Kesän hittilaji löytyy nyt myös Papinniemen leirintäalueelta.
Kelit paranevat ja kuumin lomakausi lähestyy. Uukuniemen kokoisella paikalla kesäloman aktiviteettimahdollisuudet ovat rajalliset. Mistä löytää mielenkiintoista tekemistä löhöilyn ja marjastuksen ohelle? Papinniemen leirintäalue vastaa huutoon tuomalla alueelle kesän hittilajiksi nousseen SUP-lautailun.
SUP muodostuu sanoista Stand Up Paddle board, joka vapaasti käännettynä tarkoittaa melontaa laudan päällä seisten. Suomeksi tuttavallisemmin suppailu, on Hawaijilta alkunsa saanut helposti omaksuttava lainelautailun kantamuoto.
Suppailu on oivallista kokovartalon liikuntaa, joka kehittää aerobista kuntoa, lihaskestävyyttä sekä tasapainoa. Se on helppo oppia ja sopii mainiosti niin leppoisaan iltamelontaan, kuin aktiiviliikkujan kesätreeniksi.
Laji sopii kaikille, ketkä ovat kiinnostuneet vesillä liikkumisesta, ikään ja kuntoon katsomatta. Se on lisäksi erittäin turvallista. SUP-laudan vakaus ja tasapaino yllättää ensikertalaiset positiivisesti. Eteneminen laudalla meloen ei vaadi mitään ennakkotaitoja, vaan touhuun pääsee jyvälle heti ensimmäisten vetojen myötä. Laudan päällä on helppo pysyä. Mikäli laudalta sattuisi tipahtamaan, laudan päälle on helppo nousta takaisin. Laudoissa on karkunaru, joka kiinnitetään laudan perästä melojan nilkkaan. Näin lauta ei pääse karkaamaan.
Upea Pyhäjärvi onkin kuin tehty suppailuun. Papinniemen leirintäalueelta löytyy lyhyen melontamatkan päästä muun muassa Vahasaaren hiekkaranta ja Sirnitsansaaren snorklauspaikat. Joten ei muuta kuin suppailemaan!
Suppailun ohjeet lyhyesti:
1. Varmista että lauta on oikein päin.
2. Ota leveä ote melasta pitäen melaa vaakatasossa (tuo tasapainoa).
3. Asetu ensin kyykkyyn laudan keskelle, jalat kantokahvan molemmin puolin, jalat hartianleveydellä toisistaan.
4. Nouse rauhallisesti seisomaan.
5. Tarkista, että varpaat osoittavat suoraan eteenpäin.
6. Lähtiessäsi melomaan laudan vasemmalta puolelta, ota oikealla kädellä kiinni melan päästä kahvaotteella; vasen eli tässä tapauksessa alakäsi tarttuu melaan kiinni suunnilleen lantion-vyötärön korkeudelta. Ote on siis aika leveä.
7. Kurkota melan lapa veteen laudan keulan tienoilla. Lapa saa upota kunnolla veteen meloessasi; muutoin vetoon ei tule voimaa etkä saa lautaan vauhtia.
8. Vedä mela tasaisesti jalkojesi kohdalle.
9. Nosta mela vedestä ja aloita alusta.
10. Vaihtaessasi melontapuolta vasemmalta oikealle siirrä vasen käsi yläkädeksi ja ota sillä kahvaote melan päästä; oikeasta kädestä tulee vuorostaan alempi käsi.
SUP-lautailu Papinniemen leirintäalueella. Laudan vuokra: 25 euroa / 2 tuntia tai 50 euroa / 24 tuntia. Soita ja kysy varaustilanne 040 7369852. Opastukset, SUP-retket yms. numerosta 040 587 3218.
Tuntui kuin Uukuniemi olisi herännyt jälleen eloon pitkältä talviuneltaan lauantaina 28.5, kun Papinniemen leirintäalueella vietettiin kesäkauden avajaisia. Pyhäjärvi kimmelsi upeasti auringon laskiessa, karismaattinen miesääni loi tunnelmaa, ruoka oli hyvää ja seura mitä mainiointa. Papinniemi ei pettänyt tälläkään kertaa.
Harri Marstio esiintyi Papinniemen leirintäalueen kesäkauden avajaisissa 28.5.
Terassin uusi lasitus kerää kehuja
Papinniemen avajaiset ovat monelle varma kesän merkki. Upealta terassilta haetaan ensimmäinen sysäys kesäfiilikseen. Ihmisiä kävi alueella mukavasti pitkin päivää ja tupa tuli täyteen, kun illan esiintyjä Harri Marstio aloitti soitantansa klo 22.
Mielenkiintoa avajaisille loi varmasti myös kevättalvella tullut tieto Papinniemen myymisestä uudelle (mutta tutulle) pitkäaikaiselle yrittäjälle Niko Hälvälle.
Hälvä oli ennättänyt jo lyhyessä ajassa tehdä alueelle pieniä näkyviä muutoksia. Terassi oli saanut ylleen lasituksen. Se oli toivottu lisä Suomen suven oikullisille säille, lisäksi pihan laajennetulta anniskelualueelta löytyi esiintymislava ja ulkoilmaterassi. Ravintolasta voi nykyään ostaa lähiruokatuotteita sekä paikallisia käsitöitä.
Onnistunut tapahtuma ja kävijöiltä tullut positiivinen palaute lämmittivät yrittäjä Hälvän mieltä.
Nuoriso viihtyi avajaisissa. Sami Takanen (vasemmalla) oli ensimmäistä kertaa Uukuniemellä. Vieressä Maarit Astikainen ja Olli Muttonen.
-Todella hyvät fiilikset! Ihmisiä kävi päivän aikana toista sataa ja meininki oli hieno. Täytyy nostaa hattua myös työntekijöille, sillä he olivat periaatteessa ensimmäistä päivää töissä ja kaikki sujui loistavasti. Täytyy olla tyytyväinen, sanoi Hälvä.
Uukuniemi ja Papinniemen leirintäalue ensikertalaisen silmin
Leirintäalueella on paljon vakioasiakkaita. Ensikertalaisiakin kuitenkin aina löytyy. Heihin kuuluvat avajaisissa esiintynyt artisti Harri Marstio sekä Haminasta paikalle saapunut Sami Takanen.
-Kavereiden kautta tänne päädyin. Paikan nimen olin kuullut, mutta muuten ei ollut minkäänlaista tietoa mitä täällä on, kertoo Takanen.
Papinniemen leirintäalueen kauneus sykähdytti Takasen, vaikka saapuessaan Uukuniemelle loputon metsämaisema alkoi epäilyttää.
-Mietin jo että mihinköhän olen lähtenyt, kun matkalla oli pelkkää metsää ja metsää. Keskellä ei mitään sitten näin upea paikka. Vau, todella siistiä, ihasteli Takanen.
Harri Marstio viihdytti yleisöä. Taustalla upea auringon lasku.
Myös Marstion karismaattinen miesääni iski Joensuussa opiskelevaan Takaseen. Monet Marstion soittamat kappaleet olivat tuttuja suomalaisesta laulaja/lauluntekijä tyylisestä musiikista pitävälle Takaselle. Hän oli haltioissaan.
-Olen myyty. Sopii erinomaisesti tähän iltaan. Tulee hieman mieleen…
Yllättäen Takasen puhe keskeytyy humaltuneen miehen kaatuessa hänen viereensä.
-….Vesku Loiri, jatkaa ja nauraa Takanen samalla maasta nousevaa miestä vilkaisten.
Hän kertoo tulevansa ehdottomasti uudestaan Uukuniemelle.
-Ehkä jo juhannuksena, paljastaa Takanen ja vinkkaa silmää.
Myös toinen Uukuniemen ensikertalainen, avajaisten artisti Harri Marstio, piti näkemästään ja kokemastaan. Vaikka itikat kiusasivat kertoi Marstio viihtyvän Uukuniemellä.
-Ihmisluonto on jotenkin toisenlainen täällä. Todella leppoisa meininki.
-Toivon menestystä yrittäjälle. Uskomattoman hieno paikka tämä on, lopettaa Marstio.
TT
Leirintäalueen aukioloajat ovat kesäkuun puoleen väliin saakka seuraavat: ma-to 9-18 , pe-la 9-22, su 10-18. Kesäkuun puolen välin jälkeen aukiolot muuttuvat pidemmiksi. Puh. 040 7369852.
Juhannusaattona 24.6 Papinniemessä vietetään perinteistä juhannusjuhlaa. Kokko klo 20. Esiintymään tulee Marko Haavisto ja Poutahaukat. Tarjolla siis perinteiset juhannustanssit. Showtime klo 22. Liput 15 euroa.
Juhannuspäivänä 25.6 Papinniemessä esiintyy klo 22 Kari Peitsamo. Liput 10 euroa.
Harri Marstio.Lasitetulla terassilla kelpasi viettää iltaa.
Kevät on jo pitkällä, järvivesi lämpenee ja kesä sen kuin lähestyy. Kohta ovat metsät täynnä marjoja, vilja kasvaa pelloilla ja ahti antaa antejaan.
Terveellinen ruokavalio on nyt in ja superruoat ovat suosittuja. Luontaistuotekaupoista ostetaan entistä enemmän kaukomailta tuotuja tuotteita kuten gojimarjoja, macajuurta, incamarjoja ja raakakaakaota. Metsät, järvet ja pellot ovat kuitenkin myös puhdasta ja turvallista superruokaa pullollaan.
Kummunkorkea koulussa järjestetyssä Pohjolan Superruuat lautaselle -kurssilla oli iloinen tunnelma. Herkulliset härkäpapu-juurespihvit valmistuivat asiantuntija Sari Paajasen (toinen vasemmalta) opastuksella. Pihvit valmistivat Jussi Ranta (vasemmalla) ja Anne Tiitta. Esko Berg taituroi puolestaan poimunlehti-kaalisalaatin.
Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset järjestivät lauantaina 14.5 Kummunkorkea koululla Pohjolan Superruuat lautaselle –kurssin. Kurssille oli saapunut 15 aikuista ja 2 lasta.
Asiantuntija ja kurssin vetäjä Sari Paajanen luennoi aluksi Maa- ja kotitalousnaisten “Superruokaa Pohjolasta hankkeesta” sekä superruokien ja Pohjolan ruokavalion eduista. Tämän jälkeen kurssilaiset pääsivät valmistamaan herkullisen lähiruokamenun, jota sitten lopussa yhdessä maisteltiin. Menu sisälsi muun muassa härkäpapu-juurespihvit kermaviilikastikkeella, siemennäkkileipää punajuuripestolla ja ketunleipäpannacottaa.
Vaikka välillä keittiössä tuntui olevan hieman ahdasta, se ei latistanut tunnelmaa. Ruokaa tehtiin hymyssä suin ja toisten kanssa rupatellessa. Paajasella riitti kiirettä, sillä ohjeita piti jakaa puolelta toiselle.
-Oikein hyvin on kurssi sujunut ja mukavasti saatiin tänne ihmisiä, kertoo Paajanen opastaen samalla kuinka hauki fileroidaan.
Irma Kuisma-Berg ohjeistaa miestään Esko Bergiä salaatinteossa. -Grillaaminen ja savustus ovat yleensä minun heiniäni, nauraa Esko Berg.
Gran Canarialta Anttosenmälle muikkuja syömään
Kummun Korkeakoululle olivat saapuneet myös viimeiset kuusi talvea Las Palmasissa, Gran Canarialla, viettäneet Esko Berg ja Irma Kuisma-Berg.
-Tulimme käymään syntymäpesällä Anttosenmäellä, josta 60-luvulla tuli lähdettyä työn perässä Helsinkiin, selventää Esko Berg.
Berg ja Kuisma-Berg kertoivat saaneensa kurssilta paljon hyvää ja hyödyllistä informaatiota. Vaikka pariskunta viettääkin talvet Atlantin valtameren äärellä, ei kalaruokia ole Las Palmasissa hirveästi tarjolla.
-Muikkua ja ahventa tuleekin sitten syötyä paljon silloin kun olemme täällä, kertoo Berg.
Maa- ja kotitalousnaisten 2-vuotinen hanke
Maa- ja kotitalousnaiset haluavat 2-vuotisella “Superruokaa Pohjolasta” hankkeellaan jakaa iloa lähiruoasta kaikkien ulottuville.
-Meille tuputetaan ulkolaista ruokaa, jonka kasvatuksessa on käytetty torjunta-aineita. Pyrimme hankkeellamme tuomaan esille sen, että todellinen superruoka ja terveellisempi vaihtoehto löytyy läheltä, kertoo Paajanen.
Hän jatkaa, että Pohjolassa tuotetaan puhtaita elintarvikkeita, sillä kylmän talven ansiosta kasvinsuojeluaineita ei tarvitse käyttää yhtä paljon kuin lämpimissä maissa.
Superruoalla tarkoitetaan erittäin ravinnetiheitä luonnon ruoka-aineita, jotka ovat varastoineet itseensä mahdollisimman paljon mineraaleja, vitamiineja ja antioksidantteja, kuten marjat, villivihannekset, viljat, kalat ja kasvikset.
Pohjolan keittiö onkin viime aikoina nostanut suosiotaan maailmalla sen herkullisuuden ja terveellisyyden takia. Jos Pohjolan ruokavaliota noudatetaan suositusten mukaan, sillä on hyviä terveysvaikutuksia. Myös luonto ja lompakko kiittävät, kun syömme lähellä tuotettua ruokaa. Juurekset, kaalit ja marjat ova hyvin edullisia, eikä energiaa kulu turhaan kuljetukseen. Ilmastonvaikutukset pienenevät, kun vaalitaan lähellä tuotettua, sesonginmukaista ruokaa.
Voidaankin sanoa että innostus superruokia kohtaan on paluuta juurille; tehdään ja opitaan tekemään ruokaa tuoreista ja terveellisistä lähiraaka-aineista.
-TT
Kurssin vetäjä Sari Paajanen seurasi kuinka Mirja Ulmaselta ja Jarkko Valjukselta sujui hauen filerointi.Matilda (2v) ja Martta (4v) Naukkarinen olivat kurssin nuorimmat osallistujat. Ainakin Matilda tykkäsi kovasti siemennäkkileivästä.Härkäpapu-juurespihvit pannulla.
Papinniemen leirintäalueen kohtalo on ollut viimeisten vuosien aikana yksi isoimmista puheenaiheista uukuniemeläisten keskuudessa. Parikkalan kunnan ilmoittaessa leirintäalueen myymisestä, alkoivat kyläläiset huolestua säilyykö alue myös tulevaisuudessa kaikkien rakastamana leirintäalueena. Pelättiin että Papinniemi myytäisiin ulkolaiselle ja jollekin joka ei paikkaa osaisi arvostaa.
-Vielä ei onnistu ulkoistaminen, joten myös käytännön hommat on itse tehtävä, nauraa Niko Hälvä leirintäalueen uutta esiintymislavaa rakentaessaan.
Leirintäalue päätyi lopulta tuttuihin käsiin
Monella paikallisella ja ulkopaikkakuntalaisella on vuosia jatkunut vahva side alueeseen. Niin myös Uukuniemeltä lähtöisen olevalla ja nykyisin Parikkalan Koitsanlahdella asuvalla Niko Hälvällä.
Hälvä oli aidosti huolisssaan Papinniemen kohtalosta. Onhan hän Uukuniemeltä kotoisin ja toiminut aikoinaan viisi kesää Papinniemen leirintäalueen yrittäjänä.
Parikkalan kunta oli vuosia yrittänyt löytää alueelle pitkäaikaista yrittäjää. Vuosi sitten kunnalla oli jälleen valtakunnallinen haku päällä. Pitkän pohdinnan jälkeen, kevättalvella 2015, Hälvä päätti jättää alueesta tarjouksen.
-Jonkinlainen kiintymys alueeseen, halu kehittää sitä ja se, että alue säilyisi kyläläisten kohtaamispaikkana ja matkailualueena vaikuttivat lopulliseen päätökseen. Olisiko peräti ollut viimeinen hakupäivä kun laitoin tarjouksen, naurahtaa Hälvä.
Hieman pitkittyneiden, mutta hyvässä hengessä tehtyjen neuvottelujen jälkeen Hälvä ja Parikkalan kunta pääsivät lopulta yhteisymmärrykseen sopimuksen ehdoista. Alueesta tehtiin lopulliset kaupat viime maaliskuun alussa. Hälvän perustama Papinniemen matkailu Oy omistaa alueen rakennukset. Parikkalan kunta omistaa maapohjan, johon tehtiin 25-vuoden vuokrasopimus. Papinniemen matkailu Oy:llä on kuitenkin 5 vuoden osto-oikeus maapohjaan, sillä ehdolla, että alueelle on tehty 100 neliön edestä uusia rakennuksia.
Lauantaina 14.5 leirintäalueella oli vielä suhteellisen hiljaista. Kolme matkailuautoa oli saapunut nauttimaan kauniista kevätsäästä.
Papinniemen tulevaisuus näyttää valoisalta
Hälvällä on vahva yrittäjyystausta. Viiden Papinniemen leiritäalueen yrittäjänä vietetyn kesän lisäksi hän on pyörittänyt neljä vuotta Iloisen Pässin Maalaispuotia Parikkalan Koitsanlahdella. Kahden yrityksen pyörittäminen voi ulkopuoliselle kuulostaa erittäin haastavalta.
-Onhan siinä omat haasteensa. Olen jo nyt huomannut, että ajankäytössä on vaikeuksia kun pitäisi olla kahdessa paikassa yhtäaikaa. Toisaalta etuna on tässä se, että meillä on Iloisen Pässin kautta valmiina jo hyvä asiakaskunta ja tavarantoimittajat. Molemmat yritykset ovat kuitenkin vielä suhteellisen pieniä ja kulkevat tavallaan limittäin.
Hälvällä on selvät suunnitelmat leirintäalueen kehittämiselle. Uuden rantasaunan, josta löytyy myös majoitusmahdollisuus, rakentaminen alkaa syksyllä ja se valmistuu viimeistään ensi keväänä. Vuosien 2017-2018 aikana Hälvällä on tarkoitus rakentaa kolme uutta ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettua mökkiä. Tarkoitus on muutenkin luoda alueelle ympärivuotista toimintaa.
Jo tänä kesänä leirintäalueella on nähtävissä pieniä muutoksia ja parannuksia. Ravintolan upea terassi saa lasituksen, jolloin terassilla kelpaa viettää aikaa myös juhannussäällä. Tulevia tapahtumia ja esiintyjiä varten Hälvä on rakentanut terassin eteen esiintymislavan. Vanhoihin mökkeihin on alettu tekemään pientä pintaremonttia ja lapsille on luvassa trampoliini ja liukumäki. Tulevaisuudessa Papinniemessä pääsee pelaamaan mini-, ja frisbeegolfia.
Iloisesta Pässistä tutut lähiruokatuotteet tulevat myyntiin myös Papinniemeen. Pienestä myymälästä löytyy muun muassa paikallisia lihatuotteita, marjoja ja perunoita. Ravintolapuoli laajenee entisestään ja tuttujen biisoniburgereiden lisäksiä kesällä Papinniemessä on tarjolla myös kalaruokia, sekä pihvejä.
Kaikille avoin paikka
Herkullisten biisoniburgerien lisäksi Papinniemi houkuttelee ihmisiä niin ikään upean hiekkarannan ja luonnon takia. Toisin kuin monille muilla leirintäalueille, on Papinniemeen aina ollut vapaa pääsy ilman käyntimaksuja. Moni onkin varmasti miettinyt pääseekö Papinniemeen jatkossakin viettämään kaunista kesäpäivää vaikka ei tulisikaan alueelle majoittumaan.
-Kyllä pääsee. Paikkakuntalaiset ja kaikki maailman asukkaat ovat tervetulleita. Alue on ja pysyy edelleen kaikille avoimena, vastaa Hälvä.
Mikä Papinniemessä sitten on itse yrittäjälle tärkeintä ja mikä sen kiintymyksen paikkaan on luonut? Vastaus tulee nopeasti.
-Ihmiset ja luonto. Täällä paikalliset ja matkailijat luovat omalla tavallaan sellaisen yhteisön. Ilmapiiri ja henki on mahtava. Papinniemessä näkee paljon ystäviä ja kesäasukkaita. Mie en koe tätä bisneksenä, vaan tärkeänä kohtaamispaikkana kaikille. En varmasti missään muualla olisi lähtenyt tähän. Kaikki juontaa kotiseuturakkauteen, tiivistää Hälvä.
Tuomas Tiainen
Papinniemen leirintäalueen kesä starttaa virallisesti käyntiin 28.5. Tällöin alueella vietetään kesäkauden avajaisia. Ravintola aukeaa klo 10 ja on auki yömyöhälle saakka. Klo 22 terassilla esiintyy Harri Marstio. Liput 10 euroa. A-oikeudet. Talo tarjoaa kakkukahvit ja saunan kaikille.
Avajaisista lähtien ravintola/myymälä on auki päivittäin.
Juhannusaattona 24.6 Papinniemessä vietetään perinteistä juhannusjuhlaa. Kokko klo 20.
Esiintymään tulee Marko Haavisto ja Poutahaukat. Tarjolla siis perinteiset juhannustanssit. Showtime klo 22. Liput 15 euroa.
Juhannuspäivänä 25.6 Papinniemessä esiintyy klo 22 Kari Peitsamo. Liput 10 euroa.
Mökkihinnat ovat samat kuin aikasempina vuosina eli 60 – 70 euroa riippuen mökistä. Sesongin (16.6 – 15.8) ulkopuolella 20 % alennus mökkihinnoista.
Joutsenet pellolla 30.3.2016Töyhtöhyyppä keväthangilla 29.3.2016Pulmuspariskunta kiviä napsimassa 28.3.2016Hirviperhe nuolukiviellä kesällä 2013. Riistakamerakuvan lähetti Veikko Junna.
Ilmailua harrastava Heimo Paakkinen on jälleen lähettänyt iloksemme syksyisiä kuvia Uukuniemeltä.
Niukkalan kylää, keskellä entinen koulu ja paloasema (Kuva: Heimo Paakkinen)Kumpu, vasemmalla entinen koulu kuusien katveessa (Kuva: Heimo Paakkinen)Niukkalan Hoviselän rivitaloalue (Kuva: Heimo Paakkinen)
Kalliomäki ja Tynkkylä Ukkojuhonsalolla (Kuva: Heimo Paakkinen)Ukkojuhonsalon Hietalan tila, takana alkaa Suurenjärven liete (Kuva: Heimo Paakkinen)
Vaikka laiturilla tuntui olevan ahdasta, niin silti kaikille kuudelle lapselle löytyi kalapaikat.
Kirkkolampi kirkkaaksi- toimikunta järjesti yhdessä Uukuniemen Marttojen ja Imatran seudun ympäristötoimen kanssa rantakalaillan Kirkonkylän kesäkodilla torstaina 24.7. Tilaisuudessa oli asiaa Kirkkolammen kunnostuksesta ja vesiensuojelusta. Marttojen Aili Jääskeläinen oli keittänyt todella maittavan muikkusopan ja ohjelmassa oli myös onkikilpailu lapsille. Kesäkodille oli saapunut kiinnostuneita kuulemaan mitä toimikunta on saanut aikaiseksi ja miltä Kirkkolammen tila tänä päivänä vaikuttaa. Kuuden lapsen onkiesssa laiturilla ympäristöinsinööri Helena Kaittola kertoi yhdessä Marttojen puheenjohtaja Armi Käpin kanssa toimikunnan toiminnasta.
Aktiivinen ja aikaansaava toimikunta
Marttojen aloitteesta, vuonna 2011 perustettu Kirkkolampi kirkkaaksi toimikunta on tehnyt ja kartoittanut toimenpiteitä vedenlaadun parantamiseksi. Koska Kirkkolammen tilasta ja veden laadusta ei ollut alussa saatavilla paljoa tietoa, päätti toimikunta järjestää asiasta kyselyn paikallisille ja kesäasukkaille Uukuniemi.info verkkosivun kautta, kertoo Kaittola. Kyselyyn osallistuneista suurin osa oli sitä mieltä, että lammen tila on huonontunut ajan saatossa.
Kirkkolampi on yhteydessä Pyhäjärveen. Sen vedenlaadun kehitykseen on vaikuttanut lammen kuroutuminen emäjärvestä. Vesi vaihtuu heikommin ja ihmistoiminnan vaikutukset näkyvät lammessa herkemmin kuin suuressa vesistössä. Syvimmillään 11 metriä syvän Kirkkolammen valuma-alueella on joitakin ojitettuja metsätaloussoita, maataloutta mutta enimmäkseen kuitenkin muita talousmetsiä. Lammen rannalta löytyy 3 – 4 vakituista asuintaloa ja kesäasuntoja noin 16 kpl. Sen pohja on voinut kärsiä happikadosta etenkin kahtena viime kesänä kun hellettä on riittänyt. Hapen käydessä vähiin ravinteet huuhtoutuvat takaisin vesimassaan järven pohjasedimentistä. Myös ilmastonmuutos on lisännyt valumia vesistöihin.
Helena Kaittola
Toimikunta on kolmen vuoden aikana tehnyt tasaisesti toimenpiteitä lammen parantamiseksi. Syksyllä 2013 se suoritti kalastoselvityksen Nordic-verkoilla.
-Koekalastuksen suorittanut Topi Pöyhönen sanoi että lammessa on sekä petokaloja että pieniä kaloja. Voi olla tyytyväinen kalojen suhteen. Se tarkoittaa että myös vedenlaatu on ok, pohtii Kaittola.
Viime talvena toimikunta ruoppasi kirkkosillan salmen ja elokuun lopussa on tarkoitus vielä tehdä vesikasvuston niittäminen Pyhäjärven puolella.
-Projekti vaikuttaa lupaavalta. Hovilan tilan omistaja Olli Hälvä on sanonut että vois ottaa heinät biisonien ruoaksi. Koneen tullessa Uukuniemellä myös yksityiset voisivat hyödyntää halutessaan sitä omien rantojensa leikkuuseen. Toimikunta maksaa koneen siirron, kertoo Kaittola ja jatkaa että niittoja on tehtävä kaksi kappaletta joko samana tai peräkkäisinä kesinä.
Uukuniemen Marttojen puheenjohtaja Armi Käppi kiitti kaikkia lammen tilasta huolestuneita ja tukijoita. Hän kertoo että rahaa Kirkkolammen hyväksi on kerätty reilu 2000 euroa. -Kaikki raha mikä on kerätty menee lyhentämättömänä Kirkkolammen hyväksi.
Tuisku Tynkkynen sai kalastaan palkinnoksi karkkipussin.
Monenlaisia ja mittaisia kaloja
Aikuisten puhuessa tärkeistä asioista, lapset pitivät hauskaa Kirkkolammen rannalla. Tapahtumassa oli onkikilpailu johon osallistui kuusi uukuniemeläistä lasta. Kaikki sulloutuivat pienelle laiturille, mutta kuten sanonta kuuluu “sopu sijaa antaa”, ei kalapaikoista tullut kuitenkaan kinaa.
-Niko johtaa yhdellä isolla, muuten minä johtaisin mutta pääsi karkaamaan, harmittelee Pyry Tynkkynen.
Niko Ainala jatkaa että kalastus ei kuulu lempiharrastuksiin. Silti kesän isoimmasta kalasta kysyttäessä alkaa kova kilpailu. -Isoin minkä olen saanut on ollut 6 kiloinen hauki, kertoo Eero-Pekka Ulvinen johon Tuisku Tynkkynen vastaa että heillä on ollut katiskoissa vaikka kuinka isoja!
Lapset saivat lopulta monenlaisia ja kokoisia kaloja. Puolentoista tunnin onkimisesta jokainen sai palkinnoksi karkkipussin. Ainakin toistaiseksi kaloja lammessa tuntui riittävän.
Helena Kaittola Imatran seudun ympäristötoimesta kertoo olevansa tyytyväinen tapahtumaan. Hänestä on mukavaa järjestää keskustelutilaisuuksia aidossa ympäristössä, luonnossa.
Vaikka meneillä on muitakin hankkeita pitkin Etelä-Karjalaa, saavat uukuniemeläiset kiitosta.
-Kiva että Uukuniemellä ollaan aktiivisia asian suhteen, miettii Kaittola ja jatkaa että vaikka Kirkkolammen tila ja tulevaisuus näyttää valoisalta, niin silti hereillä kannattaa olla.
-TT
Ahven, 21 cm! Niko Ainala seuraa tarkasti onkimansa kalan mittaamista. Vierellä seuraa Nikon sisko Emilia ja ympäristöinsinööri Helena Kaittala.Kalakilpailun palkintojenjako.
Kirkkolampi kirkkaaksi- toimikunta niittää elokuun lopussa vesikasvustoa. Myös yksityiset voivat samalla kertaa niittää oman rannan vesikasvuston. Toimikunta on luvannut maksaa koneen siirron joten maksettavaksi jää ainoastaan tuntiveloitus joka on 100 euroa/h. Asiasta voi kysyä lisää Armi Käpiltä.
Valmiina lähtöön! Vielä viimeiset soutajat mukaan ja matkaan!
Aurinko porotti kirkkaalta taivaalta, Pyhäjärvi kimmelsi tyynenä ja soutajat valmistautuivat noin 22:n kilometrin urakkaan puolen päivän aikoihin Papinniemen leirintäalueen vierasvenesatamassa. Kellon tullessa kohti kahtatoista ihmisiä alkoi kerääntyä laiturille, haitarimusiikki soi ja juttua riitti. Lähtö lähestyi. 14 hengen kirkkoveneessä oli kuitenkin vielä tilaa ja viimeiset miehistön rekrytöimiset kävivät kuumana. Yksi kerrallaan viimeiset penkit täyttyivät rohkeista vapaaehtoisista. Ensikertalaisiakin otettiin mukaan. Yksi paikka oli kuitenkin vielä vapaana ja näytti pahasti siltä että se jäisi tyhjäksi. Uukuniemen urheilijoiden entinen pitkäaikainen puheenjohtaja ja kokenut soutaja Martti Lemetyinen kokeili vielä viimeistä korttia.
-Toimittajahan voisi lähteä soutamaan!?
Muutaman sekunnin mietittyäni päätin heittäytyä mukaan ja hetken päästä istuinkin ensimmäistä kertaa elämässäni kirkkoveneessä. Airo paikoilleen ja menoksi.
Veneessä oli tiivis tunnelma ja yhteistyö pelasi mainiosti!
Yhteistyötä parhaimmillaan
Oli lauantai 19.7 ja kyseessä Uukuniemen vapaa-ajan asukkaat ry:n soututapahtuma jossa 14 soutajaa yhdessä veneen kapteenin Veli Jääskeläisen kanssa kiersivät Sarvisalon saaren ympäri kirkkoveneellä. Samaan aikaan Kesälahden puolelta, Pilkkeen salmesta, lähti kymmenkunta melojaa tekemään saman lenkin mutta päinvastaiseen suuntaan.
Tapahtuman idea on syntynyt talvella 2011 Pohjois-Karjalassa pidetyssä ideointiriihessä, jossa mietittiin alueen välistä kanssakäymistä ja yhteistyötä.
Kirkkovenesoutu jos mikä vaatii yhteistyötä. Veneen suunnan valvoja Jääskeläinen neuvoi ensikertalaisia seuraamaan tahtisoutajien Tarja Reposen ja Kyllikki Uimosen punaiseksi maalattuja airoja. Tahdissa pysyminen oli tärkeää. Ensin huovattiin vene osoittamaan oikeaan suuntaan ja sitten lähdettiin liikkeelle.
-Onko kaikki valmiina? Hyvä. Ja sitten mennään. Yksi, kaksi, kolme ja vetooo, huutaa Jääskeläinen.
Kuinka ollakkaan sama tahti löytyi nopeasti ja kirkkovene lipui tyyntä Pyhärveä pitkin ohittaen monta pientä lähisaarta. Ohikiitävät moottoriveneet sekoittivat hieman tahtia muodostamillaan aalloilla ja ystävällisillä tervehdyksillä, mutta muuten soutaminen sujui kaikilta oikein mallikkaasti. Ennen Sarvisalossa sijaitsevaa taukopaikkaa pidettiin matkalla muutama juomatauko. Oli tärkeää muistaa juoda sillä hiki virtasi auringon paistaessa kirkkaalta taivaalta. Kirkkoveneen vierellä huoltovenettä ajanut Juhani Saharinen kevensi juomatauolla hauskasti tunnelmaa. -Huh huh kun on kuuma! totesi Saharinen sarkastiseen sävyyn kääntäen samalla rattia moottoriveneestään.
Leena (keskellä) ja Veikko (oikealla) Muona taukopaikalla.
Vettä juodessa ennätti myös vaihtaa kuulumiset veneen muiden soutajien kanssa. Edessäni istui ex tempore soutamaan lähteneet karavaanaripariskunta Leena ja Veikko Muona. Kaavilta kotoisin olevat Muonat olivat toista kertaa Papinniemessä. Heitä ei tarvinnut pitkään houkutella mukaan.
-Tultiin katsomaan että mitä laiturilla tapahtuu ja päätettiin samantien hypätä mukaan. Olemme kotipaikkakunnalla kokeilleet kirkkovenesoutua aikaisemmin. Mielummin sitä soutaa kuin löhöilee rannalla, pohtivat Muonat ja jatkavat että löysivät Papinniemen kolme vuotta sitten leirintäoppaasta.
-Oli niin hienot kuvat paikasta ja hiekkarannasta että päätettiin lähteä katsomaan. Ei tarvinnut pettyä.
Taukopaikalta lähtemässä.
Onnistunut tapahtuma
Puolentoista tunnin soutamisen jälkeen saavuttiin taukopaikalle. Ystävyyssoututapahtumaan kuuluu että Kesälahden päässä kesälahtelaiset tarjoavat pullakahvit uukuniemeläisille soutajille, joita oli tällä kertaa mukana kirkkoveneellisen ja yhden kaksikkoveneen verran. Uukuniemen päässä kesälahtelaisten kestittämisen hoitavat puolestaan uukuniemeläiset. Puolen tunnin tauko antoi kummasti energiaa. Tauko kului nopeasti uusien ja vanhojen tuttavuuksien kanssa rupatellessa. Oli aika paluumatkan.
-Viisi minuuttia lähtöön! kuuluttaa taukopaikalla aikaa ottanut henkilö.
Ei muuta kuin aurinkorasvat iholle (ne kenellä sitä sattui olemaan) ja valmistautumaan loppurutistukseen. Se sujuikin alkumatkaa vauhdikkaammin, liekkö sitten nälkä iskenyt ja sieraimiin kantautunut tuoksu Papinniemen biisoniburgereista vai alkoiko soutaminen yksinkertaisesti sujua paremmin kun vauhtiin oltiin päästy. Aikaa kului nimittäin vain noin tunti kun oltiin jo takaisin lähtösatamassa. Olo oli mahtava, euforian tunne valtasi koko kehon ja takana oli 22:n kilometrin soutuhaaste mitä mainioimmassa säässä. Edes palanut nahka ja lukuisat rakot kädessä eivät haitanneet. Palkinnoksi suorituksesta sai hyvän mielen ja Vasukkaiden puheenjohtaja Jarkko Valjuksen sekä Kesälahden urheilijoiden melontajaoston puheenjohtaja Esa Rahusen allekirjoittaman kunniakirjan Sarvisalon ympäri soutuun/melontaan osallistumisesta.
-Tapahtuma onnistui hyvin! Yleensä vietämme vielä iltaa yhdessä Kesälahden urheilijoiden melontajaoston kanssa mutta tänä vuonna päätimme jättää illanvieton väliin päällekkäisten tapahtumien johdosta. Nuoria on tulossa mukaan ja tapahtuma järjestetään jälleen ensi vuonna heinäkuun toisena lauantaina, tiivistää Valjus.
-TT
Vasukkaiden puheenjohtaja Jarkko Valjus (vasemalla) jakoi lopuksi kunniakirjat suotu-urakasta.Papinniemestä Sarvisalon saarta kiertämään lähti myös toinen vene.
Väsyneet mutta onnelliset soutajat takaisin lähtöpisteessä. Etualalla vasemmalla Martti Lemetyinen.Haitarimusiikki loi kesäistä tunnelmaa.
Peltolan ratsutilalla Parikkalan Kinnarniemessä pidettiin ratsastusleiriä tämän viikon ajan. Kesän toiselle leirille osallistui 9 lasta, iältään 8-vuotiaasta ylöspäin. Leirillä oli opastamassa 3 nuorta avustajatyttöä.
-Kivaa! kuului huuto leiriläisiltä kysyttäessä minkälaista oli ollut.
Olipa joku pudonnut hevosen selästä, mutta sekään ei tuntunut haittaavan.
Kaikilla oli leirillä omat hoitohevoset, joita hoitaessa ja ratsastaessa päivät menivät mukavasti. Ohjelmaa riitti aamusta iltaan. Mukana oli niin ensikertalaisia kuin kokeneita leirikävijöitäkin. Monet haluaisivat tulevaisuudessa toimia ammatissa hevosten parissa.
Kilpa- tai kenttäratsastajana. Hevostelua jollain tavalla!
Opetuksesta ja ratsastuksen ohjauksesta vastasi Imatralla ratsastuksen opettajana toimiva IV-tason koulutuomari Ulla Kujanpää. Pohjanmaalta kotoisin oleva ja 5 vuotta sitten Kinnarniemeen muuttanut Kujanpää on viihtynyt Parikkalassa hyvin.
-Asuimme mieheni kanssa Ruokolahdella aikaisemmin. Olimme etsineet sopivaa tilaa pidemmän aikaa jonne voisimme muuttaa yhdessä siskon perheen kanssa. Nykyistä tilaamme kävimme katsomassa vuotta aikaisemmin ennen muuttoa. Aluksi epäröimme mutta siskoni innostui ja sai meidät lopulta mukaan. Tilalla asuu lisäksi äitimme, kertoo Kujanpää.
Ulla Kujanpää
Peltolan ratsutilalla on kuusi omaa hevosta ja lisäksi seitsemän lainahevosta Kujanpään työpaikalta Imatran ratsastajat ry:ltä.
-Heillä on tähän aikaan vuodesta hiljaisempaa, joten hevoset voivat laiduntaa meillä, sanoo Kujanpää.
Meneillään on Peltolan ratsutilan kolmas leirikesä. Tänä kesänä leirejä on yhteensä neljä, lasten ja nuorten leireistä kilpailuleiriin. Koleat kelit ovat hieman vaikuttaneet leiriohjelmaan, sillä esimerkiksi hevosten uittamista oli jouduttu vähentämään. Lasten leiritunnelmaa se ei kuitenkaan laskenut.
Uukuniemeltä heppaleirille
Yksi osallistuneista oli uukuniemeläinen Kerttu Tiainen, 10. Kolme vuotta ratsastusta harrastanut Kerttu oli toista kertaa mukana.
-Innostuin ratsastuksesta kun olin 7-vuotias. Äitini kävi ratsastamassa ja otti minut mukaan katsomaan. Se näytti niin kivalta, että halusin itsekin kokeilla, pohtii Kerttu ja jatkaa että parasta ratsastuksessa on esteet ja se kun pääsee ohjaamaan isoa hevosta.
Muiden leiriläisten tapaan on Kertullakin tulevaisuuden haaveita hevosten parissa.
-Haluaisin olla este- tai kenttäratsastaja. Isoin hevonen jolla olen tähän mennessä ratsastanut on ollut säkäkorkeudeltaan 170 cm. Tällä hetkellä ei tosin ole väliä minkälaisella hevosella ratsastan sillä ratsastaminen on aina hauskaa!
-TT
Kerttu Tiainen oli leirillä toista kertaa. Taustalla leirikavereita, jotka odottivat kuumeisesti että pääsisivät karkkiostoksille!
Tilalla vilisteli myös kanoja ja kukko.Peltolan ratsutila
Uukuniemen Martat ry on toiminut aktiivisesti jo 75-vuotta. Yleensä kun Uukuniemellä tapahtuu, ovat martat jollain tavalla mukana. Toimintaa on monenlaista, piirakkakurssista kuntosaliharjoitteluun. Kun tilaisuuksissa tarvitaan kahvia ja tuoretta pullaa, ovat martat paikalla. Kesä 2014 ei tuo tähän poikkeusta.
Tämän vuoden Uukuniemi-juhlien kahvituksesta vastaavat martat.
Tavoitin martat siivoamassa Pitäjäntupaa yhdessä Uukuniemi-seuran talkoolaisten kanssa. Tarkoituksena oli saada Pitäjäntupa ja sen ympäristö siistiksi juuri Uukuniemi-juhlia varten.
Ympäristöasiat esillä
Martat ovat vaikuttaneet myös vahvasti ympäristöasioihin. Marttojen aloitteesta järjestettiin vuonna 2011 Kirkkolampi Kirkkaaksi- tilaisuus. Martoilla oli huoli Kirkkolammen veden tilasta.
Uukuniemen Marttojen puheenjohtaja Armi Käppi Kirkkolammen rannalla
Uukuniemen Marttojen puheenjohtaja Armi Käppi joka asuu ko. lammen rannalla oli läheltä huomannut vedessä muutoksia mm. rehevöitymistä ja leväkukintoja. Martat päättivät ryhtyä toimenpiteisiin ja järjestivät keskustelutilaisuuden. Tilaisuus kokosi runsaan yleisön, sillä Kirkkolammen vedessä havaitut muutokset huolettivat muitakin. Tilaisuudessa perustettu toimikunta on kartoittanut toimenpiteitä vedenlaadun parantamiseksi. Puheenjohtajana toimii Juha-Pekka Hirvonen. Armi Käppi kertoi, että toimikunta on kokoontunut ahkerasti. On tehty koekalastus ja sen tulosten perusteella päätetään mahdollisesta hoitokalastuksesta särkikalakannan vähentämiseksi. Käppi jatkaa, että talvella 2014 suoritettiin myös Kirkkolammen ruoppausta ja tänä kesänä on kasvillisuuden niittojen vuoro. Rahoitusta näihin hankkeisiin on saatu yhteensä yli 2000 euroa sekä ranta-asukkailta että yhteisöiltä. Kirkkolampi Kirkkaaksi- toimikunta järjestää heinäkuun 24. päivä klo 17 seurakunnan Kesäkodilla rantakalaillan, jossa jaetaan tietoa vesien suojelusta. Lapsille on ohjelmassa ongintakilpailu. Tarjoilusta vastaavat Uukuniemen Martat.
