Ilmeisesti vielä talviunien jälkeen nälkäinen karhu repi yksittäisen säilörehupaalin Koiraniemellä. Todennäköisesti sama otus etsi syötävää myös Koiraniementien laidasta kaivamalla auki myyrän koloja. Karhu lienee talvehtinut lähialueella, josta myös aiemmin on löytynyt karhun talvipesiä.

JL

Kansalaiset voivat ehdottaa ja äänestää maakunnille nimikkojärvet Suomen ympäristökeskuksen Järviwiki-verkkopalvelussa.Etelä-Karjalassa on 1415 järveä, joten nyt ehdottamaan maakunnalle omaa nimikkojärveä!

Maakunnan symboleja ovat jo maakuntakukat, maakuntalinnut ja maakuntakivet, mutta maakuntajärviä tuhansien järvien ei ole tätä ennen valittu.

Kilpailu on kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe käynnistyi Maailman vesipäivänä 22. maaliskuuta. Kevään ja kesän aikana kuka tahansa saa esittää haluamaansa järveä ehdokkaaksi kilpailuun Järviwikin Maakuntasivujen keskustelupalstoilla. Ehdokkuus pitää perustella.

Syyskuun alussa kilpailun arviointiraati valitsee maakunnalle kolme ehdokasta lopulliseen äänestykseen. Toisessa vaiheessa äänestetään lopulliset maakuntajärvi arviointiraadin valitsemista ehdokkaista. Äänestys tapahtuu tekstiviestillä tai postikortilla. Äänestysaika on 14.9.-30.9.2011.

Lisätietoa ja äänestysoheet:Suomen ympäristökeskuksen Järviwiki-palvelu
www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivu

Järviwikin on perustanut ja sen ylläpidosta vastaa Suomen ympäristökeskus Sisältöjä ovat toimittaneet myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja YLEn Elävä arkisto.

Maa- ja vesitekniikan tuki ry on tukenut Järviwikin kehittämistä apurahalla. Lisäksi Järviwiki on saanut EU:n Life+-rahoitusta osana GisBloom-hanketta, jossa rakennetaan levähaittojen ennustus- ja hallintajärjestelmää.
Järviwikin sisältö

MA-N

Metsää peittää vahva lumen patja. Hiljaisuus puhuttelee metsässä tarpojaa. Maisema kimmeltää kauniisti. Tuulten ja lumisateiden muokkaama metsä on täynnä veistoksia ja harjanteita.

On äänetöntä. Piilevän elämän jäljet näkyvät hangella lumijäljissä. Jänis on kahlannut metsässä ja hiiri on piirtänyt telaketjun jälkiä koivikkoon. Karulla kauneudella puhutteleva luonto ottaa kulkijan huomaansa.

Päivä pitenee Uukuniemellä pikkuhiljaa ja aurinko alkaa nousta horisontistaan. Kevääseen on vielä matkaa ja ihmismielikin voi vielä lepäillä talvilevossaan.

Eletään talven kauneinta aikaa. On aika hiihdellä, lumikenkäillä, kävellä – kuunnella ja katsella!

MA-N

Hauskaa, helppoa, hyödyllistä ja siihen kuluu vain tunti. !

Tammikuun viimeisenä viikonloppuna 29.–30.1. BirdLife Suomi järjestää vuotuisen Pihabongaus-tapahtuman maan jokaisella pihalla.

Hauskaa, helppoa, hyödyllistä ja siihen kuluu vain tunti!

Tammikuun viimeisenä viikonloppuna 29.–30.1. BirdLife Suomi järjestää vuotuisen Pihabongaus-tapahtuman maan jokaisella pihalla.

Pihabongaus ei ole kilpailu, vaan tapahtuman päätarkoituksena on saada mahdollisimman monet tarkkailemaan talvisia kotipihan lintuja. Samalla välitetään tietoa lintujen suojelusta ja talviruokinnasta sekä kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta.

Pihabongauksen suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen. Tapahtuma järjestetään Suomessa kuudetta kertaa. Viime tammikuussa yli 15 000 ihmistä tarkkaili lintuja runsaalla 10 000 pihalla.

Osallistumisohjeet

Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa. Osallistuakseen ei tarvitse olla lintuharrastaja. Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole osallistumismaksua.

– Tarkkaile tunnin ajan lintuja omalla pihalla, puistossa tai muulla sopivalla paikalla joko lauantaina 29. tai sunnuntaina 30. tammikuuta.

– Tunnista havaitsemasi lintulajit.

– Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).

– Ilmoita havaitsemasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLife Suomelle viimeistään 4.2. osoitteessa www.pihabongaus.fi.

Havainnot voi ilmoittaa myös postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikortissa on mainittava lintuhavaintojen lisäksi havainnoitsijan ja havaintopaikan osoitteet, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä.

Osallistuneiden kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. BirdLife Suomi julkaisee verkkosivuillaan alustavaa tietoa Pihabongauksen tuloksista 31.1. ja tarkemmat tulokset helmikuun aikana.

Lähde:
www.pihabongaus.fi

MA-N

Kettu seurasi jänistä sunnuntaiaamuna aivan pihapiiriin. Hetkeä aikaisemmin pihan läpi juossut jänis ei paimenlangoista välittänyt, mutta kettu päätti kuitenkin kiertää aidan viertä myöten. Jänis taisi tällä kertaa selvitä, koska kettu pyöriskeli vielä tunnin verran pellolla haku päällä.

JL

Katso video:

Uukuniemi.info:ssa on ollut Karjalan Pyhäjärveä kuvaava kamera marraskuusta 2008. Kamerakuvista viimeisen vuoden ajalta koostettu video todistaa, että Pyhäjärvellä ei kahta samanlaista päivää näe, ainakin sää ja pilvisyys vaihtelevat jos mitään muuta ei tapahdu.

Oheinen video kestää noin viisi ja puoli minuuttia ja siinä näkyy Pyhäjärven rantaa lokakuulta 2009 lokakuulle 2010. Muutama päivä puuttuu välistä sähkökatkojen ja tietoliikennehäiriöiden vuoksi. Esitysnopeus on päivä sekunnissa.

Viime talven lumista komeimmat kuvat ovat tammikuun lopulta (Videossa noin 1:20), kevään tulo näkyy maaliskuussa ja viimeiset jäät lähtevät huhti-toukokuun vaihteessa. Toukokuun lopussa puut ovat jo täydessä lehdessään ja nurmikko viheriöi. Tämän syksyn ruska näyttää hyvin samalta kuin vuodentakainen.

LH

Valtakunnallinen tilanne järvissä

Helteinen sää ja keskimääräistä lämpimämmät pintavedet eivät ole lisänneet levähavaintojen määrää järvillä. Sisävesien 277 havaintopaikasta 40 järvellä havaittiin sinilevää. Tämä on hieman vähemmän kuin viime viikolla samaan aikaan.

Pintavedet ovat suurimmassa osassa Suomea keskimääräistä lämpimämpiä. Oulun eteläpuolella vesien lämpötilaksi on mitattu 20-26 astetta ja pohjoisempana 7-20 astetta.

Sisävesien havainnot edustavat kyseistä paikkaa ja havaintohetkeä. Sinilevien runsaus voi vaihdella järven osissa ja eri aikoina muun muassa tuuliolosuhteiden takia.

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=363019&lan=fi

Karjalan Pyhäjärvi

Pyhäjärvi sijaitsee kahden eri ELY-keskuksen alueella (sekä Venäjällä). Tämän vuoksi Pyhäjärven levätilannetietoja ilmoitetaan ja listataan kahden eri ELY-keskuksen sivuilla.

Kesälahdella on valtakunnalliseen leväseurantaan kuuluva seurantapiste. Seurantapisteiden leväseurannan tekevät viranomaisten kouluttamat, vapaaehtoiset henkilöt. Tänä vuonna seurantapisteellä ei vielä ole havaittu levää, viime kesänä levää oli havaittu viikoilla 29 ja 32.

Vaikka seurantapisteellä ei olekaan levää havaittu, niin yleisöhavaintoja on Pyhäjärveltä tänä kesänä tullut jo lukuisia Pohjois-Karjalan ELY:lle

Pohjois-Karjalan levätilanneseuranta:
http://ely.combo.fi/FI/ELYKESKUKSET/POHJOISKARJALANELY/YMPARISTONTILANSEURANTA/LEVAT/Sivut/

Seurantapisteiden tiedot sivun alussa, yleisöhavainnot on listattu sivun lopussa.

Kaakkois-Suomen ELY:n sivuilla ei ole tällä hetkellä listattuna yleisöhavaintoja Karjalan Pyhäjärveltä. Ohjeet yleisöhavaintojen ilmoittamiseen löytyvät Kaakkois-Suomen ELY:n sivulta:
http://ely.combo.fi/fi/ELYkeskukset/KaakkoisSuomenELY/Ymparistontilanseuranta/levatilanne/Sivut/default.aspx

Ohjeita sinileväesiintymän varalle:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=7528&lan=fi

Sinilevän tunnistaminen:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=174479&lan=fi&clan=fi

Leväesiintymän runsauden arviointi:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=54373&lan=fi

LH

Mattopyykki on suomalaisille rakas kesäharrastus. Mattojen pesu järvessä tai joessa kuitenkin likaa ja rehevöittää vesistöjä – silloinkin, kun käytetään vähäfosfaattisia pesuaineita. Pienissä ja herkissä vesistöissä sinänsä vähäinenkin jätevesikuormitus voi huonontaa merkittävästi vesistön tilaa.

Mattojen pesuvesien ravinnepitoisuudet ovat korkeita, ja varsinkin likaisten eteismattojen pesuvedessä on paljon bakteereja. Mattojen pesusta lähtevästä fosforista valtaosa on liukoista ja siten helposti levien käytettävissä.

Katso mattojen ja pyykkien pesusta lisää http://www.environment.fi/default.asp?node=16944&lan=fi

Kuikka on johdossa parhaillaan käynnissä olevassa BirdLife Suomen Mökkibongaus-tapahtumassa. Tapahtumassa kerätään lintuhavaintoja ja selvitetään mökkiläisille rakkaimmat lintulajit.

Oman suosikkilintunsa ilmoittaneista peräti 40 % on kertonut kuikan suosikkilinnukseen. Seuraavaksi suosituimpia mökkilintuja ovat tämän hetken tilanteen mukaan laulujoutsen ja västäräkki. Osallistujat ovat ilmoittaneet mielilinnukseen lähes 80 eri lajia.

Rakkaimpien lintujen lisäksi kerätään havaintoja viidestä lintulajista: kuikasta, laulujoutsenesta, kyhmyjoutsenesta, rantasipistä ja meriharakasta. Kyseessä ei ole kilpailu ja tapahtumaan voi osallistua, vaikka ei havaitsisi yhtään kohdelajia.

Mökkibongaukseen voi osallistua sunnuntaihin 4.7. asti kuka tahansa. Osallistua voi nettilomakkeella tai postikortilla. Havaintojen kertymistä ja äänestystilanteen kehittymistä voi seurata tapahtuman verkkosivuilla www.mokkibongaus.fi. Tulossivuilta löytyvät myös kunkin mökkikunnan osallistujamäärät sekä taulukot ja kartat havaituista lajeista.

Mökkibongauksen tarkoituksena on saada yleisö kiinnostumaan lähiluonnosta ja kerätä lintutietoa. Mökkibongaus järjestetään nyt ensimmäistä kertaa.

Näin osallistut

– Mieti, mikä suomalainen lintulaji on sinulle rakkain mökkilintu.
– Jos mökilläsi esiintyy Mökkibongausviikon aikana joku tapahtuman
kohdelajeista, laske tuosta lajista suurin samaan aikaan näkyvissä oleva yksilömäärä.
– Kerro rakkain lintusi ja/tai havaintosi osoitteessa www.mokkibongaus.fi (tai toissijaisesti postikortilla osoitteeseen BirdLife Suomi / Mökkibongaus, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki.)

Kaikkien tietoja ilmoittaneiden kesken arvotaan syksyllä lintuaiheisia palkintoja. Pääpalkintona on Olympus 8×40 DPS I -kiikari. Tapahtumaa tukee Lintuvaruste Oy.

Osallistuminen (26.6.-4.7.) ja tuloksia osoitteessa mm.mökkipaikkakunnittain http://www.mokkibongaus.fi

Video:

Lisätietoja BirdLife Suomi