitaa myös ruuanlaiton!Uukuniemen Marttojen kahviovuorossa Kyllikki Uimonen (vas), Eija Kemppinen ja Armi Käppi.
Toimitsijat valmiina kentällä.Seppo Räty (vas) seurasi kilpailua tarkkaavaisena. Esa Paasonen (kuvassa keskellä) vastasi tulospalvelusta.Kisapaikalla nähtiin myös Juha Tiaisen muistokisoistakin tuttu kasvo. Niko Partasella ei vielä ikä varsinaiseen cupiin riittänyt, mutta tulosta syntyi kilpailun ulkopuolella.Kuva: Tomi RätyMirja Kokon tulokset olivat vakuuttavia niin paino- kuin moukarinheitossa. Kuva: Tomi RätyEnsimmäisen osakilpailun jälkeen cupia johtavat naisten sarjassa Mirja Kokko ja miesten sarjassa Esko Palviainen (oik). Kuva: Tomi Räty
Uukuniemen Urheilijoiden johtokunta haluaa kiittää kaikkia tukijoita, sponsoreita ja talkoolaisia onnistuneista kisoista!
Lauantain Rajapirtin kevät-talkoiden osallistujamäärä yllätti iloisesti. Paikalle saapui UnU:n johtokuntalaisten lisäksi kuusi innokasta talkoolaista. Kymmenen ihmisen voimin saatiin reilussa kolmessa tunnissa ihmeitä aikaan ja Rajapirtti on nyt “katsastettu” aina katosta kellarikerrokseen saakka. Pihatalkoita saa vielä hetken odottaa, mutta toivon mukaan lumet ennättävät sulaa ennen toukokuun painonheittokisoja. Urheilukentän lumien hupenemista vauhditettiin sunnuntaiaamuna muutaman miehen ja traktorin voimin
UnU:n johtokunta kiittää lämpimästi kaikkia talkoisiin osallistuneita!
Tikkaat tukevasti pystyyn……ja sitten pesemään! Ikkunamestari Paavo siivosi suurista ikkunoista vuosien (tai vuosikymmenten…) jäänteet.Naisväellä riitti hommaa luutun ja rättien kanssa.
Mirjan kärsivällisyys riitti vielä astetta tarkempaan työhön!Välikahvit. Etualalla vasemmalta katsoen Mirja Tossavainen, Paavo Auvinen, Auli Terävä ja Sakari Tiainen. Takana Jesse Korhonen, Armi Käppi, Rimma Tourula ja Jari Tuominen.Ihanat Martat patjojen kimpussa.Kaikki kiiltää. Lopputulokseen ei voi olla muuta kuin tyytyväinen.Sunnuntai alkoi niin ikään ahkerasti Niukkalan kentällä. Vajaa kuukausi aikaa Painonheitto Cupin ensimmäiseen osakilpailuun!
