Kategoriat
Arkistot

Hirvenmetsästys jatkuu Uukuniemellä

Hirvijahti jatkuu tänä viikonloppuna

Uukuniemen Erämiesten hirvijahti jatkuu tänään lauantaina, vaikka aikuisten hirvien kiintiö on kaadettu, hirvisoppa keitetty ja nautittu. Syksyn hirvijahdissa on kaadettu hirvet kirkonkylällä ja Myötävaarassa. Lupia on myönnetty kahteen hirveen ja kolmeen hirvenvasaan. Tavallisesti metsästäjät kokoontuvat lauantaiaamuna Niukkalan Hoviselän kahvilaan. Vaihdetaan kokemuksia viikon hirvihavainnoista ja päätetään jahtireitistä. Hirvijahti on kurinalaista toimintaa. Jahtiporukan johtajat päättävät mistä ja mihin ajetaan sekä missä ovat passipaikat. Jahdin aikana jokainen tietää mitä tekee ja jokaista tarvitaan. Uukuniemen Erämiesten ovat keksineet hauskat nimet jahtiporukoille; Tiinumiehet, Herkkäsormet, Pankaniskat ja Rakelit.

Kuvissa(4.10.2008 Munalammen tienoilla) Uukuniemen Erämiehet istuvat jahtitauolla nuotiolla ja juttu lentää. Koirat lepäävät tauolla autoissa. Makkara maistuu ja rennossa tunnelmassa unohtuu elämän muut asiat. Hirviporukassa ei katsota ikää, siviilisäätyä eikä kukkaroa. Osa hirvimiehistä asuu Uukuniemellä, osa matkaa viikonlopuksi metsästämään Espoosta ja aina Raumalta saakka. Joukon ainoa nainen savonlinnanlainen Kaija Telin on kuulunut porukkaan 1983 lähtien. Telin viettää syksyn viikonloput hirvijahdissa. Luonnossa liikkumisesta saa hyvää vastapainoa kampaamoyrittäjän työlle. Uukuniemen Erämiesten puheenjohtaja Ilpo Suutarinen ampui kaksi hirveä jo 13-vuotiaana.Hirviporukassa ikähaarukka on armeijaiästä eläkeläisiin. Hirvestäjiä yhdistää metsästyksellisyys, sosiaalisuus ja jonkinlainen vietti. Hirvenmetsästys on seuruelaji. Kun on ikänsä metsällä käynyt, on muistojakin kertynyt roppakaupalla.
Harrastus näkyy metsästäjän puolison arjessa. Metsästyskautena kuljetaan lähes joka viikonloppu metsässä kunnes lupiin myönnetty määrä täyttyy.- Sitten jatketaan alibi-hirven jahtaamista, nauravat miehet.
Metsästysaika on pidentynyt metsävahinkojen pienentämiseksi syyskuun lopusta vuoden vaihteeseen saakka. -Jahti voisi vastaavasti alkaa myöhemmin, toteaa Suutarinen. Metsästys saa hirvet liikkeelle ja samaan aikaan osuu myös hirvien kiima-ajan loppupuoli. Käytännössä pidentynyt metsästysaika tuo kuitenkin vain muutaman hirvijahtipäivän lisää käytettäväksi. Kuinka moni lähtee jahtiin joulun välipäivinä tai uudenvuoden aattona. Kaatolupien määrä on vähentynyt viime vuosina. Naapurimaan puolelta ei juuri siirry hirvilaumoja rajan yli Suomeen. Petoja on nyt enemmän kuin hirviä,kertoi Suutarinen. Maija Ala-Nikkola

Uukuniemen Erämiehet ry on perustettu 24.4.1957. Yhdistys kuuluu Parikkalan riistanhoitoyhdistykseen. Tarkoituksena on harjoittaa järkiperäistä metsästystä, riistanhoito- ja luonnonsuojelutoimintaa sekä metsästysammuntaurheilua. Yhdistyksessä on n.150 jäsentä ja metsästysmaita on vuokrattu n. 9000 ha ja vesialueita ja vesijättömaita n. 800 ha.
Uukuniemen erämiehet ry toteuttaa tarkoitustaan vuokraamalla käyttöönsä metsästys- ja riistanhoitoalueita. Joillakin alueilla yhdistys suorittaa riistanhoitotöitä ja seuraa riistantilannetta vuotuisilla laskennoilla sekä valvoo alueella tapahtuvaa metsästystä. Yhdistys kouluttaa jäseniä, järjestää metsästys- ja urheiluammunta harjoitus- ja kilpailutilaisuuksia sekä edistää metsästyskoiratoimintaa.
Uukuniemen Erämiehet ry:llä ja Rajan Metsästäjät ry:llä on yhteinen ampumarata jossa seurojen jäsenet voi harjoitella ja parantaa ampuma taitoja. Kilpailutoimintana on vuotuiset seuran mestaruuskilpailut eri lajeissa sekä seurojen väliset mittelöt.
Yhdistyksellä on oma metsästysmaja, joka on 1970:tä luvulla käsin rakennettu luonnonhirsinen päärakennus ja 1990:tä luvulla rakennettu erillinen hirsinen saunarakennus. Erämaja on tarkoitettu kokousten ja erilaisten tapahtumien pitopaikaksi. Majaa voi sekä jäsenet että maanvuokraaja vuokrata virkistys käyttöön. Erämaja on ollutkin kesäisin erittäin ahkerassa käytössä. Kotisivut: www.uem.fi


Paavo Kontiokorpi pelasti mehiläisparven

Mielenkiintoinen ilmiö Uukuniemen nuorisoseurantalon pihamaalla 19. heinäkuuta. Petäjän oksalla pörräsi valtava mehiläislauma kuin roikkuva keko puussa. Mehiläiset olivat kietoutuneet toistensa ympärille 3-4 metrin korkeuteen petäjän oksaan
Ne olivat lähteneet etsimään uutta pesää. Se on niille luonteenomaista. Tuntia aikaisemmin havaitsimme läheisellä pellolla parven, jota luulimme hyönteisiksi.
Pesää saapui pelastamaan mehiläishoitaja Paavo Kontiokorpi, joka pukeutui suojapukuun ennen pesän pudottamista. Kontiokorpi katkaisi oksan, jossa mehiläisparvi riippui ja parvi tippui alle asettuun pesälaatikkoon. Vaikka tuhansia mehiläisiä parveli ja lenteli petäjän läheisyydessä, me katsojat vältimme pistokset.
Paavo Kontiokorpi nosti kaikessa rauhassa mehiläisparven laatikossa autoonsa. Kun entinen pesä käy ahtaaksi, niin mehiläiset kasvattavat pesään uuden kuningattaren ja puolet parvesta lähtee vanhan tai uuden kuningattaren johdolla etsimään uutta pesäpaikkaa, Kontiokorpi kertoi.

Mehiläisten luontaisiin ominaisuuksiin kuuluu parveilu ja uusien pesäpaikkojen etsiminen on mehiläisille luonteenomaista puuhaa. Kuningattaren lähdettyä pesästä seuraavat muut yhdyskunnan asukit, työmehiläiset ja kuhnurit tätä herkeämättä. Parvi asettuu usein tuhansien yksilöiden palloksi roikkumaan puunoksasta tai seinästä. Vielä tässä vaiheessa mehiläiskasvattajan on helppo poimia yhdyskunta talteen ja siirtää se uuteen pesään. Jos näitä kesymehiläisiä ei poimita talteen, ne asettuvat sopivaan koloon asumaan ja aloittavat kennoston rakentamisen, mutta ulkoista suojaa ne eivät osaa rakentaa ampiaiasten tavoin. Varsin usein sopiva kolo on esimerkiksi savupiippu tai jokin muu ihmiselle mahdollisimman epäsopiva paikka. Perinnetiedon mukaan pihaan tullut mehiläisparvi tietää kuitenkin talonväelle onnea. Talven tullen villiintynyt kesymehiläisyhdyskunta melko varmasti tuhoutuu. Nuorisoseuran talon pihaan eksyneen parven kohtalo oli kuitenkin onnellinen, sillä Kontiokorven hellästi sylissään kantamat pörriäiset päätyivät hänen tarhalleen Uukuniemen kirkonkylälle kellotapulin lähelle.
Maija Ala-Nikkola 17.8.2008