Rikkoihe reki runoilta
jalas tarttui laulajalta
ei ole talven voittanutta
lumen tuskan suistanutta
jospa tulvat tullenevat
pellot pahaksi panevat
mariana mitä malolla
sitä vappuna vaolla
oi ukko, ylinen luoja
anna armoisa apusi
kyntäjille, kylväjille
liävälöissä liikkujille
jotta syömmä selvän leivän
juomma maion ani makian.

Sirkka Nurmi

Viime viikon Aku Ankassa oli nelisivuinen sarjakuva, joka oli kirjoitettu kalevalamittaan. Samalla juhlistettiin niin sanotun Vanhan Kalevalan 175 vuotta sitten julkistamista.

Lintukansaa katsomassa-tarinan puhekuplien tekstit oli laatinut
filosofian tohtori Irmeli Pääkkönen. Kannattaa lukea kuplat ääneen, niin pääsee poljennosta kiinni. Tarinalla ei muuten ole mitään tekemistä Elias Lönnrotin Kokoaman Kalevalan kanssa.

Aku Ankan Kalevala-erikoisnumero antaa myös tietoa Aku Ankan ja kansalliseepoksen yhteydestä, tosin kiertoteitse. Amerikkalainen runoilija Henry Wadsworth Longfellowin 1855 kirjoittamasta Laulu Hiawathasta-runokokoelmasta, johon hän sai vaikutteita kalevalan runomitasta.

Sarjakuvat Roope-setä Kääpiöintiaanien mailla ja Roope-setä Windigojen mailla ovat luettavissa ilmaiseksi Aku Ankan nettisivuilta.
http://www.akuankka.fi/ajankohtaista/102/kalevalaa_kaapiointiaanien_mitalla

Uukuniemen kirjaston laina- ja asiakasmäärä on kasvanut tasaisesti kuntaliitoksesta eli vuodesta 2005 lähtien. Tänä vuonna Uukuniemellä ylitetään jo 6 000 lainan raja.
Saaren kirjaston lainat laskivat vastaavasti 4000:lla ja Parikkalan kirjaston 14000:lla.

Maamme vanhimpiin kuuluva kirjaston perusti 1849 Suomalaisen lainakirjaston seura. Historia mainitsee eräiden Viipurin osakuntaan kuuluvien ylioppilaiden lahjoittaneen Uukuniemen pitäjänkirjastoon 33 kirjaa.

Talvisaikaan kirjasto on kohtauspaikka. Samalla hoituvat kauppa- ja pankkiasiat. Kirjastossa on 9600 nidettä.

Kirjastonjohtaja Timo Kovasen mukaan maakunnallisen hankkeen yhteistyö vaikutuksia on vaikea vielä arvioida. Hän toivoo vaikutuksien olevan positiivisia Uukuniemen kirjaston kannalta. (Kovanen Itä-Savossa 30.12.2009)

Uukuniemen kirjaston huima lainauslukumäärä kertoo aktiivisten kuntalaisten halusta säilyttää lähikirjasto. Kirjasto on pystynyt muodostamaan oman asiakaskunnan, josta muun muassa kiitos kirjastonhoitajien hyvälle palvelulle sekä mahdollisuuksille järjestää yhteisiä tapahtumia niitä myös edelleen kehittäen. Lähikirjastoa ovat koululaiset oppineet käyttämään ja moni hoitaa verkkoasioitaan kirjaston nettipisteellä. Mielenkiintoista olisi tietää miten lainojen määrä suhteessa kirjastoissa muualla Etelä-Karjalassa?

Kaarle Werkko kirjoitti: “Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista ynnä lukuyhdistyksistä vuoteen 1875” Jyväskylä, 1879

Uukuniemen pitäjässä perustettiin k. v. 1849. Perustaja: Suomalainen lainakirjaston Seura (eräitä ylioppilaita, Viipurin osakuntaan kuuluvia) lahjoittamalla 33 kirjaa. V. 1860 lisättiin kirjastoa 19 nidoksella. Luettelon mukaan pitäisi olla nykyään 226 kirjaa, mutta näistä on osa kateessa, osa aivan huonossa kunnossa; ehkä nykyään on 150 nidosta.Kirjaston raha-arvo arviolta 200 m:kaa. Kirjoja lainattiin ensin maksua vastaan, mutta sittemmin maksutta. Sääntöjä on.

Kirjaston-hoitajat: kirkkoherra A. E. Berner, kirkkoherra F. Alander, v. pastori I. A. Wallenius ja nykyään kirkkoherra A. G. Walle, palkkiotta.

Lisäys. V. 1876 oli kirjaston rahastossa 200 m:kaa, jolla kohta aiotaan kirjastoa korjata.

Luennoita on maakauppias R. Lukander pitänyt.

Uukuniemen kirjasto
maanantai
klo 16.00 – 18.00

torstai
klo 11.00 – 18.00

Uukuniemen kirjasto Uutuusluettelo
http://194.251.35.222/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=1524&NakymaID=125

1.-31.12.2009
AIKUISTEN OSASTO
TIETOKIRJALLISUUS
6 TEKNIIKKA. TEOLLISUUS. KÄSITYÖ. MAA- JA METSÄTALOUS. KOTITALOUS.
LIIKETALOUS. LIIKENNE
66.4 Ahonen, Taisto Remonttikirja
67.61 Metsästäjän opas, 19. korj. p.
9 HISTORIA
99.1 Gustafsson, Marko Miten minusta tuli minä
92.87 Hollmén, Roope Juuret Karjalassa
99.139 Kokko, Erkki Me, sotalapset : neljän veljek
AIKUISTEN OSASTO
KAUNOKIRJALLISUUS
84 KERTOMAKIRJALLISUUS
84.2 Anttala, Esa Talvisodan palavassa pakkasess
84.2 Carlson, Kristina Herra Darwinin puutarhuri
84.2 Haahtela, Joel Lumipäiväkirja 84.2 Kilpi,
Marko Kadotetut 84.2
Melender, Tommi Ranskalainen ystävä
84.2 Sinervo, Helena Tykistönkadun päiväperho
84.2 Sinivaara, Irja Sinisiin ilmoihin
84.2 Vuorinen, Juha Painajainen piparitalossa
85 SARJAKUVAT
85.32 Simpsonit tien päällä
NUORTEN OSASTO
TIETOKIRJALLISUUS
6 TEKNIIKKA. TEOLLISUUS. KÄSITYÖ. MAA- JA METSÄTALOUS. KOTITALOUS.
LIIKETALOUS. LIIKENNE
62.51 Rohila, Marjatta Lasten traktorikirja
LASTEN OSASTO
KAUNOKIRJALLISUUS
84 KERTOMAKIRJALLISUUS
84.2 Marttinen, Tittamari Kassu vauhdissa
85 KUVAKIRJAT
85.22 Henttonen, Juha Miina ja Manu kierrättävät

MA-N

Viime torstaina, uudenvuoden aattona, vietettiin Uukuniemen kirjastossa juhlapäivää. Oli kulunut 160 vuotta kirjaston perustamisesta Uukuniemelle. Suomalainen lainakirjaston seura perusti vuonna 1849 pitäjään kirjaston lahjoittamalla 33 kirjaa. Päivän aikana kirjaston tarjoamilla torttukahveilla ja juhlaohjelmaa seuraamassa kävi viitisenkymmentä kirjaston asiakasta.

Tilaisuuden avasi kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Sakari Hämäläinen, joka sanoi olevansa myös itsekin säännöllinen kirjaston käyttäjä.

Kirjastonjohtaja, Timo Kovanen, kertoi puheessaan kirjaston historiasta sekä loi katsauksen tämän hetken tilanteeseen. Hän totesi, että poikkeuksena yleiseen kehitykseen on Uukuniemen kirjaston lainausmäärät olleet koko ajan nousussa.

Opettaja Irmeli Tiainen lausui uukuniemeläisen runoilija Olli Vuorisen runon Lumisilla.

Parikkalan kirjaston henkilökuntaan kuuluva, Jouko Seppänen, viihdytti juhlayleisöä laulullaan.

Edellisen kerran Uukuniemen kirjastoa juhlittiin sen täyttäessä 125 vuotta. Tuolloin juhlien puuhamiehenä ja kirjastonhoitajana toiminut opettaja Pentti Meuronen oli myös nyt läsnä tilaisuudessa. Vuonna 1974 pidettyihin 125-v juhliin hän oli tehnyt kattavan selvityksen kirjaston historiasta ja hän kirjoitti myös artikkelin Parikkalan sanomiin. Kattavassa jutussa on paljon mielenkiintoista tietoa, josta Sakari Hämäläinen otti aaton tilaisuuden avauksessaan esille kunnantuvassa pidetyt poikien ampumaharjoitukset. Maalitauluna käytettiin kunnan asiakirjoja joissa on ollut tietoja kirjaston historiasta, jotka näin siis menetettiin. Keskusteluissa Meuronen muisteli monia kiinnostavia kirjaston toimintaan liittyviä asioita 1960-70 luvuilla.

Entisistä kirjastonhoitajista oli paikalla myös Armi Ketolainen, joka toi nykyisen työpaikkansa Kesälahden kirjaston tervehdyksen.

Nykyisin Uukuniemen kirjastonhoitajana toimii Tuija Paakkinen.

Kirjaston väki kiittää tilaisuuteen osallistuneita ja toivottaa hyvää uutta vuotta kaikille asiakkaille!

JL

Roope Hollmén: JUURET KARJALASSA
Facto-kustannus Oy

Roope Hollmén tarjoaa monipuolisen ja kattavan perusteoksen Karjalasta, Karjalan historiasta ja karjalaisuudesta. Kysymyksessä on moderni kirja, joka on kirjoitettu tämän päivän tiedoilla ja tämän päivän lukijoille. Se avautuu myös sellaiselle lukijalle, jolla ei ole omaa sidettä menetettyyn maakuntaan. Hollmén ei kerro Karjalasta vain heille, jotka hänen tapaansa etsivät tietoa juuristaan Karjalassa. Hän kirjoittaa myös muille suomalaisille, jotka ovat kiinnostuneita siitä karjalaisuudesta, josta vähitellen on tullut osa yleissuomalaisuutta. Tietoa esitetään havainnollisesti, kiintoisasti ja runsaasti kuvitettuna
Uuden sukupolven tietoteos Juuret Karjalassa kuljettaa lukijan pitkin luovutetun Karjalan kyliä ja savupirttejä, kaskimaita ja kauppamatkoja esitellen tiiviisti Karjalan historiaa sen asuttamisesta aina sotien jälkeiseen aikaan.

Kirja oli ehdolla Tieto-Finlandia palkinnon saajaksi 2009.

Roope Hollmenin kirjaan liittyvä haastattelu on kuultavissa Yle radio Ykkösessä vielä 62 päivää os.
http://areena.yle.fi/audio/642280 kesto 14:23

Kirjoittaja Roope Hollmén s. 1968, on koulutukseltaan historian maisteri ja toimii Museoviraston rakennushistorian osaston arkistonhoitajana. Hän on aikaisemmin kirjoittanut lapsille tietokirjoja Suomen historiasta:
Suomen keskiaika (Hetemaa, Hollmén, Toivanen. Facto 2003).
Merirosvoja Itämerellä (Facto 2005).
Suomen historiaa lapsille: Hakkapeliitat (Facto 2006).

Lisätietoja: http://www.karjalanliitto.fi

MA-N

Uukuniemen kirjasto täyttää tänä vuonna 160 vuotta, mitä juhlistetaan kirjastossa uudenvuoden aattona 31.12. Kirjasto on auki klo 10–16. Tarkemmasta ohjelmasta ilmoitetaan myöhemmin.

Onko sinulla valokuvia Uukuniemen kirjastoista kautta aikojen? Ottaisimme niitä mielellämme näyttelyyn. Kuvia ei tarvitse luovuttaa kirjastolle mikäli et halua, vaan saat ne takaisin. Myös asiakkaiden kokemukset kirjaston eri vaiheilta kiinnostavat. Olisi myös kiinnostava kuulla eri kirjastorakennusten historiasta ja niiden käytöstä eri aikoina. Ota yhteyttä kirjastonjohtajaan jos sinulla on kuvia tai tarinoita kirjastosta.Voit tuoda valokuvia suoraan Uukuniemen kirjastoonkin.

Yhteystiedot:
Timo Kovanen, kirjastonjohtaja
timo.kovanen@parikkala.fi
tai puhelin 0400-702092.

Lisa Sounio kuvaa blogissaan “Syyskesän hauskinta Suomea”22.8.

http://lisasounio.typepad.com/blogi/

kokemuksiaan Elotulirockista
“Verkosta löytyvä kutsu ole mikä tahansa pienen kylähullun huuto, vaan todella hauska satu villeistä uukuniemeläisistä, jotka toivovat sinkkunaisten ja muiden ohikulkijoiden jäävän koukkuun Uukuniemen idylliin.”

sekä ottaa kantaa kyläkoulun puolesta.
“Uukuniemen koulu on ihana esimerkki sympaattisesta ja turvallisesta oppimisympäristöstä. Jos koulumatkaksi tulee liki 120km Parikkalaan päivittäin, laskee oppimisen ilo dramaattisesti.”

Brändi- ja designasiantuntija Lisa Sounio, (KTM, IDBM) on Sonay Oy:n toimitusjohtaja. Soneyn asiakkaita ovat mm. Artek, Nokia, Valio, Kone ja UPM.Parikkalasta lähtöisin oleva, yrittäjäperheen tyttö on edennyt monenlaisten elämänvaiheiden kautta brändi- ja designasiantuntijaksi. Hän on perustanut kaksi omaa yritystä, toinen niistä on tekemisissä liikematkailun kanssa ja toinen, Sonay, sparraa yritysten tuotekehityksissä, auttaa niitä muotoilustrategioissa ja edistää niiden monenmoisia pr-hankkeita.
http://www.sonay.com/fi_index.html

MA-N

Pirkko Sallinen-Gimplin Karjalaisen keittokirjan neljäs painos kertoo kiinnostuksesta karjalaiseen ruokakulttuuriin.

Karjalainen rikas ja monipuolinen piirakkaperinne kiinnostaa muitakin kuin karjalaistaustaisia ruuanlaittajia. Kotikeittiössä kannattaa uskaltautua leipomaan. Uusia ulottuvuuksia kirjasta löytyy myös karjalanpaistiin, jonka historiaa Sallinen-Gimplin havainnollistaa kartoin.

Karjalaisessa kulttuurissa uunilla on keskeinen rooli ruuan valmistuksessa ja luonnonantimia käytetään monipuolisesti. Kirja on helppolukuinen ja havainnollinen. Hyvä oppikirja karjalaiseen ruokaperinteeseen.

Sallinen-Gimpl Pirkko: Karjalainen keittokirja
ISBN: 978-951-31-5158-4 Tammi
Kannen tekijä: Ahtiainen Aino

Kirja löytyy myös Uukuniemen kirjastosta.

MA-N

– Halusimme levyttää paikassa, jossa on hyvä fiilis. Lähellä erämaata ilman kaupunkistudion stressiä. Täällä tunnelma on aito, kuulimme jo susien ulvontaa yhtenä iltana, luonnehtivat nuoret miehet tunnelmiaan. – Muuten treenaamme Helsingin bändikämpällä.

Bonerin Timolahden levytysstudio on rakennettu Heimo Toiviaisen navetan vintille, jossa tarpeeksi korkeutta ja tilaa muutenkin.
Timolahtelaiset saavat pari viikkoa nauttia melodista stoner rockia soittavasta helsinkiläisbändi Bonerista. Stoner-rock on 60/70-luvun pioneeri heavyä. Muusikot kertovat saaneensa vaikutteita eri musiikkisuuntauksista.

Bändi syntyi 2000-luvun taitteessa Lahdessa, jossa muusikot opiskelivat media-alaa. Kitaristi Petrus Rapolla on äänimiehen koulutus. Ville Salosella taas graafikon koulutus, joten kansikin onnistuu itse suunnitellen.

Bonerilta ilmestyy tänä kesänä kolmen kappaleen EP. Bändi jyräsi voittoon keväällä Mikkelin ammattikorkeakoulun järjestämässä kisassa, johon osallistui 24 bändiä ja josta esiraati valitsi kuusi parasta yhtyettä finaaliin.

Boner oli Tapahtuma-akatemian tasokkaan bändikisan paras, arvosteli Länsi-Savo bändiä 6.3.2009. Mikkelissä.

Bändiä voi kuunnella MySpace.com Blogs sivuilla.

Boner on keikkaillut viime aikoina Helsingissä ja Itä-Suomessa.
– Soittaminen ensi vuoden 2010 Elorockissa kiinnostaisi, myhäilevät sympaattiset muusikot.
Boneriin kuuluvat Henrik Mennander laulu, Petrus Rapo kitara, Ville Salonen rummut ja Manu Eloaho basso.

Bändin os. www.myspace.com/bonerrock

MA-N

Vaikka rakennuspuolella on lama, Mikkolanniemellä Mikkis-teatterissa muurataan ja rapataan tänä kesänä.

Tule katsomaan kestääkö rappari Ranssun ja muurari Martsun “Snitsi” pystyssä. Pysyvätkö rappari ja muurari tellingeillä, laasti lentää ja betonimylly pyörii seuraavina päivinä.

30.06 klo 19.00
03.07 klo 19.00
04.07 klo 13.00
07.07.klo 19.00
10.07 klo 19.00
12.07 klo 13.00
24.07 klo 19.00
26.07 klo 13.00

Lippu “piletti” varaukset Tuula Saari 0400 584 824

Ranssun ja Martsun työmaan osoite on Mikkolanniemen toimintakeskus, Mikkolanniementie 30

Tervetuloa, myö vuotellaan teitä! terveisin Jorma ja Mikko