Lauantaina(8.6) Niukkalan Tokkarin rantaan on parkkeerattu palo- ja ensivasteauto. Kulkuneuvojen luukkuja on aukaistu paljastamaan erilaisia sammutustyössä tarvittavia välineitä ja ensiaputarvikkeita. Jarkko ja Paula Nikkinen ovat tulleet paikan päälle hyvissä ajoin aikomuksenaan tutustua VPK: n toimintaan.

– Itse asiassa Jarkko on se kaikkein kiinnostunein. Lapsiakin ollaan koitettu saada innostumaan, mutta nyt tultiin kahdestaan kartoittamaan tilannetta, Paula kertoo.

Uukuniemen vapaapalokunnassa on tällä hetkellä 6-7 jäsentä, joista aktiivisia on noin neljä henkeä. Harjoituksia pidetään joka toinen keskiviikko.

– Parhaimmillaan meillä on ollut 20 jäsentä. Nyt riveihin tarvittaisiin kipeästi uutta verta, kommentoi VPK: n päällikkö Kai Laine.

Vapaapalokuntalaisten työ on lähtökohtaisesti vapaaehtoistoimintaa, mutta sekä harjoituksiin osallistumisesta että sammutuksista saa erillisen palkkion ja jälkimmäisestä lisäksi tuntipalkkaa. Palomieheksi kouluttaudutaan erinäisten vaiheiden kautta. Jokaisen kokelaan on osallistuttava perehdytykseen ja suoritettava sammutustyökurssi, jotta voi olla mukana hälytysosaston tehtävissä. Muita peruskursseja ovat esimerkiksi savusukellus, pintapelastus(veden varasta pelastaminen) ja palokuntien ensiapukurssi.

Neljä varhaisnuorta on päättänyt osallistua päivän harjoitukseen. Ensiksi he kuuntelevat päällikön antaman ohjeistuksen. Paloautosta haetaan tarvikkeita ja veden äärelle ryhdytään asentamaan imuletkua testausta varten. Pojat pääsevät ensiksi kokeilemaan paloletkun heittämistä ja kerimistä. Tämän jälkeen Kai Laine ja nuorempi VPK:lainen Ville Tiitta käynnistävät moottorin ja jokainen pääsee vuorotellen kokeilemaan letkulla suihkuttamista.

Kirsti Ulvinen on Uukuniemen VPK: n ensimmäinen naispuolinen jäsen ja hän kehottaakin myös naisia liittymään rohkeasti toimintaan:

– Pelastustoiminta liitetään mielikuvissa turhaan vain miesten hommaksi. Jotkut tehtävät vaativat paljon fyysistä voimaa, mutta tämä ei estä naisia osallistumasta toimintaan omien kykyjensä mukaan, vakuuttaa Kirsti.

Ulvisten suku on edustettuna VPK: ssa kolmen sukupolven voimin. Aikaisemmin mukana ovat olleet Kirstin mies ja vanhempi poika, ja nyt jäseninä ovat hänen itsensä lisäksi nuorempi poika Marko Ulvinen, hänen vaimonsa Helena ja heidän poikansa Eeropekka(10v), joka tänään saa lähemmän kosketuksen palomiehen työhön.

– Tämän on perheen yhteinen harrastus, Kirsti toteaa.

Terveyskeskusten palvelujen siirtyessä yhä kauemmaksi korostuu VPK: n rooli entisestään. Tärkeintä työssä on halu auttaa hädässä olevia ihmisiä, mutta se on myös hyvä fyysisen aktiviteetin. Tänään toimintaan ilmoittautuvat paikalla olleet nuoret ja sekä Jarkko että Paula vaihtavat yhteystietoja päällikön kanssa. Päivän päätteeksi uusille tulokkaille ja konkareille maistuvat kahvit sekä limonaadi.

SMM

Uukuniemen Pitäjäntuvassa on ollut esillä monenlaista kaunista katseltavaa. Uukuniemi-seuran järjestämän Uukuniemi-juhlan ajaksi Pitäjäntupaan oli järjestetty Käspaikka- ja ikoninäyttely. Näyttelyn kokoajat ja tekijät Ritva Hannonen ja Aino Räsänen olivat silloin itse paikan päällä esittelemässä upeita käsitöitä ja maalaamiaan ikoneita. Marttojen pyynnöstä he olivat jättäneet näyttelyn paikoilleen ilahduttamaan ja ihastuttamaan kirkkopyhän kahvivieraita.

Pitäjäntupa oli upeasti laitettu. Ikkunoissa oli kauniisti tuunattu valkoisista pitsilakanoista salusiinit ja kapat, ikkunalaudoilla kukkivat punaisena hehkuvat pelargoniat. Lattialla oli riepumatot. Kahvipöytien koristuksina loistivat maljakoissa niittykukat ja pöydillä oli valkoiset liinat. Ritva Heikkinen toivotti vieraat tervetulleiksi ja oli ilahtunut siitä, että marttojen kirkkokahville saapui Pitäjäntuvan täydeltä väkeä. Marttojen kahvipöydän herkkuja nauttiessa vieraat saivat kuulla Uukuniemen Marttojen laulamana Marttalaulun, ja kahvikupposten äärellä vaihdettiin kuulumisia ja todettiin Pitäjäntuvan sopivan erinomaisesti tunnelmaltaan ja sijainniltaan yhteiseksi kokoontumispaikaksi.

Vinkki luonnonkukkakimpun sitomiseksi.
Kerää edellisenä päivänä kukat ja poista varsista lehtiä sopiva määrä. Laita kukat lämpimään veteen ja vie yöksi viileään kellariin tms. Aloita seuraavana päivänä kimpun kokoaminen yksitellen spiraalimaisesti joko myötä- tai vastapäivään. Kukkia ei tarvitse kovin valikoida, vaan kimppu voi muotoutua aika vapaasti, alimmaiseksi voi sitten kehystää ne vihreillä lehdillä. Sitten kimppu solmitaan ja asetetaan maljakkoon. Kylmäkäsittely pitää esim. maitohorsman kauniina, muuten se nuokahtaa nopeasti. Todella huolellinen kimpun sitoja voi leikata oksiin imupinnat.

IT

Sää suosi jälleen viikonloppuna vietettyjä Uukuniemi-juhlia. Lauantaina lämpömittari kohosi jopa +30 asteeseen, myös sunnuntain juhla saatiin vietyä läpi ukkosen säestyksestä huolimatta loistavassa säässä.

Juhlien ensimmäisenä päivänä pääteemana oli Kirmasten sukututkimuksen julkistaminen. Opetusneuvos Anja Kukkonen esitteli kokoamansa, n. 16000 henkilöä käsittävän sukukirjan. Päivän ohjelma oli myös koottu pitkälti Kirmasten suvun esiintyjistä. Suvun äänen esitti varatuomari Annukka Akselin Jyväskylästä.

Muun ohjelman lisäksi koko viikonlopun oli Pitäjäntuvassa Ritva Hannosen ja Aino Räsäsen Ikoni- ja käspaikkanäyttely sekä Kummun koululla Sirkka Nurmen kokoama laaja Mensuvaara-esittely.

Sunnuntaina ohjelma alkoi juhlajumalanpalveluksella Uukuniemen kirkossa ja kunniakäynnilla sankarihaudoilla. Salme Kandolin muisteli sankarihaudoilla pitämässään puheessa koskettavasti isänsa kokemuksia sodasta.

Sunnuntaina pidetyn pääjuhlan jountajana toimi opettaja Irmeli Tiainen. Juhlapuheen piti juuriltaan uukuniemeläinen piispa Kalevi Toiviainen. Ohjelmaa esittivät Petri Tiainen, Punkaharjun mieslaulajat, Kirsti Kaijanen sekä Elna Muhonen ja Heikki Mikkonen. Päätössanat lausui lääninrovasti Erkki Lemetyinen.

Juhlan jälkeen suoritetussa arvonnassa taulutelevision voitti Jouko Kervinen Pieksämäeltä.

JL

Kirkkolampi oli kauneimmillaan alkukesän lempeänä iltapäivänä, kun marttojen järjestämä keskustetilaisuus seurakunnan Kesäkodilla sai lammen ranta-asukkaat ja muut asiasta kiinnostuneet runsain joukoin kokoontumaan ja keskustelemaan vesiensuojelusta ja nimenomaisesti Kirkkolammen säilymisestä puhtaana.

Uukuniemen Martat suorittavat taitoavaimia ja III-Taitoavainten suorittajat ottivat Kirkkolammen yhdeksi vesiensuojeluaiheen opiskelukohteeksi.
Armi Käppi toivotti marttojen puolesta kaikki tervetulleeksi tilaisuuteen ja samalla hän selvitti syitä miksi tällainen tilaisuus oli järjestetty. Hän kertoi omia havaintojaan lammen vedessä tapahtuneista muutoksista,limottumisesta ja leväkasvuston lisääntymisestä ja samalla hän toivoi että päästäisiin yhteisymmärrykseen suojelusta ja voitaisiin jo suunnitella asiaa eteenpäin, kunhan ensin on kuunneltu tilaisuuteen kutsuttuja asiantuntijoita.

Ensimmäisenä aloitti Helena Kaittola Imatran seudun ympäristötoimesta. Hän esitti tietoja Kirkkolammesta: keskisyvyys on viisi metriä, syvin kohta on 11m ja rantaviivaa on 6,6km.
Vanha nimi on ollut Kirkkolahti. Kirkkolampi kuuluu Pyhäjärven vesistöalueeseen ja Vuoksen vesistöön. Helena Kaittola selvitti vedessä tapahtuvat muutokset, joiden perusteella voi päätellä veden laadun huonontuneen, kuten vesikasvillisuuden lisääntymisen, kalaston muuttumisen ja siinä särkikalojen lisääntymisen, sinilevän ilmaantumisen,näkösyvyyden pienentymisen, verkkojen ja rantakivien limottumisen, hajuhaittojen ja järvisyyhyn esiintymisen.

Tilannetta voidaan korjata erilaisilla toimenpiteillä, joista mainittakoon muutamia. Vähennetään ulkoista kuormitusta tekemällä ojitukset säännösten mukaisesti ja toissijaisina keinoina tulevat hoitokalastus, vesikasvillisuuden niitto ja pohjalietteen ruoppaus( jos järvessä on happivajetta).
Maatalouden kuormituksen pienentäminen, johon kuuluu kosteikot, suojavyöhykkeet, suojakaistat ojanpientareilla ja rannoilla. Asutuksen ja mökkien jätevesistä huolehtiminen.

Metsätalouden vesiensuojelusta kertoi Ukko-Matti Bamberg. Hän mainitsi, että metsätalouden osuus vesistön kuormituksesta on 3-5%. Osallistujia puhuttivat suo-ojitukset. Hyvässä muistissa oli vielä muutamia vuosia sitten tehdyt suo-ojitukset, joissa oli tehty väärin tehty vesialtaita. Asian tiimoilta kokoonnuttiin ja jouduttiin korjaamaan tehtyjä altaita. Parissakin puheenvuorossa kyseltiin valvonnan perään, koska kuitenkin on tarkat ohjeet siitä, miten pitäisi tehdä. Ukko-Matti Bamberg mainitsi, että kunnostamisesta pitää tehdä aina vesiensuojeluilmoitukset. Hän sanoi, että aina ojituksen jälkeen tulee välitön vaikutus vesistöön, mutta muutamassa vuodessa se on ohi.
Vesiensuojeluhankkeiden tavoitteita on nykytilan selvittäminen. Koko valuma-alue on huomioitava ja kaikki maankäyttömuodot samoin on selvitettävä ojitukset ja hakkuut. Metsäkeskuksessa on tiedot 30-luvulta asti. On laadittava kiireellisyysjärjestys, samoin suojelukohteiden paikat.

Marja Jääskeläinen selvitti Jätevesilakia joka tuli voimaan 9.3.2011 ja asetus 15.3.2011. Siinä tuli vähän lievennyksiä aikaisempaan verrattuna. Samoin hän kertoi hankkeesta: Jätevedet puhtaiksi-ravinteet talteen 2011-2013. Vuoteen 2015 mennessä kaikkien vesistöjen pitäisi olla hyvässä kunnossa.

Kahvitauon jälkeen keskustelu jatkui Armi Käpin johdolla. Hän kyseli keskustelutilaisuuden osallistujien halukkuutta nimetä toimikunta asian eteenpäin viemiseksi. Siitä vallitsi yksimielisyys ja niinpä nimettiin seuraavat henkilöt toimikuntaan:Vetäjäksi Juha-Pekka Hirvonen ja muut jäsenet ovat Topi Pöyhönen, Armi Käppi, Helena Kaittola ja kolme muuta henkilöä, jotka eivät olleet paikalla ja siten heidän halukkuuttaan toimikuntaan vielä kysytään.

Asiantuntijat nimesivät monenlaisia mahdollisuuksia rahoituksen järjestämiseen. Martat olivat tyytyväisiä osallistujien määrään (kaikkiaan 34 osallistujaa) ja siihen, että muutkin kokivat asian tärkeäksi. Uukuniemellä parasta on kaunis luonto ja siihen kuuluvat puhtaat lammet ja Pyhäjärvi nyt ja tulevaisuudessa ja siihen me kaikki voimme vaikuttaa.

IT

Kesälahden alakoulun 2.luokan oppilaat vierailivat tänään Uukuniemen nuorisoseurantalolla.

Pirkko ja Ensio Fihlman olivat valmistaneet koululaisille oppitunnin Uukuniemen 1600-luvun kulttuurista ja itkuvirsiperinteestä.
Ensio näytti verrattomassa PowerPoint – esityksessään kuvia Papinniemen autiokylän värikkäästä historiasta. Pirkko kertoi itkuvirsiperinteen olevan vanhaaa karjalaista perinnettä ja itkijänaiset auttoivat ihmisiä työstämään surua. Tunteita purettiin joukolla ja itkut kuuluivat paitsi hautajaisiin, myös häihin tai vaikkapa sotaan lähtöön.
Lapset ja aikuiset saivat kokeilla itkuvirren hyräilyä. Osalle luokan uukuniemeläisistä koululaista itkuvirret olivat kotoa tuttuja äidin tai isoäidin laulamana.
– Uukuniemi on tosi kulttuuripaikka, totesivat vierailijat iloisina yhdestä suusta.
Tyytyväiset luokkaretkeläiset jatkoivat matkaa Uukuniemen kirkolle ja sieltä Hälvän biisonitilalle.

Pirkon ja Ension mainio esitys Uukuniemen 1600-luvun kulttuurista ja itkuvirsiperinteestä uusintana
La 30.7. klo 14-15.Uukuniemen nuorisoseurantalolla. Tervetuloa!

MA-N

Keväisen kaunis sää sopi hyvin retkipäiväksi. Vähän harmittelimme kun osa martoista ei malttanut lähteä. Olisi kyllä kannattanut, niin elämysrikas oli retkemme.Sen oli ideoinut puheenjohtajamme Kirsti Kaijanen, joka myös tarjosi kahvipöydän herkut matkamme päätepisteessä eli museotuvassa. Aloitimme retken Kyllikin pihalta, jossa mainiot oppaamme Eeva ja Tuure Ahokas odottivat meitä.

Kyllikin piha

Kyllikin piha-alueeseen kuuluu päärakennus, yökkömökki, leikkimökki, nukkuma-aitta ja vinttikamari ja kaksi tosi monihaaraista puuta . Monet uukuniemeläiset muistavat opettaja Kyllikki Paajasen. Hän oli tuntiopettajana Kesälahden keskikoulussa ja toimi myös sanomalehti Karjalaisen toimittajana. Hän rakasti kotiseutuaan Kesälahtea ja kun hän oli Kesälahti-seuran puheenjohtajana niin jäsenmaksua ei peritty keltään. Hän sanoi,että kaikki kesälahtelaiset kuuluvat Kesälahti-seuraan. Näin meille kertoi Eeva Ahokas. Tavallaan nämä jäsenmaksut on tullut maksettua jo moneen kertaan,sillä kotiseutuneuvos Kyllikki Paajanen testamenttasi omaisuutensa Kesälahti-seuralle. Kierrellessämme taloa kuului vain ihastuneita huudahduksia. Talo on 80-luvulta, mutta esim. yhdessä huoneessa on 1930-luvun kalustus. Yökkömökki on viehättävä 1940-luvun kesälahtelainen koti. Kannattaa käydä tutustumassa, vaikkapa ottamalla yhteyttä Kesälahti-Seuraan.

Kesälahden museoalue

Museoalue sijaitsee kauniilla paikalla. Puiden takaa kimalteli Kirkkolampi samalla kun oppaamme Tuure Ahokas kertoi paikalla olevista rakennuksista. Ikivanha 1700-luvulta peräisin oleva Suuri Savutupa kiinnosti kaikkia ja kysymyksiä riitti. Vieläkin savun haju tuntui isossa tuvassa, ja siinä sanotaan asuneen jopa kolmekymmentä henkeä, ei tarvinnut lähteä etsimään itselleen puolisoakaan kaukaa. Se saattoi löytyä tuvan toisesta nurkasta. Alueella on muuten Uukuniemeltä tuotu pajarakennus Einari Ahokkaan pihapiiristä.

Nämä molemmat kohteet sijaitsevat vain parinkymmenen kilometrin päässä. Käykää tutustumassa vaikka kesävieraittenne kanssa! Piha-alueella on muuten runoilija Unto Kupiaisen reliefi.

IT

Uukuniemen Marttojen kesätapahtumat v. 2011

Ke 8.6 Hautojenhoitopäivä, kahvitus alkaen klo 8.00

Ke 8.6 Kirkkolampi kirkkaaksi- kokous klo 15.00 srk:n Kesäkodilla. Tilaisuuteen on lupautunut tulemaan kaksi asiantuntijaa. Seuratkaa marttojen ilmoitustaulua.

Ti 14.6 klo 10.00 betonikurssi kirkolla torikatoksella

La 9.7 Marttojen aamutori kirkolla(Tuo arvottavaa ja myytävää, leivonnaisilla on aina kysyntää)

Su 17.7 Marttojen kirkkopyhä ja kahvitus Pitäjäntuvassa

To 21.7 Kesäretki Imatralle katsomaan Kaiken takana on nainen-musikaalia ja koskinäytöstä. Paikkoja rajoitetusti. Hinta jäseniltä 30 euroa ja muilta 45 euroa. Ilmoittaudu Eeva-Liisalle p. 0400-627355

Pe 22.7 Marttojen iltatori Niukkalassa (Tuo arvottavaa ja myytävää)

Ti 26.7 Vietetään Martan-päivää. Seuratkaa marttojen ilmoitustaulua.

6.6-1.8.2011 Kirjastossa on näyttely: Martta toimintaa vuosien varrelta Uukuniemellä

Syksyllä on tiedossa laivaristeily Tukholmaan eli

Pe 14.10 Retki Tukholmaan. Katso Martat-lehdestä 3/2011. Ilmoittaudu Eijalle 25.5 mennessä, p.0400-274584

Iloista ja lämmintä kesää kaikille! Tulkaa joukolla kesätapahtumiin toivoo hallitus.