Talvisodan päättymisestä tuli 13.3.2010 kuluneeksi 70 vuotta. Reserviläisjärjestöjen toimesta järjestettiin Uukuniemellä muistotilaisuus, jolla haluttiin kunnioittaa sankarivainajia, lottia ja veteraaneja sekä erilaisiin maanpuolustustöihin tuolloin osallistuneita henkilöitä. Tilaisuudella haluttiin muistuttaa myös nykyajan ihmisiä ja etenkin nuoria maanpuolustustyön tärkeydestä.
Juhlaohjelma alkoi kokoontumisella ja seppeleenlaskulla Uukuniemen sankarihaudoille. Juhlavuutta tilaisuuteen toi reserviläisten lippujoukkue, jota komensi sot.mest. res. Harri Kylliäinen sekä musiikkimajuri Raimo Maarasen johtama sotilassoittokunta. Kenttähartauden piti rovasti Erkki Lemetyinen.
Varsinainen päiväjuhla järjestettiin Rajapirtillä, Niukkalassa. Juhlapuheen piti Pohjois-Karjalan Prikaatin komentaja eversti Jari Kytölä. Harri Kylliäinen oli koonnut mielenkiintoisen esitelmän talvisodan taisteluista Kollaanjoella, jossa palveli suurin osa talvisotaan osallistuneista uukuniemeläisistä miehistä. Kollaa kesti, mutta raskaiden rauhanehtojen vuoksi suurin osa Uukuniemeä jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle.
Tilaisuudessa huomioitiin ja palkittiin seuraavia henkilöitä:
Pohjois-Karjalan poliisin ja paikalliset reserviläiset järjestävät perinteisen Talvisodan päättymisen muistotilaisuuden Uukuniemellä. 70 vuotta sitten päättyneen talvisodan muistoksi Uukuniemen sankarihaudoille kokoonnutaan jo 21 perättäistä kertaa. Tilaisuudet aloitettiin vuonna 1990.
Tämän vuoden Talvisodan muistojuhla on erityisen mittava. Päivän tilaisuuksia juhlistaa sotilassoittokunta johtajanaan musiikkimajuri evp. Raimo Maaranen, reserviläisistä muodostettu kunniavartio ja lippujoukkue. Puheen sankarihaudoilla pitää PK:n aluetoimiston päällikkö evrst.lutn. Jouni Mattila ja Rajapirtillä vietettävän juhlatilaisuuden puheen Pohjois-Karjalan Prikaatin komentaja eversti Jari Kytölä.
Muistotilaisuuksien alkuhistoriaa selvittää Uukuniemen Kokonlahdessa asuva Harri Kylliäinen seuraavasti:
-Vuoden 1989 kesällä tapasin kirkonmäellä paikallisia sotaveteraaneja, jotka toivoivat huomiota myös uukuniemeläisille Talvisodan Kollaan sankarivainajille ja veteraaneille, kertoo Harri sen ajan keskusteluista.
Oli kulunut 50 vuotta Talvisodan kovista päivistä. Kollaa oli uukuniemeläisten Talvisodan taistelutanner, jossa maata puolustettiin rintarinnan Marokon Kauhun, Aarne Juutilaisen komppanian kanssa. Nyt Neuvostoliitto oli hajonnut ja asiakirjoja avattiin. Talvisodan syttymisen tapahtumat tunnustettiin, tosiasiat tulivat julkisuuteen. Itsenäisyytemme puolustamisen oikeutta ja sotiemme veteraaneja alettiin arvostaa. Ikääntyvät veteraanimmekin uskaltautuivat avautumaan kokemuksistaan.
-Syksyllä 1989 otin yhteyttä silloiseen KarJP:n komentajaan ja hänen suoranaisesta “käskystään” laskimme seppeleen Uukuniemen sankarihaudalle ensimmäisen kerran 13.3.1990 kuuden reserviläisen muodostaessa osaston, kertaa Harri. Sodan muiston ja itsenäisyyden arvostuksen kasvaessa joukkomme on kasvanut tänään 35 reserviläisen suuruiseksi.
Uukuniemeläiset taistelivat Talvisodassa JR 34/5. komppaniassa mm. Kollaalla. Talvisodan jälkeen JR 34:n kantahenkilöstö ja osa varusmiesikäisestä miehistöstä sijoitettiin Joensuun pohjoispuolella olevaan Kontiolahden kunnan Kontioniemeen, johon muodostettiin koulutuskeskus.
Nykyään Kontioniemessä on varuskunta, joka on nimeltään Pohjois-Karjalan Prikaati. Koska Prikaatin juuret johtavat Talvisodan Kollaalle, vaalii Prikaati edelleen Kollaan taisteluiden perinteitä ja siksi Prikaati osallistuu tänäkin vuonna Uukuniemellä vietettävään Talvisodan muistotilaisuuteen.
JUHLAOHJELMA:
Klo 10.55 Kokoontuminen Uukuniemen sankarihaudoille, seppeleenlasku
Klo 11.00 Uukuniemen kirkonkellot soivat sodan päättymisen muistoksi
Lippujoukkuetta komentaa sot.mest. res. Harri Kylliäinen
Kunniavartio ja lippujoukkue, reserviläiset (maastopuku, lippu).
Hymni: Sotilassoittokunta, musiikkimajuri Raimo Maaranen
Kenttähartaus: Parikkalan kirkkoherra rovasti Erkki Lemetyinen
Virsi 577, 1-3, 7 ja 9 säkeet
Puhe: Pohjois-Karjalan aluetoimiston päällikkö evrst.lutn. Jouni Mattila
Seppeleen lasku: Parikkalan kunta ja seurakunta, Uukuniemi-seura, Reserviläiset,
PKarPr komentaja
Porilaisten marssi: Sotilassoittokunta
Klo 12.30 Päiväjuhla Rajapirtti, Niukkala
Sotilassoittoa: Sotilassoittokunta; johtaa musiikkimajuri evp. Raimo Maaranen
Tervetuloa: sot.mest. res. Harri Kylliäinen
Sotilassoittoa: Sotilassoittokunta; johtaa musiikkimajuri evp. Raimo Maaranen
Juhlapuhe: Pohjois-Karjalan Prikaatin komentaja eversti Jari Kytölä
Jääkärimarssi: Sotilassoittokunta; johtaa musiikkimajuri evp. Raimo Maaranen
Perinteet velvoittavat: sot.mest. res. Harri Kylliäinen
Maammelaulu: Sotilassoittokunta; johtaa musiikkimajuri evp. Raimo Maaranen
– yleisö laulaa seisten
Palkitsemiset/huomionosoitukset:
Tervehdykset:
Päätös: Sotilassoittokunta; johtaa musiikkimajuri evp. Raimo Maaranen
– Veteraanin iltahuuto; yleisö laulaa seisten
Kahvi: Parikkalan kunta/Niukkalan Maatalousnaiset
Tilaisuus on avoin kaikille.
TERVETULOA!
Tilaisuuden järjestelyistä vastaa sot.mest. res. Harri Kylliäinen, apunaan yliluutn. res. Eerik Soininen ja luutn. evp. Teuvo Nygren.
Tilaisuuden valmisteluun osallistuvat myös Parikkalan kunta, Parikkalan seurakunta ja paikalliset yhdistykset sekä yksityiset henkilöt.
Sah
Uukuniemen sankarihaudoilla on kokoonnuttu vuosittain 13.3. jo 26 vuoden ajan.
Harri Kylliäinen kotirannassaan Uukuniemen Kokonlahdessa. Vastaranta on Venäjän puolella. Laiturin päästä rajalinjaan on vain parinkymmenen metrin matka.
Sunnuntaisen laskiaisriehan yhteydessä Uukuniemen nuorisoseuran talolla järjestettiin keräilyjaoksen näyttely. Näyttelyssä oli esillä mm. Uukuniemen postin historiaa, jonka aktiivikerääjänä on kunnostautunut nuorisoseuran puheenjohtaja Sinikka Rantanen. Esillä oli mm. runsas määrä kuvia yli sadan vuoden ajalta, jolloin posti toimi Uukuniemellä. Myös laaja kuvahistoria Parikkalan kehityksestä vuosikymmenten ajalta oli näytteillä, jonka parikkalalainen Osmo Joro on koonnut.
Näyttelyn erikoisimpia kokoelmia edustaa filatelisti Esko Salmisen vuosien työ; kaikkien Suomen Tasavallan presidenttien alkuperäiset omakätiset allekirjoitukset, kuvat ja presidenteistä julkaistut postimerkit.
En tiedä kenelläkään muulla Suomessa olevan samanlaista täydellistä kokoelmaa. Presidenttien omakätisesti allekirjoittamia dokumentteja en ole keneltäkään presidentiltä itseltään saanut, vaan olen niitä joko ostanut esimerkiksi huutokaupoista tai muuten niitä onnistunut saamaan, kertoo Esko Salminen. Lauri Kristian Relanderin allekirjoitusta metsästin 25 vuotta ja viimein sain sen ostettua 69 eurolla. Allekirjoittamassaan todistuksessa Relander myöntää Suomen kansalaisuuden neiti Maria Drugoville 8. maaliskuuta 1929.
Eskolle näistä läheisin on ylipäällikkö C.G.E. Mannerheimin allekirjoittama henkilökohtainen kiitoskortti hyvin tehdystä hoitotyöstä Eskon anopille Tuulikki Simpuralle (os. Berg), joka toimi sotasairaalassa sairaanhoitajana.
-Ostin kerran eräästä huutokaupasta nipun vanhoja vekseleitä. Yllätyksekseni nipusta löytyi presidentti Kyösti Kallion allekirjoituksillaan hyväksymiä vekseleitä ajalta, jolloin hän toimi Suomen Pankin pääjohtajana. Nykyisen presidenttimme Tarja Halosen allekirjoitus on saatu Forssan torilla käyntikorttiin kirjoitettuna, esittelee Esko mielenkiintoista näyttelypöytää.
Uukuniemen nuorisoseuran keräilyjaostossa on jäseniä tällä hetkellä 24. Kerho on toiminut Esko Salmisen perustamana vasta pari vuotta ja kokoontuu säännöllisesti nuorisoseuran talolla. Seuraava kokoontuminen on helmikuun 23 päivänä klo 18 alkaen. Perinteinen isompi keräilytapahtuma on luvassa taas ensi kesänä.
Moni meistä on saattanut nuorempana kerätä postikortteja ja -merkkejä, etikettejä tai kahvikortteja, jotka ovat säilyneet ullakon kätköissä. Niistä voi löytyä todellisia harvinaisuuksia. Mukaan kerhoomme voi tulla ilman, että omistaisi mitään keräilykohdetta, kehottaa Esko.
Lisää keräilykerhon sivuilta: https://uukuniemi.info/nuorisoseura/?sivu=kerailyjaos
Sah
Uukuniemen nuorisoseuralla vietettiin eilen kaikenikäisten riemukasta joulujuhlaa. Talo oli täynnä väkeä läheltä ja kauempaakin.Perinteisesti nautittiin jouluateria ja laulettiin joululauluja.Laulut säesti Väinö Vanhanen. Seurakunnan tervehdyksen toi pastori Heli Melanen ja kunnan Sakari Hämäläinen. Harrastekerholaiset Anni, Jutta, Sini ja Sofia esittivät sketsejä ja lauloivat. Vuoden joulupossu tittelin sai Katja Saarinen. Tiernapojat toivat laulullaan joulun viestiä ja juhlan kruunasi joulupukin vierailu. MA-N
Uukuniemen kirjastossa ja sen yläkerrassa oli jouluista tunnelmaa, vaikka ulkona oli syksyinen sää. Koko päivän oli satanut ja iltapäivällä alkoi pimeys hiipiä. Jouluvalot syttyivät pankin ja kahvilan edustalla kasvaviin puihin. Kirjastossa oli Marttojen järjestämä glögitarjoilu kaikille kirjastossa kävijöille ja samalla vitriinikaappiin oli koottu vanhojen lelujen näyttely, jotka toivat monelle mieleen lapsuuden ajan lelut ja leikit. Leena Tiainen kertoi Martta-nuken historiaa. Tässä lyhyesti siitä: Martta-nukkeja alettiin valmistaa lahjoitusvaroin ja ihan sitä varten perustetun komitean ohjauksessa Turussa vuonna 1908. Tarkoituksena oli parantaa kotiäitien ansiomahdollisuuksia. Turkuun perustettiin ihan oma myymälä. Oli monenlaisia Martta-nukkeja ; lottia, sotilaita, merimiehiä, sairaanhoitajia jne. ajan hengen mukaan. Suosikkimalli oli Pipsa-vauvanukke, jota myytiin 50-vuoden ajan. Turun Martat myivät Nukkelan vuonna 1974 yksityiselle yrittäjälle , joka ei kuitenkaan saanut toimintaa kannattavaksi. Nykyään Martta-nuket ovat kalliita keräilykohteita.
Kirjastotalon yläkerrassa oli Joulupaja lapsille. Tämä oli myös osa Marttojen järjestämää Joulun avausta. Joulupajassa sai koristella kynttilöitä sekä askarrella joulukortteja hyvin monenlaisista tarvikkeista. Niistä lapset askartelivat taitavasti hyvin kauniita kortteja ja kynttilöitä. Muistutettiin myös palovaarasta kynttilöiden suhteen.
Lapsia oli mukana ilahduttavan paljon, vaikka moni oli ollut koulussakin kerhossa ja jaksoi tulla vielä askartelemaan. Kaikki olivat iloisia ja hyvin sopuisasti työskenneltiin. Joulumusiikki ja mehutarjoilu pipareineen viritti mielet joulun odotuksen tunnelmaa.
Lapsena ihmettelin ympärilläni olevia ikäihmisiä, jotka puhuivat pääsystä taivaan kotiin. Miten joku voi haluta luopua elämästä? “Kaikki ystäväni ovat jo taivaassa”, he selittivät.
Ymmärrän heitä nyt paremmin. Moni läheinen on jo muuttanut toiseen todellisuuteen. Salaisuus laajenee.
Tänään hautausmaat syttyvät kynttilämereksi, joka kasvaa ihmisten käydessä omien rakkaittensa kumpujen äärellä. Sytyttämällä kynttilän viestimme kiitollisuutta ja kaipausta. Kynttilä kertoo viestin: en unohda sinua. Pyhäinpäivä kertoo ikuisen elämän toivosta. Sytytetyt kynttilät kertovat myös elämästä, joka on kätkössä, turvassa Jumalan luona.
Pyhäinpäivä on pysähtymisen hetki. Päivään on viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana kehittynyt vahvoja perinteitä. Parikkalan kirkoissa sytytetään tänään messun alussa kynttilä vuoden mittaan kuolleitten omaisten muistoksi.
Perinteet antavat epävarmaan, kiivastempoiseen elämään syvyyttä ja pysyvyyden tunnetta. Joskus ne jopa kantavat vaikeiden ja haikeiden aikojen yli. Isät ja äidit tai kummit, isovanhemmat antavat lapsilleen suuren aarteen, jos luovat heille vuodesta toiseen toistuvia tapoja. Kurpitsalyhtyjen ja halloween-naamiaisjuhlien lisäksi pyhäinpäivään kannattaa liittää käynti hautausmaalla.
Syksyn kylmän pimeyden keskellä loistavat tuhannet kynttilät sisältävät paljon sellaista kauneutta ja vertauskuvallisuutta, jonka soisi piirtyvän jokaiseen pieneenkin sieluun. Aikuisellekaan ei ole koskaan liian myöhäistä ottaa elämänsä rytmiin uutta vanhaa perinnettä.
Parikkalassa on kolme hautausmaata: Uukuniemi, Saari ja Parikkala. Niiden kummut kätkevät alleen satoja elämäntarinoita. Jokainen tarina ansaitsisi runon.
Elämä on kuitenkin tarkoitettu elettäväksi, ei kuoleman odotuksessa, vaan kaikin aistein, jokaisesta ainutlaatuisesta hetkestä ja kohtaamisesta iloiten.
Karjalaisesta kaihosta ja luonnosta nouseva Karjalaisen kansan messu ensi su 11.10 klo 13 Niukkalan seurakuntatalolla jatkuen kirkkokahvilla.
Kalevalaistyylista vuorolaulua muistuttavan “Kuulet sie kuulet sie” Karjalaisen kansan messun sanat ja sävelet ovat lähtöisin joensuulaisen Tapani Nuutisen kynästä. Messu on syntynytv.2002-2004. Sen sävelet ja sanat nousevat karjalaisesta maaperästä, paimenpojan kirkon kokemuksista ja itä-suomalaisesta sielunmaisemasta.
Sovituksen ovat tehneet Janne Piipponen ja Pekka Varonen.
Kolmisensataa laulua kirjoittanut Nuutinen on säveltänyt myös suositun ripariveisun Tuli kirkkoon mies ja lapsi. Samuli Edelmann on levyttänyt hänen musiikkiaan.
Kanttori Väinö Vanhasen Aivinat kuoro johtaa laulua ja liturgina toimii Uukuniemi-Saaren alueen pastori Antti Vasari, joka laulaa myös kuorossa.
Tilaisuuden järjestää Parikkalan seurakunnan musiikki- ja aikuistyö
Puuropäivää voi suositella kaikille, sillä raskaiden aterioiden välissä on hyvä helliä vatsaa helposti sulavalla ruoalla.
Sen tiesi myös marsalkka Mannerheim, joka – niin herkuttelija kuin olikin – arvosti myös perisuomalaista puuroa, erityisesti ohrapuuroa.
Uukuniemen nuorisoseura vaalii vanhaa perinnettä ja kutsuu tänään Uutispuurolle klo 17 alkaen.
Tarjolla kesän sadon ruispuuroa ja pullakahvit. Vapaaehtoinen maksu
Yllätysohjelmaa ja arpajaiset.
Perinteen mukaan uutispuuro tehdään heti sadonkorjuun jälkeen tuoreista jauhoista, eli uutisista. Se on ensimmäinen ruoka, mikä sen vuoden viljasadosta tehdään.
Elotulirockin viimeisenä esiintyjänä sunnuntai-iltana muusikko Timo Valtonen ja Tangon Taikaa-yhtye vei kuulijat tunteiden valtakuntaan. Pitkänhuiskea ja vaalea uukuniemeläissyntyinen Valtonen osaa ottaa yleisönsä. Pyhäjärven tyyntyvä ilta ja Valtosen pehmeä ääni! Sanat alkoivat tuntua käsin kosketeltavilta.
Lisänä kontrabasso ja Valentin Buttin lumoava ja räiskyvä harmonikan soitanta.
Festareiden loppuhuipentumana ilmaisuvoimainen taiteilija kuljetti kuulijansa suomalaisen tangon lähteille.
Timo Valtonen asuu Berliinissä. http://www.tangontaikaa.de/finish.html
Alunperin Uukuniemeläisestä herätyksestä 1900-luvun alussa alkunsa saaneet Orpokotijuhlat
pidetään Saaren kirkolla yhteistyössä Parikkalan seurakunnan kanssa elokuun kolmantena viikonloppuna.
Vuoden 2008 juhlissa kävi noin 2500 henkeä. Tämän vuoden juhlille ovat lupautuneet opettamaan Raamattua mm. Pentti Holi Karmel-yhdistyksestä ja Riitta Lemmetyinen Akasia-säätiöstä. Juhlasaarnan pitää khra, lääninrovasti Erkki Lemetyinen Parikkalasta. Orpokotijuhlat alkavat perjantaina 14.8. klo 17 alkajaisseuroilla.
Orpokotijuhlat ovat pyrkineet säilyttämään yksinkertaisen luonteensa; virren veisuun, puheenvuorot, raamattutunnit, yhteisen rukouksen ja Herran Pyhän ehtoollisen.
Tarkempi ohjelma on luettavissa Parikanniemisäätiön sivulta:http://www.parikanniemi.fi/tapahtumat.html
Parikanniemisäätiön taustalla on 1800-luvun lopulla Uukuniemellä virinnyt herätys. Sen keskeisiä henkilöitä olivat mm. Helena Konttinen, Olli Hälvä, Paavo Sihvonen ja Edward Lähdeniemi. Herätyksen hedelmänä syntyi vuonna 1915 Parikanniemen Orpokoti Uukuniemelle. Se toiminnasta vastasi Parikanniemen Orpokotiyhdistys ry, joka vuonna 1967 muutettiin Parikanniemisäätiöksi. Samalla orpokotiyhdistyksestä tuli säätiön kannatusyhdistys.
