Luutnantin sydän ja muuta pihapohdintaa

”Kaikki aika on nyt.
Aurinko lämmittää,
omenapuu kukkii,
kimalainen surisee.
Sieluun leviää hyvänolon tunne,
joka on vanhinta meissä. Paratiisin muisto.”

Tuulia Aho ja Minna Kujanluoman Lumoava kirja puutarhojen ja elämänkauneuden ystäville – yhdistelmä puutarhafilosofiaa, käytännön ohjeita ja elämää puutarhassa eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina.

Risu on muutakin kuin roska

Raija Puukon mukaan koivunrisut kietoutuvat helposti näyttäviksi koristeiksi ja käyttöesineiksi. Risutyöt sopivat hyvin aloittelijalle, koska niihin ei tarvita kalliita materiaaleja eivätkä tekniikat ole monimutkaisia: tarvitset vain risuja, rautalankaa ja mielikuvitusta. Risuja löytyy metsäretkiltä tai mökkipihasta, ja töissä voi käyttää koivunrisujen lisäksi villiviiniköynnöksiä, heiniä, sammalta, mustikan- ja puolukanvarpuja, havupuiden oksia, käpyjä ja jäkälää.

Karheapintaiset risutyöt sopivat elävöittämään oman kodin sisustusta mutta ilahduttavat myös tuliaislahjana.

Aloittelijan perustietoa

Sonja Lumpeen puutarhakirja ilmestyi otolliseen aikaan, sillä hyötykasvinviljelijät ovat viimeistään nyt heräilemässä talviuniltaan. Satoa saunan takaa onkin erinomainen tieto- ja insipiraatioteos kaikille hyötykasveihin hurahtaneille.

Kirja kertoo itse kasvatetun sadon ihanuudesta maanläheisesti ja selkeästi. Laulajana ja näyttelijänä tunnettu kirjailija kertoo rakkaasta harrastuksestaan mukaansatempaavasti ja innostavasti. Runsas ja havainnollinen kuvitus antaa uusia ideoita oman puutarhan hyödyntämiseksi ja innostaa kokeilemaan uutta.

Oman osansa kirjan sisällöstä muodostavat Sonjan pienet tarinat omista kokemuksista ja havainnoista. Niistä huokuu kotoisan lämmin tunnelma ja rakkaus luontoa kohtaan.

“Ohjelmista ja omasta harrastuksestaan oppinsa ammentanut puutarhuri on koonnut viljelyosaamisensa mukaansatempaavaksi kirjaksi. Sonjan opeilla luvassa on maittavaa satoa omasta maasta!”

– Talo & Koti 2012/4

“Satoa saunan takaa on mukavan konkreettinen ja kotikutoinenkin, kertoohan kirjailija pääosin omista kokemuksistaan. Myös kuvat ovat sopivan kertovia. — — Kirjan vinkkien ja ohjeiden mukaan aloittelijakin uskaltaa lähteä kasvattamaan omaa satoaan, mutta löytää kokenutkin tarhuri vinkkejä.”

– Puutarha & Kauppa 2012/6

“Television puutarhaohjelmista tuttu artisti kertoo hyötykasvihurahduksensa onnistumiset ja murheenkryynit hauskan omakohtaisesti. Hänen kokemuksistaan ja vinkeistään kertyy ainakin intoa yrittää.”

– Meidän Mökki 2012/4

Nämä kolme kirjaa löydät kirjastosta.

Kasvun ihmeestä, tomaatin lumosta ja hyötykasvien ihanuudesta keskustelevat Kaisaniemen sademetsässä laulava puutarhuri Sonja Lumme ja toimittaja Anu Packalén
Kuuntele yle areenasta
http://areena.yle.fi/video/1334294554220

MA

Metsäntutkimuslaitos Metla ennustaa lähes ennätysmäistä koivun kukintaa suureen osaan Suomea, joten koivuallergikoille on odotettavissa vaikea kevät. Viimeisen 34 vuoden aikana koivun hedenorkkoja on esiintynyt runsaammin vain yhden ainoan kerran, vuonna 1993.

Uukuniemen koivujen latvat tulevat tänä keväänä notkumaan kukintanorkkojen painosta. Suuret siitepölymäärät voivat aiheuttaa oireita sellaisillekin ihmisille, jotka eivät normaalisti siitepölystä kärsi.

Koivun siitepölyä leviää maahamme myös kaukokulkeumana. Huhtikuussa tavattava koivun siitepöly on yleensä kaukokulkeumaa. Suomessa koivut aloittavat kukinnan tavallisesti toukokuun ensimmäisellä viikolla. Runsaimmat siitepölymäärät ajoittuvat toukokuulle.

Koivun runsaan kukinnan taustalla arvioidaan olevan ennen kaikkea viime kasvukauden suotuisat sääolot. Lämmin ja aurinkoinen kesä edisti kukka-aiheiden muodostumista. Kukinnan määrä on sidoksissa myös edeltävien vuosien kukintarunsauteen ja puiden elinvoimaisuuteen. Viime vuosien vaatimattomat norkkomäärät eivät ole kuluttaneet paljoakaan koivujen energiavarastoja, mikä on osaltaan mahdollistanut tämän vuoden huippusadon syntymisen.

Metlan kukintaennuste perustuu siemensadon tarkkailukoivikoissa tehtyjen norkkolaskentojen tuloksiin. 1970-luvun lopulla perustettu havaintoverkosto kattaa lähes koko maan etelärannikolta Kittilän korkeudelle.

MA

Syyskirjavat haavanlehdet rapisevat polulla. Öinen halla väistyy nopeasti päivän noustessa. On otollinen sää karpaloretkelle.

Joutsenperhe lipuu tyynellä lammella. Pian saa perheen pieni suojainen saari jäädä. Sinne vanhaan pesään on jäänyt yksi poikanen kuoriutumatta. Muut viisi harmaata poikasta ovat kasvaneet jo vanhempiensa kokoisiksi. Ne harjoittelevat muuttomatkaa varten.

Lammen tienoolla näkyy nelijalkaisten jälkiä. Maistiaisia on saatu. Ruskan värittämät kasvit ja sammalet loistavat väreissään. Hiljaisuus virkistää poimijaa. Suolla syksyllä käveleminen on hieno kokemus.

Suon aateliset pilkottavat sammaleiden seasta. Marjat maistuvat vielä pakkasenkin jälkeen. Maata myöten suikertavan karpalon hennot varret eivät jaksa kannattaa marjoja. Niinpä sato kypsyy sammalpatjaa vasten ja osa marjoista on vajonnut jopa osittain sammalten peittoon.

Autiuden ja hiljaisuuden tyyssijana suo ja sen vieressä pieni lampi puhuttelevat monella tavalla. Kulkija ottaa aikaa pysähtelyn nautinnolle, upottavimpien hetteiden kiertämiselle ja aistien valpastuttamiselle.

Utelias närhi pyrähtää katselemaan uteliaana kulkijaa. Korppi istahtaa puun latvaan. Karpalosuolla kulkijalla ei ole kiire pois.

MA

Kansallinen hirvikannan hoitosuunnitelma on valmisteilla ja kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelman valmisteluun kertomalla kokemuksiaan ja näkemyksiään hirveen ja hirvikannan hoitoon liittyen vastaamalla kyselyyn osoitteessa www.riista.fi/hoitosuunnitelmat

Vastausaika jatkuu 31.10. saakka.

Suora linkki kyselyyn:
http://www.webropol.com/P.aspx?id=565975&cid=49780455

Lisää:
www.riista.fi/hoitosuunnitelmat

MA-N

Kesällä opin Koukussa kalaan – ruokakurssilla helppoja kalaruokia, joiden tarpeet löytyvät omalta pihalta tai lähikaupasta.
Ladotaan vaan päällekkäin vuokaa ja uuniin. Valmistuu raikasta lisää uusien perunoiden kaveriksi tai iltapalaksi leivän päälle.
Nautitaan syksyn antimista!

Kala sisältää hyviä rasvoja, vitamiineja, kivennäisaineita ja proteiineja.
Kalaa syödään fileeksi laskettuna n. 16 kg/henkilö/vuosi. Olemme EU:n viidenneksi paras kalansyöjäkansa Portugalin, Espanjan, Liettuan ja Ranskan jälkeen.

Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään muuten 31.8.

Muikkukurkku
1 prk (220 g) muikkuja tomaattikastikkeessa

½ ( noin 150 g) kurkkua

noin 1 dl hienonnettua tilliä

mustapippuria myllystä

(2-4 rkl ranskankermaa)

Suikaloi tai raasta kurkku. Jos kurkun siemenosa on vetinen, halkaise kurkku pitkittäin ja poista siemenet lusikalla kovertamalla ennen suikaloimista.

Kaada muikkusäilyke kulhoon ja riko muikut haarukalla. Lisää kurkkusuikaleet, tilli ja mustapippuria maun mukaan. Pyöristä makua halutessasi ranskankermalla.

Tarjoa muikkukurkku kylmänä leivän päällisenä, uusien perunoiden kaverina, vihersalaatin mehevöittäjänä tai muurinpohjalettujen täytteenä. Tai lämmitäranskankermalla höystetty muikkuherkkuja tarjoa se pastakastikkeena. Annoksesta riittää 2:lle.

Voit korvata muikkusäilykkeen esim. särkisäilykkeellä.

Punajuurimuikut

500 g perattuja muikkuja tai silakkafileitä

0,5 – 0,75 tl suolaa

3 – 5 (250 g) etikkapunajuuria

150 g sinihomejuustoa

2 dl ruokakermaa

Vuoan voiteluun rasvaa

Poista halutessasi muikuista ruoto. Lisää kaloihin suola.Voitele vuoka. Kuutioi punajuuri ja pane kuutiot vuoan pohjalle. Ripota puolet murennetusta sinihomejuustosta punajuurien päälle. Lado kalat päälle. Ripota loppu sinihomejuustomuru kalojen päälle. Kaada ruokakerma vuokaan. Paista 200 asteessa n. 35 min kunnes kalat kypsiä ja juusto saanut kaunista väriä.

Kuvat: Pro kala

Maija Ala-Nikkola

Uukuniemen seurakunnan Kesäkodilla pidettiin kesäkuun alkupuolella yleinen keskustelutilaisuus Kirkkolammen ranta-asukkaille. Keskustelutilaisuuden järjestäjinä kunnostautuivat Uukuniemen Martat. Tilaisuudessa mukana oli sekä vakituisia että kesäasukkaita, ja heitä kaikkia yhdistää huoli Kirkkolammen rehevöitymisestä. Esiin nousi paljon hienoja ideoita, kuinka Kirkkolampi saataisiin jälleen kirkkaaksi. Tilaisuuden lopuksi perustettiin toimikunta, jonka tarkoituksena on selvittää riskikohteita, tulevia toimenpiteitä ja hankkeen mahdollisuutta.

Tuolloin kesäkuun tilaisuudessa oli puhetta kiinteistökohtaisesta jätevesien käsittelyneuvonnasta, joka voitaisiin toteuttaa Imatran seudun ympäristötoimen vetämän Jätevedet puhtaiksi – ravinteet talteen -hankkeen kautta. Hankkeen projekti-insinööri Marja Jääskeläinen kiertää Kirkkolammen ympärillä olevat kiinteistöt heinäkuun viimeisellä viikolla (vk 30). Neuvontakierros ajoittuu ensi viikon 27.7.–28.7.2011 väliselle ajalle. Jotta Te ranta-alueen asukkaat saisitte parhaan mahdollisimman hyödyn, niin minulle voi ilmoittaa/sopia kanssani ajan, jolloin olette itse varmimmin tavattavissa. Minut tavoittaa parhaiten puh. 020 617 4305 tai marja.jaaskelainen@imatra.fi. Niiltä kiinteistöiltä, joilta en tavoita ketään, jätän yhteystiedot myöhempää yhteydenottoa varten.

Västäräkki oli yleisin lintu BirdLife Suomen Mökkibongaus-tapahtumassa viime viikonloppuna 9.–10.7.

Västäräkki havaittiin yli 80 prosentissa kaikista paikoista. Kymmenestä kohdelajista seuraavaksi yleisimmät mökkilinnut olivat rantasipi (58 %), kuikka (55 %) ja haarapääsky (53 %). Kuovi, joka on BirdLife Suomen Vuoden lintu 2011, havaittiin noin joka neljännellä mökillä.

Lähes kaikki mökkibongaukseen osallistuneet ilmoittivat tuntevansa kuovin ja yli puolet kertoi havainneensa kuovin tänä vuonna. Hyvin harva vastaajista arvioi kuovin runsastuneen mökkipaikkakunnallaan. Mieluisia muistoja kuovista kevään tuojana ja oleellisena osana lapsuuden peltomaisemia oli sen sijaan monella.

Mökkibongauksessa kerättiin havaintoja kymmenestä tutusta lintulajista: laulujoutsenesta, kyhmyjoutsenesta, kuikasta, kurjesta, meriharakasta, kuovista, rantasipistä, tervapääskystä, haarapääskystä ja västäräkistä.

Havaintojaan on tähän mennessä ilmoittanut noin 1 500 henkilöä 800 paikalta eri puolilla maata. Aktiivisimmin havaintoja on ilmoitettu Raaseporista, Hämeenlinnasta, Mikkelistä ja Kouvolasta.

Mökkibongaushavaintoja voi ilmoittaa vielä ensi viikon tiistaihin 19.7. saakka tapahtuman verkkosivuilla www.mokkibongaus.fi. Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja.

Samasta osoitteesta löytyvillä tulossivuilla voi tarkastella kunkin mökkikunnan osallistujamääriä sekä taulukoita ja karttoja kymmenen kohdelajien havainnoista. Lopulliset tulokset BirdLife Suomi julkaisee verkkosivuillaan heinäkuun aikana. Parikkalakin komeilee osallistujalistalla.

Mökkibongaus oli avoin kaikille missä tahansa Suomessa. Mökkibongauksen tarkoituksena on saada yleisö kiinnostumaan lähiluonnosta ja kerätä lintutietoa. Mökkibongaus järjestettiin ensi kerran viime kesänä.

Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: sångsvan (laulujoutsen), knölsvan (kyhmyjoutsen), storlom (kuikka), trana (kurki), strandskata (meriharakka), storspov (kuovi), drillsnäppa (rantasipi), tornseglare (tervapääsky), ladusvala (haarapääsky), sädesärla (västäräkki)

LISÄMATERIAALIA
Mökkibongauksen 2010 tuloksia:
http://www.tiira.fi/mokkibongaus/mokkibongaus_stat_julk.php
Kuovi – vuoden lintu 2011:
http://www.birdlife.fi/vuodenlintu/

tiedottaja Jan Södersved,
p. 040 5555 393
BirdLife Suomi ry

MA-N

BirdLife Suomi kutsuu mukaan tänä viikonloppuna 9.–10.7. järjestettävään Mökkibongaukseen. Tapahtumassa tarkkaillaan mökkiympäristön luontoa ja kerätään havaintoja kymmenestä tutusta lintulajista: laulujoutsenesta, kyhmyjoutsenesta, kuikasta, kurjesta, meriharakasta, kuovista, rantasipistä, tervapääskystä, haarapääskystä ja västäräkistä.

”Mökkibongaukseen voi osallistua, vaikka ei havaitsisi yhtään edellä mainituista lintulajeista. Tapahtuman yhteydessä kysellään myös ihmisten käsityksiä ja kokemuksia kuovista, joka on vuoden lintu. Tällä hetkellä kuovikoiraat huolehtivat jälkeläisistään. Suuri osa kuovinaaraista on jo muuttanut etelään.”, kertoo tiedottaja Jan Södersved BirdLife Suomesta.

”Tapahtuma on tarkoitettu kaikille”, muistuttaa Södersved. Mökkibongauksen päätarkoituksena on saada ihmiset kiinnostumaan lähiluonnosta ja samalla kerätä lintutietoa.

Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. BirdLife Suomi julkaisee verkkosivuillaan Mökkibongauksen tuloksia heinäkuun aikana.

Havaintojen ilmoittaminen ja lisätiedot: www.mokkibongaus.fi

MA-N

Kesälahden Sorvanniemessä on valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka. Uusin havainto on tältä päivältä (29.6.2011) eikä kesän havainnoissa ole vielä havaittu levää.

Sorvanniemen ajantasaisen havaintotilanteen näet Järviwikistä:
www.jarviwiki.fi/wiki/Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(04.391.1.001)/Valtakunnallisen_lev%C3%A4seurannan_havaintopaikka_(Sorvanniemi)

Kansalaisten havaintoja ei Pyhäjärveltä ainakaan vielä ole tältä kesältä:
www.jarviwiki.fi/wiki/Kansalaisten_levähavainnot

Edelliskesän (2010) havainnot
Viime kesänä levää oli havaittu Sorvanniemen havaintopaikalla seurannan kahdella viimeisellä viikolla 38 ja 39. Viime kesänä Pyhäjärven Pohjois-Karjalan puoleisista osista tuli myös joitakin yleisöhavaintoja, nämä löytyvät Pohjois-Karjalan ELY:n sivuilta seuraavan sivun lopusta:
www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/pohjoiskarjalanely/Ymparistontilanseuranta/levat/Sivut/LevatilannePohjois-Karjalassa2010.aspx

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen 2010 yleisöhavaintolistasta ei löytynyt ilmoituksia Pyhäjärveltä eikä muista Uukuniemen alueen vesistöistä.

Levähavainnoista ilmoittaminen
Mikäli havaitset Uukuniemen alueella leväesiintymiä, ilmoita niistä Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen, yhteystiedot seuraavalla sivulla:
www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/KaakkoisSuomenELY/Ymparistontilanseuranta/levatilanne/Sivut/default.aspx
Sivun oikeasta laidasta löydät myös ohjeet sinilevän tunnistamiseen sekä esiintymän runsauden arviointiin.

LH

Uukuniemen Syrjiin Särkillä voi katsella kauniita lampimaisemia. Korkeimmalta kohdalta näkyy Pyhäjärvelle, mutta välillä voi suunnata katseen alas, polun varteen ja metsän aluskasvillisuuteen.Varsinkin loppukevään ja alkukesän aikoihin loistivat sinivuokot.

Syrjiin Särkillä sinivuokot ovat levittäytyneet hyvin laajalle alueelle, vain kuusikoissa niitä ei esiinny. Toivottavasti niitä ei poimita kovin runsaasti, sillä se on vähenevä kasvi verrattuna valkovuokkoon, joka ei ole yhtä vaativa kasvupaikan suhteen. Sinivuokko lisääntyy siemenistä kun taas valkovuokolla on rönsymäinen juurakko, joten sen on helpompi laajentaa kasvualaa. Nauttikaamme kukkaloistosta ympärillämme vaeltaessamme Syrjiin Särkkien poluilla! Samoilla paikoilla esiintyy myös sinivuokon valkokukkaista muunnosta.

Syrjiin Särkkien harvinaisuus on tunturi-kurjenherne (Astrágalus alpi´nus), joka kasvaa hiekkaisilla paikoilla, tunturiseuduilla. Kasvi on jokseenkin harvinainen.

Samalla polulla kasvaa metsäapilaa(Trifólium médium) ja metsäruusua (Rosa cinnamómea). Kansalliskukkamme kielo on jo lähes kukkinut, mutta jostain varjoisesta paikasta sen voi vielä löytää. Oravanmarja kukkii runsaana.

Näin juhannuksen alla aloittaa kukkimisen valkolehdokki (Platanthera bifolia), joka tuoksuu illalla ja yöllä. Tuoksusta sen voi löytää. Valkolehdokki on rauhoitettu. Nämä kaikki edellä mainitut kukat löytyvät metsästä ja kuntopolun varrelta. Tässä tuli esille rauhoitettuja ja harvinaisempiakin kasveja.

Kannattaa katsella maantien pientareita. Toivottavasti sieltä löytyy vielä kukkaloistoa, vaikka tien tien varret lanattiin viime kesänä aika leveästi. Alkukesästähän kukkaloisto on runsas. Moni joutui aikoinaan keräämään kasveja ja opettelemaan niiden latinankieliset nimet. Mikäpä estää bongaamasta kasveja ja opettelemasta niiden nimiä, jos on unohtunut. Hyvänä oppaana voi käyttää kirjoja. Tässä kirjat, jotka itse olen hyväksi todennut: Otavan värikasvio, josta aikoinaan tunnistin keräämäni kasvit ja uusin on Seppo Vuokon & Jorma Peiposen Kasvit Suomen luonnossa (Otava). Tästä viimeksi mainitusta kirjasta löytyy valkolehdokista aivan viehättävä vihtiläinen legenda (sivu 143). Sopii hyvin juhannustunnelmaan!

IT